Titin blogi

Uudet ihanat popottimet...

2012-01-31T14:45:00.001+02:00

Tämä on ihan pakko jakaa kanssanne!

Minut tuntevat tietävät etten Esikoisen menehtymisen jälkeen ole tuntenut minkäänlaista mielenkiintoa itsestäni huolehtimiseen, ulkonäköön, vaatteisiin yms.

Nyt kuitenkin on hiukan herännyt kiinnostus niihin.

Tämän vajaan neljän vuoden aikana olen kasvanut leveys suunnassa hurjasti joten vanhat vaatteet eivät päälle manhdu. Olen nettimyymälöistä katsellut (ja jotakin tilannutkin) vähän mm. vaatteita.

Naiselliseen tapaan myös minä olen kiinnostunut kengistä. Oikeastaan koskaan en ole tykännyt korkeista koroista, -ehkä siksi että pitkänä naisena en halunut enää hirveästi pituutta lisää, mutta ennenkaikkea siksi että minulle on tärkeää että kengät ovat hyvät jalassa ja minun hyvä niillä liikkua!

Nyt kävi kuitenkin niin että näin Putiikki Rannalla sivuilla NIIN ihanat nilkkurit, etten hetkeäkään harkinnut.

Pelkäsin etteivät ehkä mahdu, tai ovat liian korkeat tai muuten epämiellyttävät...

Mutta erehdyin!! Mahtuivat hyvin, eivät ole liian korkeat ja tuntuvat hyvältä jalassa.

Eihän nämä nyt tällaisten talvi kelien kengät ole, koska on tuota pitsiä, -mutta kun autolla liikumme niin ovat hyvät "hienostelu-kengät".;-) Ja tietenkin keväällä.

Kuvat suurenevat klikkaamalla.

Minusta nämä ovat todella kauniit!

Muistattehan HUUTONET (<--- klikkaa) kohteeni!

Huutonet myyntiä....

2012-01-27T18:46:00.000+02:00

Pikainen Hei kaikille teille!

Olen vähän ommellut, -kun on ystävänpäivä ja äitienpäivä tulossa...

Sydämiä ja tuoksupusseja.

Löysin kätköistäni myös pari aiemmin tekemääni kaunista pussukkaa.

Sekä wanhoja isoäidin aikaisia tyynynpäällisiä joihin olin painanut kuvat.

Samoin pari vanhasta pitsilakanasta tekemääni keittiöpyyhettä löytyi kaapista!

Laitoin näitä HUUTONETTIIN myyntiin.

Käykäähän kurkkaamassa.

Klikkaa tuota HUUTONET sanaa tai sitten oikealla sivussa hiukan siellä alempana on kuva jossa nainen ompelukoneen vieressä, -sitä klikkaamalla pääsee myös suoraan kohteisiini.

Tässä vähän esimakua...

Kuvat suurenevat klikkaamalla!

Toivotan kaikille teille ihanaa talvista viikonloppua!

~~♥~~

Kuvankäsittely leikkiä...

2012-01-23T10:20:00.000+02:00

Hei kaikille ja lämpimät kiitokset edellisen postauksen kommenteista!
On ihanaa kun sain jakaa nuo pienet toteutuneet haaveeni kanssanne, -te kun ymmärrätte.
Ja tiedän että olette puolestani iloisia!

Minä olen iloinen kun opin yhä enemmän käyttämään tietokoneen "hienouksia."
Nyt mm. kuvankäsittelyä taas uudella ohjelmalla. :)

Lauantaina lähdimme aamulla miehen kanssa autoajelulle. Inkoo, Siuntio, Kirkkonummi (jossa kävimme Pressossa aamuteellä/kahvilla.)

Minua on pikkutytöstä asti kiehtonut vanhat rakennukset. Ja niin on yhä edelleen!
Siuntion Sjundbyn linnaa olen ihaillut aina kun siellä päin ajelemme.
Joskus kun pääsisi ihan pihalle ja sisälle kauniiseen rakennukseen...
Se on kuitenkin yksityis käytössä ja vain ryhmillä on mahdollisuus päästä käymään.

Uskaltauduin kuitenkin hiukan sitä kuvaamaan, sillä uskon, että omistajat ovat siihen tottuneet.
Näillä kuvilla samalla kokeilin Photoscapea.

Ihanaa talvista viikkoa kaikille teille!

~~♥~~

Toteutuneita haaveita....

2012-01-19T14:19:00.000+02:00

Minulla on haaveita...
Ei mitään suuria! En haaveile maailmanympärys matkasta, -en minkäänlaisesta matkasta-
sillä kotona on hyvä olla. Ja kotiin yleensä liittyvätkin haaveeni, niin siis nämäkin joista nyt kerron.

Jo vuosia olen haaveillut viulusta, -ei, en osaa soittaa enkä aio opetellakkaan... ;-)
Jostakin voi kuullostaa vähintäänkin oudolta mutta olen haaveillut viulusta ihan sisustusesineenä.
Kirpparilla olen vanhoja sellaisia katsellut, mutta sadan euron molemmin puolin ovat olleet hinnat.
Yhtenä iltana keksin sitten huvikseni laittaa Huutonettiin haun viulusta -ja siellähän niitä oli.
Kun näin tämän viulun, niin kauaa en miettinyt kun huusin sen.

Kuvat suurenevat klikkaamalla.

Tuo on minusta NIIN kaunis... ♥
Roka oli ruskeaa puuta joten sen varmaan jossakin vaiheessa maalaan.
Tuo viulukin on varmaan itse maalattu.

Toinen haaveeni on sekin jo monen vuoden takainen; -wanha polkuompelukone!!
Niitäkin olen katsellut , aina kuitenkin on ollut jokin syy miksen ole ostanut (liian kallis tai huonokuntoinen yms.).
Eilen kyläilin flunssaa potevan ainokaisani luona. Kävelin sieltä kotiin ja ajattelin piipahtaa Kierrätyskeskuksessa, matkan varrella kun oli.
Olin siellä viimeviikolla käynyt ja nähnyt kauniin siistin vanhan Singerin, -siinä kuitenkin oli varattu lappu päällä.
Hiukan harmittelin, että pitipä käydä huono tuuri.
Eilen siis kun siellä taas kävin, niin se samainen Singer oli siellä yhä, -eikä varattu lappua!!

Olin ihan täpinöissäni ;-).
Hinta oli 60€, -kysyin eräältä paikan työntekijä mieheltä tinkisikö hän siitä kymmenen euroa, niin maksan sen heti ja haemme mieheni kanssa illemmalla. Minä joka en koskaan uskalla/kehtaa tinkiä!!
Kaupat tehtiin! Kun kävelin tuolta kotiin niin taisi olla hymy korvissa! =)

Se on niin kaunis! ♥
Koneen sivulaatikossa oli käyttöopas joka sisälsi myös ompeluohjeita... :)

Mistähän löytäsin tuon koneen valmistus/käyttövuoden, -ehkäpä joku osaisi kertoa??
En ole vielä edes puhdistanut tuota. Paikkaakin vielä mietin.
Työ-/ompeluhuoneeseeni se ei tällä hetkellä mahdu, mutta kun varmaan kevään aikana mies remontoi Kuopuksen vanhan huoneen -siitä tulee meidän vieraskammari- niin mietin tuon Singerin paikkaa.

Haaveita pitää olla, -minulla on niitä vieläkin; jo nuorena tyttönä haaveilin pianosta.
En koskaan ole ollut musikaalinen, kuten ei oikeastaan kukaan silloin perheestämme.
Nyt voisin jopa jo opetella vähän soittamaankin (muutakin kuin Ukko Noan). En tosin nuoteista, sillä en niistä mitään ymmärrä!
Aikuisiällä piano-haaveeni on saanut tarkennusta; -haluaisin sen olevan valkoinen... ;-)
Mutta luulenpa että on tyytyminen vain nukkekotini valkoiseen pianoon!

Tänään (yöllä jo) on satanut paljon lunta, -luonto on kaunis.
Ajattelin kävellä myöhemmin iltapäivällä kauppaan ja tulla miehen kyydissä kotiin.

Toivotan kaikille ihanaa, talvista loppu viikkoa!

Voikaa hyvin!

Vähän ostoksia...

2012-01-08T15:33:00.000+02:00

Hei ystävät ja iso kiitos edellisen postauksen kommenteista!♥

Tätä vuotta on eletty jo ensimmäinen viikko.

Joulun siivosin siis jo ulos. Eihän sitä minulla paljon ollutkaan.

Ja ihanaa kun se on ohi, -tämä joulu oli kyllä pahin ikinä...

Nyt vain nautitaan talvesta (kunpa kunnollinen sellainen tulisikin... -no on täällä nyt vähän lunta ja tällä hetkellä pakkastakin reilut 10 astetta).

Kevättä kohti mennään... :)

Eilen lähdimme miehen kanssa aamupäivällä Turkuun.

Minulla vain mielessä kirpputori...

Tietenkin kävimme myös kauppakeskus Hansassa ja Stockmannilla sekä syömässä.

Ja arvatkaapa oliko jalat ja ennenkaikkea jalkapohjat kipeät illalla kun tulimme kotiin...

Useimmiten tulee Turun kirppareilla käytyä Manhattanilla, mutta tällä kertaa pitkästä aikaa suuntasimme Ideakirppikselle (josta en tehnyt löytöjä) sekä sen jälkeen Mimmin kirppikselle.

Sieltä ostin mm. kauniit valkoiset pitsireunus nenäliinat.

Niitä siinä katselin kun vastapuolella hyllyn välistä vanha, hieman kyttyrässä kävelevä rouva sanoi minulle että ne ovat kauniit nuo nenäliinat. Kehuin että niin ovat. Rouva kiersi hyllyrivin ja lähestyi minua, kysyen että ostaisinko ne jos hän vähän pudottaa hintaa. Kysyin että millä hinnalla hän ne myisi. Euron hinnasta pudotti; -kuusi kappaletta kauniita nenäliinoja olivat ensin 5,00€ -joka ei mielestäni paljon ollut sekään.

Sen jälkeen hän alkoi kaupata minulle kaunista vanhaa pitsilakanaa. Siisti ehjä ja puhdas. Luulen rouvan silittäneen tai mankeloineen sen ennen kirpparille tuomista.

Hintaa sillä oli vain 9.00€. En edes ryhtynyt tinkimään, sillä mielestäni se oli edullinen hinta niin kauniille lakanalle. Olen nähnyt vanhoja lakanoita, -rikkinäisiä ja tahraisia- myytävän paljon kalliimmallakin hinnalla. Ja minusta tuo euron tinkiminenkin niistä pienistä nenäliinoista oli vähän turhaa...

Pitkään ihailin myös eräällä hyllyllä olleita vanhoja; peiliä, harjaa ja kampaa.

Ihan edullisia eivät olleet, mutta mietin että jos en niitä ota niin harmittelen varmasti jälkeenpäin. Niin on minulle käynyt toisenkin kerran...

Minulla on jo pikku-wc:ssä vanha "hopeinen" hius- ja vaateharja. Olen toivonut löytäväni niiden kanssa sopivan käsipeilin, mutta eihän sellaista sopivaa tietenkään ole löytynyt.

Nämä uudet ovat nyt samaa sarjaa, -jompaan kumpaan wc:hen ne laitan rekvisiitaksi.

Esikoisen menehtymisen jälkeen en ole juurikaan jaksanut itseeni panostaa...

Aikoinani olin hyvinkin tarkka pukeutumisesta, sekä asusteista yms. -mutta siis Esikoiseni poismenon jälkeen on kaikki sellainen menettänyt merkityksensä. En juurikaan enää edes meikkaa, -ja joskus rivitalo-yhtiössä asuessani en vienyt edes roskista jos ei ollut ripsiväriä... ;-) No, silloin meikkaisn muutenkin päivittäin.

Ehkä joskus tulee taas sekin päivä että jaksan huolehtia itsestäni ja ulkomuodostani kuten aikoinaan, -mutta vielä ainakaan ei ole sen aika. Ei vain kiinnosta eikä huvita!

Nyt siis kuitenkin hiukan jotakin uutta itselle:

Saapikkaat, käsineet ja laukku!

Täytyy vain ruveta näitä käyttämään vaikka kauppa-reissuilla. ;-)

Perjantaina kävimme iltateellä/-kahvilla ABC:lla.

Monissa niissähän on niitä pikkuputiikkeja, -tai ainakin täällä meillä on.

Siellä on myös mm. kirjakauppa. Piipahdimme siinäkin ja molemmat ostimme mieleistä luettavaa...

Minä kamera/kuvaus opuksen ja mies sotahistoriasta kertovan kirjan.

Vino pino hänellä niitä onkin (monena jouluna olen lahjaksi ostanut), mutta koska pitää (ja tietää) todella paljon suomen sotahistoriasta, niin jaksaa lukea vaikka kuinka monta kirjaa.

Mukavaa alkavaa viikkoa kaikille!

Voikaa hyvin!

~ ~ ♥ ~ ~

Uusivuosi 2012...

2012-01-02T14:52:00.001+02:00

Taas on yksi vuosi takana ja uusi edessä.
Kiitos kaunis teille edellisen postauksen kommentoijille.

Toivotan kaikille lukijoilleni mitä parhainta alkanutta uutta vuotta 2012.

Terveyttä ja hyvää mieltä!

Meillä vuosi vaihtui mukavasti hyvässä seurassa. Iltapäivällä olivat läheiseni; tietenkin Kuopus ja tyttöystävänsä, äiti sekä sisko ja veli perheineen. Se on traditio että uutena vuotena meillä on kahvitus. Kuin joulun päätös, ja samalla on minun syntymäpäiväni. Varsinaisesti ei ole mitenkään syntymäpäivä-juhla. Ehkä sitten ensi uutena vuotena, siis tämän vuoden, 2012. Mittariin kun tulee pyöreitä... ;-)

Olin tehnyt kaksi juustokakkua; cappuchino sekä mango. Koriste-ruusutkin tein itse.

Harmi ettei kaupassa karambolat olleet keltaisia (vaan vihreitä, -raakoja) olisin niitä halunut mangojuustokakun koristeeksi. Oli siis tyytyminen ananaskirsikkaan.

Mies hoiti suolaisen puolen; coktailpiirakoita, munavoita, lohta, juustoa, leikkelettä, ym.ym.

Kauniita kukkia sain:

Nämä eivät ole kukkia, mutta pakko laittaa tämäkin kuva.

Edellisessä postauksessahan kerroin niistä mustavalkoisista sukista joiden kuvan olin näyttänyt veljeni vaimolle. Hän oli neulonut itselleen samanlaiset.

Minullekkin oli tehnyt synttärilahjaksi!! ♥ IHANAT!!! ♥

Myöhemmin illalla tuli Kuopuksen ja tyttönsä ystäviä meille uutta vuotta vastaanottamaan.

Olimme tehneet miehen kanssa ison kulhon perunasalaatttia (kaupan sellaiset eivät mielestäni ole lainkaan hyviä!!). Minä tein vielä vihreän salaatin ja lisäksi oli karjalanpiirakoita tykötarpeineen, nakkeja, kananugetteja sekä falafelpyöryköitä.

Nuoria oli 10 ja minä + mies vielä päälle! Aikoihin ei ole ollut niin mukavaa vuodenvaihdetta. Tykkään valtavasti noista nuorista, -mukavia ja fiksuja kaikki!♥

Myöhemmin yöllä, rakettien ammunnan jälkeen oli vielä tarjolla kahvia ja pullaa, -sekä juustokakkuja!

Tänään on viimeinkin satanut täällä etelässä lunta, -ja sataa yhä! :)

En ole ehtinyt käydä ulkona siitä nauttimassa, sillä tänään siivoilin joulun pois!

Toivottavasti huomenna vielä on yhtä kaunista kuin nyt.

Vai pitäisiköhän sitä pieni lenkki käydä kävelemässä samantien...

Jospa saisin tuon isännän mukaan!

Joulu ohi...

2011-12-27T21:09:00.000+02:00

Joulu on ohi... Onneksi!

Mukavasti meni, mutta ikävältä ja itkulta en välttynyt!

Neljäs joulu ilman Esikoista ja ensimmäinen ilman isää!

Jouluaaton vietimme miehen kanssa kahden, -rauhallisesti, ilman kiirettä ja stressiä.

Aattoaamuna mies kävi vielä kaupassa ja teki sen jälkeen peruna- ja sienisalaatin.

Hiukan myöhemmin päivällä lähdimme joulutervehdys käynnille läheisten luo sekä Esikoisen ja isän haudoille! Sen jälkeen vielä ajelimme ihan muuten vain.

Joulupäivänä illastimme (me, sisko perheineen sekä äiti) veljen perheen luona.

Kuusi tuntia siellä olimme; -söimme ihania ruokia, muistelimme aiempia jouluja sekä isää ja Taivaspoikaani. ♥

Pelasimme pariin otteeseen myös pantomiimipeliä; -veli vaimoineen kirjoitti lapuille laulujen nimiä ja me pareittain (ensin saimme itse valita parit, mutta seka-sellaiset. Ja sen jälkeen arvalla ratkaistut parit) esitimme pantomiimina nostetussa lapussa olleen kappaleen nimen omalle parillemme, -jos tämä ei tiennyt, niin tiimalasin ajan loppuessa saivat muutkin yrittää. Voi sitä naurun määrää... ♥

Tapaninpäivänä illastimme äidin luona. Ja voi tuota meidän äitiä... ♥

Hän on aina tykännyt tehdä ruokaa ja kutsua meitä lapsia perheinemme syömään. Vaikka isä nukkui pois marraskuun alussa, niin äiti on siltikin jaksanut pitää perinteitä yllä!!

Ihana rakas äiti! ♥

Joulublogissani pari kuvaa näistä kahdesta illasta!

Minun ja mieheni aattoillasta muutama kuva.

Sain aivan ihania lahjoja (vaikka olemme sopineet jo yli 10v sitten, ettei aikuisille osteta lahjoja...). Tässä yksi; uusi ompelukone!!♥

Mieheni sen minulle osti, -edellinen on n.23v vanha. Toimiva, -enkä oikeastaan olisi välttämättä tarvinnut uutta (vaikka siitä haaveilinkin).

Minulla kun on jo miehen ostama saumuri, niin juuri tällainen peruskone (jossa paljon ihania erilaisia ompeleita) on minulle passeli. En varmaan tule edes tarvitsemaan kaikkia tuon koneen hienouksia...

Tai ainakin se vaatii totuttelua. Tänään kokeilin monia kauniita ompeleita!

Taivaspojan ja isäni haudalla kävimme siis aattona iltapäivällä ja silloin satoi vettä niin etten viitsinyt ottaa kameraa mukaan.

Joulupäivän aamuna oli pakkasta ja kuuraa; puoli yhdeksän aikoihin aamulla lähdimme käymään uudestaan haudoilla, -ja oli niin kaunista! Kuinkahan kaunista olisikaan ollut jos olisi lunta...

Tämä kuva joulupäivän aamuna Taivaspoikani haudalta. Kynttilöitä oli paljon, vaikka jotkut kavereistaan ovat muuttaneet paikkakuntaa.

Loppuun vielä kuva veljeni vaimon tekemistä ihanista sukista. Sukat ovat siis hänen, eivät minun!

Joskus syksyn aikana näin jonkun blogissa (valitettavasti en yhtään muista kenen, mutta jos tuntuu tutulta, niin saa ilmoittautua) kuvan tällaisista sukista. Kerroin niistä mm. juuri veljeni vaimolle ja hän oli innostunut neulomaan itselleen samanlaiset. Kertoi, että oli ostanut hiukan liian vähän pitsiä, -mutta eivätkö vai olekkin ihanat???

Sukkien kärjet ovat valkoiset, mutta eivät näy kuvassa.

Kaikille teille...

2011-12-22T19:58:00.000+02:00

Toivotan kaikille täällä vieraileville;

-tutuille ja tuntemattomille oikein

Tunnelmallista ja Lämminhenkistä Joulua!

♥~~♥

♥ Klikkaa tätä alla olevaa linkkiä ja laita kaiutin päälle! ♥

(toivottavasti toimii...)

*KLICK*

Lunta odotellessa...

2011-12-21T19:36:00.000+02:00

Tänään minulla oli intoa hiukan leipoa (siitä joulublogissani).

Ja vaikka olin jalkojen päällä ollut pitkään niin lähdin vielä leipomisen jälkeen kävelylle ja olin peräti 45 minuuttia... Minulle saavutus!!

Kävely intooni saattoi vaikuttaa sää, -oli pakkasta, hiukan lunta ja kuuraa, -sekä uusi ulkoilupuku! ;-)

Kaivoin talvivarusteita esille, -sopivat paljon paremmin pakkaskeliin kuin vesisateeseen.

Nyt kun lunta ei ole juurikaan satanut (tai ei ole jäänyt maahan) niin sitä kuvaa täpinöissään lähes jokaisen lumisen ja kuuraisen oksan! ;-)

Oma mahonia on niin kaunis...

Tulen vielä ennen aattoa jättämään tänne joulun toivotukset...

Teko-joulu...

2011-12-19T14:38:00.000+02:00

Kuten lähes kaikki lukijat tietävät, ovat jouluni muuttuneet vuodesta 2008 täysin...

Mikään ei enää ole kuten ennen, eikä koskaan tule olemaankaan!

Ei sitä voi kuvitella sellainen joka ei ole joutunut lastaan menettämään.

Jouluista on kuitenkin jotenkuten selvitty ja vaikka nyt tuntuu vaikealta niin selvitään tänäkin vuonna. Vaikka sitä joutuu väkisin vähän pitämään teko-hymyä yllä ja tekemään työtä että jaksaa..

Isän poisnukkuminen vaikeuttaa tätä joulua entisestään.

Ja olen tehnyt päätökseni; -meille tulee tekokuusi! Olen kyllä vannonut ettei ikinä minulle... ;-)

Mutta näin se vain mieli muuttuu kun elämä menee eteenpäin ja kaikenlaista tapahtuu...

En vain kestä niitä varisevia kuusia ja neulasia joka paikassa.

Toivotaan että koristeilla saan tekokuusesta kauniin ja aidon näköisen. Ehkä kokeilen laittaa oikeat elävät kynttilät.

Muutakin "tekoa" meillä on, -en kyllä koskaan ole tykännyt minkäänlaisista tekokukista.

Löysin kirpparilta kauniin muovisen havu-kranssin ja ostin sen. Sisällä kun ei havut varisematta kestä. Tuunasin sitä hiukan ja niin uusi ja hillitty koriste oli valmis

.

Tänä jouluna laitan vieläkin vähemmän koristeita kuin viimevuonna. Kynttilöitä poltan kyllä sitten sitäkin enemmän! Ne luovat parasta tunnelmaa. Hillittyjä ovat koristeet meillä;

Ja taas jotakin "teko" kasvia... Kirpparilta löysin nämäkin, -muutaman jouluruusun oksan. Onhan minulla ihan aito ja oikeakin jouluruusu, mutta se on kukintansa lopettanut ja vein sen ulos.

Hyasintit, joulutähdet ja tämä amaryllis ovat ihan oikeita ja aitoja.

Tämä jonka mies osti minulle jokin aika sitten, on kyllä aivan uskomattoman kaunis! Tuosta naapurissa olevalta puutarhalta ostettu, -ja vaikka maksoi aika paljon, niin on kyllä mielestäni kauniimpi kuin esim. tavaratalosta ostetut.

(jotka siis nekin toki minulle kelpaavat)

Jouluverhotkin ovat olleet jonkin aikaa jo ikkunassa, ja tykkään kovin.
Svaneforsin tekstiilit on kauniita ja hillittyjä, -niitä minulla on muutenkin kuin jouluna.

Voikaa hyvin kaikki ihanaiset jotka täällä piipahdatte!

Vielä joulusukkia Huutonetissä...

2011-12-11T20:49:00.000+02:00

Kiitos kaikille ihanista kommenteista!

Sukset, kelkka ja luistimet ovat siis sellaista talvista rekvisiittaa. Vanha potkukelkkakin on, mutten vielä ole sitä esille laittanut, -ei näytä kovin kivalta vesisateessa....

Laitoin vielä muutaman joulusukan HUUTONETTIIN!

Huutoaika on kyllä vain viisi päivää, että ehtisin lähettää ne jouluksi.

Jos eivät mene kaupaksi niin onhan se joulu ensi vuonnakin. ;-)

Klikkaamalla tuota HUUTONET tekstiä, pääset suoraan kohteisiini.

Kuvat suurenevat klikkaamalla.

Viikonloppuna olen askarrellut joulukortteja edelleenkin, -huomenna koitan jaksaa tehdä loput. Minä niin tykkään siitä puuhasta!

Lauantaina kävimme Salossa, -ihmisiä joka paikassa niin valtavasti, että en olisi halunut enkä jaksanut jäädä mitään shoppailemaan.

Kävin Mulperi nimisessä askartelu kaupassa. Ihana myyjä ja hyvä palvelu!

Plazassa etsimme Tiimaria, -ja voi kuinka olinkaan iloinen että satuimme kulkemaan juuri tiettyä käytävää, -siellä ihana ystäväni Jaana oli myymässä kauniita jouluisia käsitöitä.

Voi miten tuntuikaan hyvältä halata ja hetki rupatella.♥

Hän neuvoi meille (tai oikeammin miehelleni, -minä kun vain ihastelin ja hypistelin kaikkea kaunista mitä hänellä oli myytävänä) reitin sellaiseen paikkaan kuin Desing Hill.

Tiimarissa oli niin pitkä jono, että pyörähdin heti ovelta takaisin.

Niinpä lähdimme ajamaan tuonne ystävättäreni neuvomaan paikkaan.

Ja voin todellakin suositella paikkaa muillekkin. Sieltä katon alta löytyy kaikkea ihanaa.

Itse päädyin tällä kertaa vain askartelu tarvikkeisiin.

Söimme maittavan kana-chili keiton ja herkullisen raikkaan savulohisalaatin.

Tuonne menemme varmasti uudelleen!

Toivotan kaikille täällä vieraileville oikein mukavaa alkavaa viikkoa!

Piipahtakaahan kurkkaamassa JOULUSUKKIANI Huutonetissä.

Lunta....

2011-12-07T14:22:00.000+02:00

Maa on saanut viimeinkin lumipeitteen, -ei paljon, mutta hyvä kun edes vähän.

Lisää soisin vielä tulevan!

Viime lauantaina oli aurinkoinen ja kuulas aamupäivä ja teimme vähän pihalla hommia.

Sain viimeinkin laitettua murattien tilalle havuja (en vielä kaikkia, hain nimittäin maanantaina lisää kun olimme äidin luona). Muratit olivat kauniit ja hyväkuntoiset, mutta ne nyt eivät minun mielestäni ole niinkään talviset, -havuja se olla pitää. Vein muratit vielä hetkeksi kasvihuoneeseen, -saavat siellä jäätyä- heitän sitten pois.

Silloin lauantaina näytti kasvihuone tältä:

Eilen tältä:

Nämä pihan talviset rekvisiittani sopivat maisemaan huomattavasti paremmin kun on lunta, -harmaassa ja vesisateessa eivät näytä lainkaan niin ihanilta! ;-)

Eilen lähdimme aamupäivällä miehen kanssa itsenäisyyspäivän autoajelulle. Kävimme mm. TÄÄLLÄ , -jossa söimme herkulliset katkarapuvoileivät. Tuo on kyllä melkoinen "tavaratalo"... Tuntuu vain että hinnat nousevat koko ajan.

Ostin sieltä mm. tämän kauniin purkin;

Samalla automatkalla näimme näitä kaunottaria:

Päivitin myös JOULUBLOGINI!

Sähkökatkos...

2011-11-28T11:06:00.000+02:00

Ihan ensin suuret ja lämpimät kiitokset kaikille teille jotka olette jättäneet kommentteihin kauniita sanoja isäni poisnukkumisen johdosta...♥

Äärimmäisen kiitollisia olemme kaikki, -äiti ei ole pystynyt blogissani nyt käymään eikä siten ole pystynyt myöskään viestejänne lukemaan, -mutta on tietoinen että niitä on tullut paljon! Jonakin päivänä luemme niitä yhdessä.

Minä sain eilen inspiraation ja iltapäivällä aloitin joulusukkien, -sydämien ja tuoksupussukoiden ompelua. "Yleisön pyynnöstä" koitan saada niitä lisää aikaiseksi... ;-)
Ja eikö hitto soikoon meillä mennyt sähköt!!!
Sähköt meni siis koko tältä asuinaluuelta, -onneksi meillä paloi kynttilät (kuten joka ilta) joten ihan pimeässä ei tarvinnut lisää kynttilöitä etsiä!
Toki minua harmitti kun kerrankin olisi ollut ompeluintoa ja sitten kävi näin!
Mutta kun sain lisää kynttilöitä sytytettyä ja pääsin sohvalle joulu-/sisustuslehtien kanssa, niin oli oikeastaan ihan hyvä olla... Tuli tunne, että suklaata kun vielä olisi ollut! ;-)

Mutta kun oli pari tuntia kulunut, väsytti ja silmiä jo kirveli kynttilän valossa lukeminen, ja harmitti kun "Tanssii tähtien kanssa" oli jo loppusuoralla, enkä nähnyt sitä, -niin kyllä alkoi jo vähän potuttaa... No, sähköt tulivat kyllä vähän ennen yhdeksää.
Mietin että pitäisi johonkin vaikka vaatehuoneen hyllylle tehdä itselleen sellainen oma "survival-pakkaus". Niitä parhaimpia sisustuslehtiä ja -kirjoja, vähän suklaata... ;-)

Sen verran vielä tähän loppuun, että nuo Huutonet myyntini päättyvät tänään!

Koitan saada laitettua lisää jouluompeluksiani, -uskomatomman ihanaa miten töistäni pidetään ja niitä on kyselty! ♥

Se on kyllä asia joka saa mieleni hyväksi!! ♥

Ensimmäiset joulusukat taisin tehdä vuonna 2008 Esikoisen menehtymisen jälkeen, -ja joka vuosi tuntuvat kiinnostavan yhä useampia. Vaikka näköjään Huutonetissä samantyylisiä näkyy nyt kauppaavan jotkut toisetkin. Silloin 2008 ei ollut vielä muita, eikä tainnut olla v. 2009:ään. No, Huutonetissä ei plagiointi ole kiellettyä, vaikka se ikävää onkin.

Ja Huutonetissä sitä tapahtuu paljon, enkä tarkoita nyt pelkästään tätä omalle kohdalleni sattunutta.

Nyt minä jatkan taas ompeluksiani, -myöhemmin päivällä menemme äidin kanssa käymään Isän ja Taivaspoikani haudoilla.

~~ ♥~~

Voikaa hyvin, ja jos jossakin on jo lunta, niin puhaltaakapa niitä lumipilviä tännekkin päin ;-).

Kaipaan jo niin valkoista ja talvea tämän harmauden tilalle...

Joulua hiukan...

2011-11-26T19:53:00.000+02:00

Eilen ahkeroin koko päivän ja siivosin, -niin suurta siivousta en olekkaan aikoihin jaksanut tehdä! Intoa sain siitä kun tiesin saavani rakkaat muruseni; Kuopuksen ja hänen tyttöystävänsä myöhemmin iltapäivällä yökylään! ♥
Mies oli aiemmin keksinyt että viettäisimmekin pientä pikkujoulua ja söisimme vähän jouluruokia.
Myös "tonttu" oli käynyt muistamassa meidän nuortaparia... ;-) Sillä aikaa kun he olivat saunassa, niin Tonttu (Torvinen...) oli tuonut heille pienet paketit pihalle yhteen ruukkuun.
Tuo tapa meillä on ollut siitä asti kun Taivaspoikani oli ihan pieni, -ja minä pidän perinnettä yllä yhä! :)

Siivottuani laitoin vähän joulua kotiin.
Esikoisen menehtymisen jälkeen en ole innostunut laittamaan ja koristelemaan kotia kuten aiemmin...

Meillä oli ihana ilta yhdessä; saunottuamme söimme illallisen ja sen jälkeen pelasimme myöhään yöhön! ♥

Kuten monet lukijani tietävätkin, on meillä ollut surua ja raskasta aikaa, kun isä nukkui pois!

Viime lauantaina jätimme isälle jäähyväiset lähimpien kesken, ja tänään aamupäivällä laskimme isän uurnan sukuhautaan. ♥

Voi miten sydämeeni sattui kun itkien kuljimme hautausmaan käytävää...

Veljeni kantoi uurnan. Hän myös laski sen hautaan. Äiti kantoi käsissään isän tärkeimpiä tavaroita, ne jotka piti aina olla mukana; kotiavaimet, lompakko (johon olimme laittaneet perhe valokuvan joka meistä otettiin kun isä helmikuussa täytti 80v) sekä puukko joka aina roikkui isän vyöllä. Veli laittoi ne uurnan kanssa hautaan ja hän myös peitti haudan...
En osaa edes kuvitella miltä veljestäni tuo kaikki on tuntunut... Mutta olimme äärimmäisen iloisia ja ylpeitä veljestä/pojasta joka sen kaiken pystyi tekemään, ♥
-meistä perheen naisista ei niihin olisi ollut!

Nyt on takana ne raskaimmat hetket... Jäljellä vain suuri suru ja ikuinen ikävä! ♥

Uurnan laskun jälkeen lähdimme kahville ja glögille veljeni perheen luo. ♥
Veljeni vaimo oli tehnyt paljon erilaisia ihania pieniä suolapaloja joita glögin ja kahvin kanssa nautimme!
Sää oli silloin vielä aika harmaa ja kynttilät paloivat niin ulkona kuin sisälläkin.
Voi kuinka onnellinen olenkaan rakkaista läheisistäni! ♥

Vaikka mitä tapahtuisi niin meillä on aina toisemme ja niin läheiset ja hyvät välit!

Olen aina pitänyt sitä suurena rikkautena, -ja aikoinaan kun Taivaspoika oli vielä kanssamme niin sitä pojilleni muistin aina korostaa!

Hiukan piti minun "kiusata" veljeni perhettä... Sanoin siskolle ja äidille että eikö jäädäkkin tänne koko päiväksi, -heillä on aina niin ihana ja kodikas tunnelma. Heillä on kaunis ja hyvällä maulla sisustettu koti! He itse ovat aivan ihania ja saavat aina kaikki viihtymään. Tarjoilut aina uskomattoman ihanat ja niissä on nähty vaivaa.

Siskoni oli heti "mukana" ja sanoi että jäädään vain, -mietimme että voisimme ottaa pienet aamupäiväunet ja veljen vaimo tekisi ruuan. Illalla heidän pitäisi lämmittää meille sauna siinä kuuden seitsemän maissa... ;-)

No, en katsonut veljeni ilmettä, mutta siskoni totesi sen olleen "hyvin innostunut"... ;-)

Kuulemma heillä olisi menoa...

Vielä lähtiessäni sanoin, että no, me tulemme sitten aamiaiselle huomenna! ;-)

Voi kuinka rakastaankaan näitä läheisiäni, -ja tiedän että hekin rakastavat minua! ♥

Kaikille teille toivotan oikein ihanaa ensimmäistä adventtia!

♥~~♥

♥ Nauttikaa ja iloitkaa tekin rakkaista läheisistänne! ♥

Monella on varmaan kuten minullakin; -kaikkia heitä ei enää ole, mutta he ovat aina sydämissämme. Ja me jotka vielä täällä olemme, niin ollaan onnellisia ja kiitollisia toisistamme!

Mikään raha tai materiaali ei ikinä korvaa rakkaita läheisiä! ♥

P.S. Jouluinen-blogini on myös päivitetty!

Pikainen päivitys...

2011-11-21T18:57:00.000+02:00

Jaksoin tänään laittaa muutaman kohteen HUUTONET-myyntiini.

Tällä kertaa myös pari vaatetta. Niitä olisi vaikka kuinka paljon vielä, kunhan vain jaksaisi kuvata.

Vuonna 2008, -Esikoisen poismenon jälkeen olimme Tapaninpäivän jälkeen Rukalla.

Sillä reissulla ostin Kuusamosta kauniin toppapuvun. Mutta kun sitten alkoi tämä "kasvu" ;-) (lihoaminen...) niin enpä ehtinyt montaa kertaa sitä pitämään! : ( Päätin sen nyt kaupata!

Laitoin myös joitakin emali astioita.

Kysyisinkin nyt, että tietääkö kukaan tämän (kuvassa alempana) pienen kannun "oikeaa" nimitystä??

Soitin äidillekkin ja kysyin, -kun muistin, että ollessani lapsi niin äiti sulatti esim. rasvaa tuon tapaisessa. Kun ei ollut mikroja!

Äitikään ei muistanut olisiko sillä joku nimitys. Onkohan sillä siis mitään "nimeä"??

Tällaisetkin vanhanaikaiset pienet vadit laitoin myyntiin.
Muistan kun olin pieni (60-70 luvulla) niin Mummolassa pihasaunassa käydessämme käytettiin tällaisia, -mutta siis suurempia. IHANIA!!

Sen verran vielä Isän jäähyväis-hetkestä; Tilaisuus oli siis pieni ja "koruton".

Kuten olen maininnut niin isä ei kuulunut kirkkoon. Ei siis ollut mitään siunaustilaisuutta, pappia tai musiikkia. Halusimme kunnioittaa isän elämänkatsomusta, ja jätimme jäähyväiset vain lähimpien kesken.

Tilaisuus oli suuresta surusta ja koruttomuudesta huolimatta kaunis!! ♥

Muistotilaisuus vietettiin veljeni perheen kodissa.

Kynttilöitä oli paljon. Mm. etupihan suuren ja vanhan omenapuun oksilla paloi monta tällaista kaunista lyhtyä.

Isän arkku oli mäntyä. Emme osanneet kuvitellakaan isän arkuksi mitään valkoista jossa olisi rimpsua, rämsyä ja ristiä. Kun hautaustoimistosta meille kerrottiin ihan tavallisesta kotimaisesta puuarkusta, niin tiesimme heti; se jos mikä olisi isälle sopiva.

Hän rakasti luontoa; metsästi, sienesti, teki puuhommia tai vain käveli metsässä!

Isä ei pitänyt suurista juhlista tms. siksi ei ollut mitään suuria näyttäviä kukkalaitteita. Äiti valitsi arkulle kauniita, tummia kalloja. ♥

Muistojuhla oli niin ihana!

Ns. muistopöytänä oli veljen luokse tuotu isän keinutuoli (hän sai sen aikoinaan 50-vuotis lahjaksi, -eli 30v vanha).

Veli oli laittanut keinutuolin alle kiilat, niin että se pysyi paikallaan.

Siinä oli isän kuva, kynttilä ja kukkakimppu.

Yhdelle pöydälle oli koottu paljon valokuvia isästä. Nuoruudesta viimeisiin päiviin. Kuvissa oli myös perhettä, mm. lapsia, lapsenlapsia. ♥

Ensi viikon lauantaina meillä on vielä raskas hetki; me lapset äidin kanssa laskemme isän uurnan sukuhautaan...

Huutonet myyntiä taas...

2011-11-17T17:50:00.000+02:00

Kiitos te kaikki ihanaiset!! ♥

Sananne lohduttavat ja lämmittävät mieltä!

En ole jaksanut edes blogeissa vierailla kun tuntuu että tämä suru vie kaikki voimat!

Ajatukset on tulevassa... Huomenna menemme saattamaan kun isä siirretään sairaalasta kappelin tiloihin.

Lauantai aamupäivällä on jäähyväishetki.

En muista olenko maininnut että isä ei kuulunut kirkkoon eikä uskonut mihinkään -muutakuin kovaan työn tekoon ;)

Jäähyväishetki on siis järjestetty juuri niin mitä tiesimme isän mistäkin ajattelevan. Haluamme kunnioittaa hänen muistoaan! Tänään terapeutilleni kerroin siitä kuinka saimme tavallaan jättää isälle jäähyväiset (vaikka emme silloin vielä voineet varmuudella tietää että se oli viimienen kerta...) ja kerroin myös miten olemme suunnitelleet jäähyväishetken, ja kuinka hautaan isän mukana laitetaan hänelle aina niin tärkeät: lompakko (johon varmaankin laitamme perhekuvan joka meistä otettiin kun isä helmikuussa täytti 80v), kotiavaimet (varsinkin kotiavaimet ja lomapkko olivat ne mitkä isällä piti aina olla mukana) sekä puukko, (joka hänellä aina roikkui vyöllä). Terapeuttini sanoi, että kaikki se mitä kerroin kuullosti hänestä aivan liikuttavan kauniilta!

Jäähyväishetki tulee olemaan hyvin vaatimaton, -ei musiikkia eikä pappia, -sillä isä ei olisi halunut. Surullinen se tulee olemaan...

Isä oli hyvin vaatimaton, -muistan yhden lapsuuden opetuksen; -isä aina teroitti meitä muistamaan, että koskaan ei saa esittää parempaa kuin on! Sen opin mukaan olen koittanut mennä, -vaikka lapsena toki olin perheen prinsessa! ♥

Ja itseasiassa vielä aikuisenakin, mutta se on sellainen perheemme inside-juttu! ;-)

Viikon päästä lauantaina me lapset äidin kanssa laskemme isän uurnan hautaan (sukuhauta). Toivon että sen jälkeen hiukan oloa helpottaisi, kun on nuo raskaimmat asiat takana!

En oikein osaa vielä yhtään ajatella enkä suunnitella joulua...
Kolme edellistä kun ovat olleet niin raskaita ja erilaisia kuin koskaan ennen, -ei ole ollut rakasta Esikoista! Nyt ei ole isääkään... Mutta joulu menee miten menee, tärkeintä on ettei äidin tarvitse olla yksin.

Kuvat suurenevat klikkaamalla.

Huutonettiin olen taas laittanut myyntiin niin ompeluksiani kuin muutakin tavaraa. Lisää on tulossa kunhan jaksan kuvata. Karisma kirpparille olen vienyt myöskin.
Minulla on ollut mm. sellaiset aarteet kuin vanha valkoinen enkeli sekä kaunis seimi.
Niiden myymistä mietin kahteenkin kertaan, -mutta koska niihin ei liity mitään muistoa tai tunnesidettä (itse olen joskus ostanut) niin ajattelin että voin hyvin niistäkin luopua!
Nyt vain on tunne että paljosta tavarasta haluan luopua...

Klikkaa tätä: HUUTONET sanaa, niin pääset suoraan kohteisiini!

Myös Jouluinen Blogini on päivitetty, -siellä lisää kuvia!

VOIKAA HYVIN YSTÄVÄT RAKKAAT!

SUURET JA LÄMPIMÄT KIITOKSET...

2011-11-07T16:24:00.001+02:00

Sydämestäni haluan kiittää jokaista teistä, -itseni, äidin, siskon ja veljeni puolesta- osanotoistanne isän poisnukkumisen johdosta! ♥

Myös muiden läheisteni puolesta kiitos!

Olette ihania, -ettekä arvaakkaan kuinka paljon sananne ovat minulle merkinneet...

Olemme olleet aivan liikuttuneita kuinka ihmiset ovat muistaneet...

Ei tätä oikein vielä voi edes ymmärtää!

Tässä kuvassa äiti ja isi nuorena jossakin Aulangolla.♥

Päivä kerrallaan edelleenkin...

Kynttilöitä on tullut polteltua paljon, -niin synkkää ja harmaata kun on ollut!

Minullahan on Huutonetissä ollut tavaraa myynnissä, -ja se loppuu nyt keskiviikkona 9pvä. Klikkaa tuota Huutonet sanaa, niin pääset suoraan kohteisiini.

Vielä siis ehtii käydä kurkkaamassa josko joku kiinnostaisi.

Sen jälkeen olisi tarkoitus laittaa sinne vielä jouluisia ompeluksiani. Niitä on tullut jonkin verran tehtyä; yksinkertaisia ja helppoja ommeltavia, -kun ei oikein pysty keskittymään mihinkään monimutkaiseen, mutta jotakin on välillä tehtävä... Ajatukset olivat silloin reilu viikko sitten isän luona sairaalassa, -hänessä on ajatukseni yhä edelleen, -ja ikävä niin iso!!♥

Karisma kirpparilla päätin myös jatkaa myyntipöytääni vielä neljä viikkoa. Kivasti on kauppa käynyt ja tavaraa olisi vielä vaikka kuinka. Sanoin siskoni tyttärille että voivat tuoda omiaan myyntiin pöytääni, -heillä kun on pieniä (siis hoikan ihmisen) ja kauniita nuorten naisten vaatteita!

Voikaa hyvin ystävät ihanaiset! ♥

PS. Päivitin myös Joulublogiani!

Isin tyttö ja äitin poika...

2011-11-03T11:36:00.000+02:00

...Näin isi sanoi kun olin pieni... ♥ Se oli sellaista hellittelyä.

Nyt ei enää isiä ole...

Isä nukkui pois eilen aamuyöllä!

Olimme käyneet häntä päivällä katsomassa sillä sairaalasta oli soitettu että tilansa oli huonontunut.

Suurimman osan ajasta isä nukkui lääkityksestä johtuen, mutta ennenkuin lähdimme, hän viimeisillä voimillaan nosti oikeaa (toimivaa) kättään josta tiesimme hänen haluavan halata. Jokainen meistä painautui vuorollaan aivan lähelle isää ja hiljaa hän nosti kättään ja laski sen selkämme päälle... ♥ Äidin kohdalla se tapahtui kahteen kertaan! ♥

Totesimmekin siskoni kanssa että tämän voimalla me jaksamme pitkään! ♥

Kävimme vielä eilen aamuyöllä isää katsomassa sairaalassa (siis äiti ja me kolme lasta) kun oli jo nukkunut pois.

Meillä ei puhuta että isä meni taivaaseen sillä isä ei uskonut eikä kuulunut kirkkoon.

Me haluamme kunnioittaa isän toiveita ja ajatuksia.

Hautajaiset tulevat olemaan pienet ja lähipiirin kesken.

Jos emme kunnioittaisi isän toiveita niin niistä tulisi melko suuret ja vieraita olisi varmaan aika paljon.

Me menemme eteenpäin päivä kerrallaan!

Pikainen päivitys...

2011-10-31T16:37:00.000+02:00

Täällä on nyt ollut hiljaiseloa, -ja varmaankin jatkuu!

Isäni sai aivoinfarktin ja on sairaalaasa. Hänet on siirretty Meilahdesta tänne omaan sairaalaamme, -onneksi, niin vierailut ovat helpompia!

Menemättä sen tarkemmin yksityiskohtiin, totean vain, että raskasta on ja menemme päivä kerrallaan...

Jouluompeluksia on valmiina ja teon alla, -kunhan jaksan silittää ja kuvata niin laitan tänne: Joulublogiini sekä Huutonettiin.

Huomasin eräänä päivänä etupihan kuistille unohtuneen jouluruusun (muoviruukussa melkoinen rotisko...) tehneen nuppuja... Toin se sisälle ja ihailen sitä näin, ennen kuin

siirrän ulos.

Sellainen vielä, että Anne-Mari blogissaan Villa Wallin mainitsi tällaisesta kirjasta: Zeitlos Shabby!
Tilasin itselleni tuon koska näytti aika hyvältä... En ole vielä jaksanut sen paremmin sisältöön tutustua, mutta sen verran selaillut, että on kauniita kuvia ja mukavia ideoita.
Nuo yläkuvassa kirjan etualalla näkyvät kortit tulivat kirjan mukana!

Hyviä vointeja toivotan jokaiselle täällä piipahtavalle.

Mukavaa marraskuuta kaikille! ♥

Huutonet myyntiä ja tunnustus...

2011-10-26T16:58:00.000+03:00

Ihan ensin, -kaikille lämpimät kiitokset koskien edellisessä postauksessa mainitsemaani Kuopuksen muuttoa! ♥

Hyvin tuntuu sujuvan -pojallani siis. Äipällä tämä vaatii totuttelua...

Laitoin Huutonettiin myyntiin kaikenlaista tavaraa mitä kodista löytyy. Enemmänkin olisi kun vain jaksaisin kuvata ja laittaa tuonne Huutikseen, -on muuten rasittavan hidasta hommaa.

On vain niin tunne että, "Less is more". Niin paljon on kaikenlaista kerääntynyt...

Hiukan kuvia niistä:

Ja lopuksi vielä kaunis kiitos Marikalle tunnustuksesta! ♥

Pesästä lento....

2011-10-25T14:48:00.000+03:00

Enpä taas ole aikoihin päivittänyt blogiani. No tuota jouluista kuitenkin vähän.

Ja niin hävettää ja harmittaakin etten ole pitkiin aikoihin jaksanut muiden blogeissa vierailla...

Jonakin päivänä koitan jaksaa ottaa ihan erikseen ajan sille että vierailen luonanne!

Tosin se ei käy ihan lyhyessä ajassa, -niin paljon on blogeja rästissä.

Jotenkin vain mikään ei huvita! Suuria mietteitä ja asioita on pyörinyt mielessäni jo pidemmän aikaa.

Yksi niistä on sellainen, että Rakas ainokaisani muutti pois kotoa...

Olihan hän jo pitkään siitä puhunut että haluaisi omilleen, mutta nopeasti se sitten kuitenkin kävi. Viime viikolla kävimme yhdessä katsomassa erästä vuokra yksiötä.

Omistaja sanoi soittavansa joko samana iltana tai viimeistään seuraavana päivänä päätöksensä. Muitakin katsojia siis oli.

Emme ehtineet olla Pojan kanssa kotona varmaan puolta tuntia kun tuli soitto, -hän sai asunnon!

Samantien palasi takaisin tekemään vuokra-sopimusta ja kotiin tultuaan kertoi muuttavansa seuraavana päivänä!!

Minä itkin ja nauroin häntä halatessani... Toki olin äärimmäisen iloinen Kuopukseni puolesta, mutta samalla tuli se suru, että nyt Lapseni lentää pesästä...

Luulen kyllä ettei tämä hänen muuttonsa ole niin kauhean vaikea asia minulle, -menetinhän toisen pojistani kokonaan ja lopullisesti. Kuopus asuu kuitenkin suht lähellä.

Seuraavana päivänä kiertelin kaupoissa "ihan täpinöissäni", ja ostelin kaikenlaista pientä, ja vähän suurempaakin; -purkinavaajasta kahvinkeittimeen. ;-)

Minulla on niin paljon astioita, että Kuopus sai uuteen kotiinsa tummansinisen Teeman ruoka- ja kahviastiaston, Vernan koboltinsinisiä viini- ja tavallisia laseja sekä saman sarjan lasikulhoja erikokoisia.

Samana iltana minä menin kahden tytön kanssa siivoamaan asunnolle (oli jätetty kyllä todella siistiin kuntoon) ja miehet tekivät muuttoa. Kuopus toi minut välillä kotiin kun tulin tekemään pizzaa muutto/siivousväelle.

Väsyneitä olivat kun kolmanteen kerrokseen piti tavarat kantaa, hissiä talossa ei ole.

Kun sitten Kuopukseni ja tyttöystävänsä tekivät illalla lähtöä, huusi mieheni Pojan vielä eteisestä takaisin; -ja sanoi, että jos meidän mikroaaltouunimme kelpaa, niin saa viedä samantien mukanaan...

Poika oli mielissään (ja seuraavana päivänä mies osti meille uuden).

Vaikka asunto on pieni, niin on viihtyisä ja todella valoisa, kun yhdellä seinällä oleva ikkuna on todella suuri.

Eikä sitä nuorimies ensimmäisessä asunnossaan suuria tiloja tarvitse!

Silmin nähden tyytyväinen näyttää ainokaisani olevan uuteen kotiinsa ja elämäntilanteeseensa.♥

Äidillä tässä onkin sitten vähän "opettelemista"... Olen sellainen oikein "Emo." Huolehdin vähän liikaa, -nyt saa poika opetella huolehtimaan itse ja äiti on päättänyt, ettei puutu nuorensa asioihin ja elämään liikaa...

Rohkea oli kun muutti omilleen, vaikka kotona olisi vielä hyvin voinut asua ja halvemmaksikin se olisi tullut. ;-)

Tällaisia siis mm. Näillä mennnään ja opetellaan taas uutta elämäntilannetta.

En ole vielä edes oppinut elämään sen kanssa ettei Esikoista enää ole, niin nyt sitten opettelen tätä, että Kuopus aloitti oman elämän.

No, jälkimmäinen on kuitenkin huomattavasti helpompi kestää!

Tänään aamusella kuvailin pihalla hiukan pakkasherran jättämiä pieniä ensimmäisiä jälkiäään... ♥

Kuvat suurenevat klikkaamalla, -ja suosittelen niin myös tekemään niin näkee paremmin sen kauneuden mikä niissä on!

Lintujen juoma-allaskin jäätynyt...

Muratit ovat vielä hyviä, tarkoitus kuitenkin vaihtaa havuihin.

Joulublogini puolella ollut huutokauppa ei oikein toiminutkaan, joten laitoin töitäni sinne nyt myyntiin ihan kiinteällä hinnalla. Varaa kuka haluaa ja ehtii... ;-)
Jossakin vaiheessa laitan varmaan lisää.

♥ Voikaa hyvin ystävät armaat! ♥

Huutonet päättyy huomenna...

2011-10-14T15:01:00.000+03:00

Huomenna päättyy Huutonet kohteeni!

Jouluisessa blogissani on käynnissä eräänlainen huutokauppa myöskin. Muistan nimittäin että joskus ovat jotkut harmitelleet etteivät voi kohteitani huutaa koska eivät käytä Huutonettiä, -niinpä ajattelin, että täytyyhän heilläkin olla mahdollisuus jos kuitenkin haluaisivat tekeleitäni!

Kurkkaa siis JOULUBLOGIINI jossa asiasta enemmän, kuvien kera!

HUOM! Kaikki kuvissa näkyvä ei ole kaupan, vaan siellä on myös ns. kuvausrekvisiittaa!

Kunhan taas on sellainen päivä, että jaksan, niin laitan Huutonettiin lisää, -tälläkertaa muutakin kuin omia tekeleitäni.

Tässä vähän esimakua niistä:

Joulu ompeluksia ja kirpputori Karismaa....

2011-10-09T00:46:00.000+03:00

Outoa tähän aikaan yöstä päivittää blogia...

Olen laittanut uusia ompeluksia HUUTONET myyntiini.
Samalla katsonut telkkua meidän nuorenparin kanssa. ♥
Jouluompeluksista ja Huutonet kohteistani enemmän JOULUISESSA BLOGISSANI!

Eilen menin evakkoon isosiskoni luokse... (isäntä lähti viikonlopuksi sukulaisiinsa remontti apuun)

Kuopukseni halusi siis eilis iltana järjestää tyttöystävälleen yllätyksen,
-romanttisen kynttilä-illallisen. ♥

Olin vähän aikaa hänen apunaan ja henkisenä tukena...

Jonka jälkeen hän vei minut siskoni luokse.

Voi miten ylpeä olenkaan Rakkaasta ainokaisastani!!! ♥

Oli salaatti, pääruoka sekä jälkiruoka -pannacotta, jota minkäkään en ole koskaan tehnyt!!

Näiden lisäksi kauniisti katettu pöytä, ja kynttilät niin sisällä kuin ulkonakin...♥

Olisikohan poika vähän tullut äitiinsä...

Meillä siskon kanssa myös oli mukava ilta. Sisko vastaanotti minut shampanjalla.

Sen jälkeen alkuruokana salaatti, sitten lämmin ruoka ja lopuksi jälkkäri! ♥

Syötyämme latasin siskon koneelle Picasan ja neuvoin häntä kuvankäsittelyssä.

Sen jälkeen siskoni näytti internetistä löytämiään kuvia meidän lapsuuden kodin maisemista (ennen v.-69 valmistunutta nykyistä lapsuudenkotiamme)

Voi miten mukavaa olikaan yhdessä muistella niitä lapsuuden maisemia.

Siskoni yllättyi kuinka hyvin muistin...

Siinä piirrettiin paperille karttaa ja muisteltiin missä aikoinaan oli mitäkin... ♥

Tänään aamupäivällä auringon paistaessa lähdimme kävelylle siskoni kodin vieressä oleviin ihaniin maisemiin!!

Kollaasissa kuvia siitä, ja toisessa kollaasissa pieniä kohteita siskoni kauniista kodista... Kuvissa näkyvä joulutähden näköinen kukka on hänelle viemäni syyskukka, Prinzessa.

Samanlaisen, mutta vaaleamman ostin itselleni!

Itselleni ostin siis tämän vaaleanpunaisen...

Ja liljoja ostan aina kun mahdollista...

Meidän nuoripari on mennyt untenmaille jo jokin aika sitten, -minä teen samoin!

Syksyä ja joulusukkia...

2011-10-01T16:57:00.000+03:00

Ihan ensin suuret ja lämpimät kiitokset kaikille teille ihanista sanoistanne koskien tuota lehtijuttua! Toivotaan että Muistopäivä vakiinnuttaisi paikkansa ja saisimme siitä vaikka liputuspäivnkin.
Lapsen menetys on arka puheenaihe!!
Ja jostakin syystä vain tuntuu olevan ihmisiä jotka eivät ymmärrä kun ei ole päässyt eteenpäin tai jopa "yli" lapsensa menetyksestä... Viimeksi eilen sain kommentin asiasta!!
Olen vain niin huono "puolustamaan" itseäni, -itkettääkin yrittää saada jotkut ihmiset ymmärtämään, ettei tilanne ole muuttunut eikä muutu!! Lapseni kuoli ja on aina ja ikusesti kuollut!!!
Siihen totuuteen minä herään joka aamu, -eikä se ole helppoa!
Ehkä sekin, että se tulee niin yllättäen kun ihminen kysyy enkö vieläkään ole...
Kolme vuotta on kuitenkin oikeastaan hyvin hyvin pieni aika kun on kyse Lapsen kuolemasta...
Menemme edelleen päivä kerrallaan eteenpäin, -minulla on kuitenkin oma rakas ihana Kuopus Poikani -ainokaisani! ♥ Kaikkeni!

Mutta nyt muihin aiheisiin:

Jouluinen blogini on päivitetty tänään.
Syystä että; laitoin jo Huutonettiin joulusukkia ja muutaman sydämen myyntiin.
Aikaistahan se vielä on, mutta pakko aloittaa ja tehdä silloin kun siltä tuntuu!
Tarkemmin siis tuolla jouluisessa blogissani!

On ollut upeat pari päivää, -eilen ja tänään.
Eilen jaksoin laittaa pihalle ruukkuihin vähän callunoita. Havuja en vielä laittanut, sillä muratit ovat niin hyvässä kunnossa ettei raaskii vielä pois heittää!
Havujen aika on sitten vähän myöhemmin.

Ihanaa viikonloppua! Nauttikaa syksyn ruskasta!

Kuolleiden lasten muistopäivä....

2011-09-23T11:38:00.000+03:00

Kuolleiden lasten muistopäivä... Se on tänään 23.9, -toista kertaa.

Minä en vielä viime vuonna tiennyt asiasta, nyt tiedän, -onneksi!

Voit lukea lisää TÄÄLTÄ ja käydä allekirjoittamassa adressin TÄÄLLÄ, jos vaikka saisimme siitä virallisen liputuspäivän.

Monet vanhemmat ovat ottaneet yhteyttä eri medioihin tehdäkseen päivää tunnetuksi.

Myös minä päätin rohkaistua ja "kantaa korteni kekoon."

Alkuviikosta laitoin sähköpostia paikallislehteemme ja kyselin olisiko heillä kiinnostusta ja palstatilaa tehdä juttu tästä päivästä. Arvelin että on varmasti paljon ihmisiä jotka eivät tiedä vielä ko. päivästä.

Eilis aamuna soitti toimittaja ja kysyi voisivatko iltapäivällä kuvaajan kanssa tulla tekemään juttua.

Hienosti meni, vaikka aihe oli äärimmäisaen vaikea!

Minulle jäi hyvä mieli siitä(kin) kun kuvaaja kehui että minulla on todella kaunis koti...

Omasta mielestähän se ei sitä ole...

En tiedä saako tuosta tekstistä selvää, mutta haluan vielä tässä korostaa, että tämä muistopäivä on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton.

Se on kaikille jotka haluavat muistaa kuollutta lasta - oli tämä sitten minkä ikäinen tahansa. Ja vaikkei olisi edes oma lapsi, mutta joku joka jollakin tavalla on koskettanut!

Kuva/teksi suurenee klikkaamalla. 

Tunnustus...

2011-09-17T14:38:00.000+03:00

Sain Johannalta "Ihanasti kotona"- blogista tällaisen tunnustuksen! Kiitos Johanna! ♥

Yritänpä nyt kerrankin muistaa jatkaa. Ohjeet ovat seuraavanlaiset:

1. Kiitä tunnustuksen antajaa...
2. Anna tunnustus kahdeksalle bloggaajalle.
3. Ilmoita näille kahdeksalle tunnustuksesta.
4. Kerro kahdeksan satunnaista asiaa itsestä.

Haluan antaa tämän tunnnustuksen kaikille ihanille blogi-ystäville, mutta jos on pakko nimetä kahdeksan, niin koitan nyt joitakin tähän listata. Kaikki blogit kuitenkin yhtä ihania ja samanarvoisia.

1. Ninalle Hahtuvan heijastus blogiin

2. Tuijalle Tuijan koti ja puutarha blogiin

3. Sannelle Så vitt jag vet blogiin

4. Riitta-Sinikalle Romulyyli blogiin

5. Tiinalle Mustikkamäki blogiin

6. Pialle Sisustajantaivas blogiin

7. Marille Sekasortoa blogiin

8. Leenalle Paperinaru blogiin

Minähän voisin jatkaa listaa vaikka kuinka vielä... Mutta tässä nyt ne pyydetyt kahdeksan.

Sitten kahdeksan satunnaista asiaa itsestä... Hih, luin ensin että satumaista asiaa itsestä, -niitä en olisi kahdeksaa löytänyt... ;-)

No, viisi ensimmäistä ovat ne jotka kaikki jo tietävätkin:

1. olen reilusti ylipainoinen,

2. lapsensa menettänyt äiti,

3. joka ei vielä ole pystynyt takaisin työelämään,

4. muttei sitä suuremmin jaksa murehtia,

5. sillä elämä muuttui täysin reilut kolme vuotta sitten kun Esikoinen menehtyi.

Mitähän vielä;

6. arka, ujo ja hiljainen suuressa ja vieraassa porukassa

7. vähän erakko ja kotona viihtyvä

8. en omista ajokorttia, enkä aio/uskalla sitä hankkiakkaan.

Meidän pieni risteilymme Tallinaan meni mukavasti. Olimme siis ryhmän valvojina nuorille, Kuopukselleni ja kavereilleen. Aluksi kysyivät vain minua, mutta koska olen niin arka mihinkään lähtemään itsekseni, niin pyysin miehen mukaan.

Myrsky oli kyllä varsinkin keskiviikko iltana melkoinen... Hyvin kuitenkin selvisin tabletin avulla.

Meille miehen kanssa pääasia oli syöminen ja nuorisolle tietenkin bilettäminen! ;-)

Edellisenä päivänä ompelin itselleni reissuun liivihameen.
En ole vuosikymmeniin ommellut itselleni mitään.
Mikähän lie minut nyt sai asiasta innostumaan, kun mikään ei kuitenkaan näytä päälläni hyvältä enkä ole viime vuosina jaksanut vaatteistakaan kiinnostua!! Näytän tuo kolttu päälläni aivan siltä kuin olisin raskaana... Mutta eipä tällaista möhömahaa saa millään piiloon. Näillä mennään... ;-)
Siihen asti kunnes pää ja mieli on sen verran tasapainossa että jaksan taas huolehtia itsestäni!!

Vielä sen verran tiedoksi teille jotka blogini arvonnassa voititte; -yritän ensi viikon aikana saada paketit postiin!
MUTTA älkää ihmetelkö jos niitä ei vielä silloin kuulukkaan, -tiedätte varmasti että minulla kaikki tuollainen vaatii aikaa ja voimia...

Nauttikaa syksystä, poltelkaa kynttilöitä niin sisällä kuin ulkonakin.

Tassutellaan villasukissa!♥

Arvonta suoritettu...

2011-09-13T09:44:00.000+03:00

No niin, viimeinkin sain aikaiseksi tehdä tämän arvonta-postauksen.
Osallistujia oli 86. Yhdeltä oli kaksi kommenttia joten toisen vähensin, ja yhden osallistumisen sain sähköpostiini.
En nyt väkerrellyt mitään arpalipukkeita, vaan päätin valita yhden numeron 1-86 välillä.
Koska 7 on joskus ollut onnennumeroni (silloin kun vielä tuollaisiin uskoin...) niin valitsin sen.
Sillä numerolla oli kommentoinut anonyymi Kirsikka.
Ja kun olen tällainen että jos voisin niin antaisin palkinnon jokaiselle jos se olisi mahdollista, niin pyysin vielä miestä sanomaan kaksi numeroa. Hän sanoi numerot 50 ja 61.
Näillä numeroilla löytyi; 50= Merrun puikoilla ja 61= Piri.

ONNEA VOITTAJILLE!

Laittaisitteko minulle osoite tietonne, profiilistani löytyy linkki sähköpostiini.

Tuolla oikeassa sivussa vähän alempana on kuvaukseni ja sen alla teksti: "tarkastele koko profiilia", sitä klikkaamalla löytyy linkki sähköpostiini.

Lähden huomenna risteilylle ja tulen kyllä heti seuraavana päivänä, -mutta jos en ole vastaamassa mahdollisiin kyselyihin, niin ette sitten ihmettele.

Huomenna ilmoitan voittajan/voittajat...

2011-09-11T12:04:00.000+03:00

Aurinkoista sunnuntaita ystäväiset!
Arvonta päättyy siis tänä iltana klo. 21.00. Ilmoitan voittajan(-jat) kuitenkin vasta huomenna tai viimeistään tiistaina!!
Haemme iltasella äidin ja siskoni vanhimman tyttären satamasta, enkä varmaankaan jaksa enää sen jälkeen koneelle päivitystä tekemään.

Äitimme täytti elokuussa 75v, ja me lapset perheinemme annoimme lahjaksi risteilyn Tallinaan baletti esitykseen, hotelliyön sekä käsi- ja kynsihoidon. Siskoni vanhin tytär lähti mukaan. Äiti soitti aamulla, ja kuulemma on ollut ihanaa.
Ja taas kerran sai todeta kuinka maailma on pieni... Äiti oli tavannut samaisessa baletissa siskonsa pojan ja tämän vaimon!!

Äiti on reissun ansainnut, -ihanaa olisi ollut jos olisimme muutkin voineet olla mukana.
Mutta me jäimme iskää hoitamaan! ♥
Minä menin iltapäivällä isän luo ja sisko tuli illalla töistä päästyään ja jäi yöxi. Hän on tämän päivän isän seurana.

Ihanaa sunnuntaita kaikille!

Nyt loppukiri arvontaan! ;-)

Arvontaa jäljellä vielä muutama päivä...

2011-09-07T09:48:00.000+03:00

Arvontaan on osallistuttu todella sankoin joukoin! Kiitos ystäväiset!
Vielä ehtii sunnuntai-iltaan asti jättää kommenttinsa ja kokeilla onneaan!
Muutama postaus alempana tai linkki suoraan tästä.

Lämpimästi kiitän myös ihanista ja kannustavista kommenteistanne!
Uusia suuria asioita edessäni siis...
Rakas Kuopuksenikin sai töitä ♥ (valmistui keväällä)!
Tulevaisuudessa on edessä hänen kotoa muutto ja armeija, -eivät ihan vielä ajankohtaisia, mutta tokihan minä mietin.
Taivaspojan kanssa en näitä asioita ehtinyt kokemaan...

Päivä kerrallaan kuitenkin edelleenkin.
Tai no, -voiko sanoa elävänsä "päivä kerrallaan", jos on jo elokuussa aloittanut joulu ompelukset... ;-)
Se kuitenkin oli tehtävä jos aikoo jotakin saada valmiiksi!
Minulla kun tuo ompelu (kuten moni muukin) ei ole asia jonka vain päätän. Teen kun kykenen ja jaksan. Nyt siis onneksi olen jaksanut aloitella jouluisia ompeluksia!
Ideoita olisi vaikka kuinka, mutta ei voimia toteuttaa läheskään kaikkia!
Tyylilleni uskollisena joulusukat ovat samanlaisia kuin muinakin vuosina!! :)

Kuvat suurenevat klikkaamalla

Vielä en varmuudella tiedä missä näitä kauppailen... Blogissani ja Huutonetissä varmaankin. Ilmoittelen täällä asiasta kun on vähän ajankohtaisempi.
Joulublogiini kuvaan näitä myöhemmin, -ihan vielä se ei ole ajankohtaista... ;-)

Ihanaa ja aurinkoista loppu viikkoa toivotan kaikille teille!
Meillä miehellä on nyt vasta kesäloma (toista viikkoa). Eilen ja tänään hoidossamme on siskon keskimmäisen tyttären chihu Otto. ♥
Nyt alamme tekemään evästä, sillä haemme vanhempani ja viemme heidät ongelle Hangon suuntaan. Isälle vaihtelua, kun ikää on ja liikkuminen hankalaa, Mieheni tietää paikan jossa isäni on helppo liikkua ja onkia! ♥
Minä ja Otto kävelemme metsässä ja nautimme alku syksyn tuoksuista.

Arvonta jatkuu vielä....

2011-08-26T10:40:00.000+03:00

Ihanasti olette osallistuneet arvontaani! Kiitos! ♥
Se siis jatkuu 11.9 asti, tuolla alempana olevassa postauksessa!
Rohkeasti vain mukaan kaikki!
Arvontoja olisi ihana järjestää useamminkin, mutta kun minusta on niin ikävää etten pysty kaikille osallistujille antamaan palkintoa...

Ihania kommentteja ja kauniita sanoja olette minulle jättäneet! ♥
Jäin miettimään, -kun jotkut mainitsivat avoimuudestani, että olenko nyt liian henkilökohtaisia mennyt lörpöttelemään... No, omasta mielestäni en, -olen aina ollut melko avoin, mutta edelleen tämä blogini on vain pintaa elämästäni.
Toki Esikoisen menehtymisen jälkeen on tullut kirjoitettua omia tuntojaan enemmän, mutta ne sivuuttavat oikeastaan vain sitä miten Lapsen menettämisen jälkeen on kaikki muuttunut. Uskon kuitenkin että siellä näyttöruutujen toisella puolen on ihmisiä jotka ovat aidosti kiinnostuneita voinnistani ja elämästäni... ;-)

Sen verran tässä taas mainitsen; -työjutut ovat edenneet hitusen!
Työkunto-palaverissa todettiin ettei minun fyysinen eikä henkinen kuntoni riitä enää päiväkoti työhön... :-(
Tottakai tuntui äärettömän kurjalta kuulla asia, -mutta olin samaa miettinyt itsekkin.
Niiltä osin minun ei siis tarvitse enää murehtia. Pidin työstäni, työpaikasta ja -tovereista todella paljon. En olisi voinut kuvitellakkaan tekeväni muuta kuin työtä päiväkodissa lasten parissa. Muistan vuosia sitten (siis ennen Esikoiseni poismenoa) kun monesti lähes liikuttuneena mietin kuinka onnellinen olin siitä että sain tehdä tuollaista työtä...
Nyt se aika elämässäni on siis ohi... Mitä tämän jälkeen, -sitä en vielä tiedä...
Tiedän vain että näillä näkymin joulukuussa aloitan työkokeilun, -mutta missä ja mitä työtä, sitä ei vielä tiedetä!
Haluan kuitenkin mennä kokeilemaan työhön paluuta!
Suuria muutoksia siis tulossa, -mutta en oikeastaan vielä kovin paljon jaksa murehtia...
Elämäni muuttui täysin silloin kolme vuotta sitten kun Esikoiseni menehtyi, -ei sitä suurempaa elämän muutosta varmasti voi ollakkaan!!

Kuvia tällä kertaa viime sunnuntailta; -olimme veljeni+vaimonsa kanssa veneilemässä merellä, Inkoon saaristossa...
Mukava päivä ja ihanat eväät, -jotka veljeni vaimo oli tehnyt. Mm. broilersalaattia ja patonkia.

Kaikki kuvat suurenevat klikkaamalla.

Liikkuvassa veneessä kaukana olevia kohteita en osaa enkä oikein tämänhetkisillä kameran varusteilla pystykkään kuvaamaan. Kuvien taso siis sen mukainen...
Nämä seuraavat kuvat kurjista (=kurki) onnistuivat mielestäni suht hyvin.

Mukavaa viikonloppua kaikille teille täällä vieraileville!

Elokuun ihanat, hämärtyvät, samettiset illat ovat ihanaa aikaa kynttilöiden polttamiselle! ♥

Kuulumisia ja ARVONTA....

2011-08-17T15:53:00.000+03:00

Tervehdys ystävät ihanaiset! Kiitos teille muutamille jotka olette minua ja vointiani kyselleet! ♥
Voi miten hyvältä se tuntuikaan!

Niin, en ole aikoihin päivittänyt blogiani, -mutta enpä ole tehnyt paljon muutakaan!
Kun elämässäni tapahtuu jotakin ikävää tai mieli on mustissa syövereissä niin reagoin siihen aina lamaantumalla lähes täysin!

En tässä sen tarkemmin ryhdy kertomaan asiasta, -otan edelleenkin päivä kerrallaan ja katson mitä elämä tuo tullessaan... Elän toivossa, että joskus lehti kääntyisi minunkin elämässäni ja saisin kokea hyvää mieltä ja onnea!
Tosin vuosien saatossa olen oppinut olemaan aika pienistä asioista onnellinen, mutta Esikoisen menehtymisen jälkeen tuntuu ettei niitä pieniäkään niin ole ollut. Tai en vain olekkaan osannut niistä nauttia kuten ennen.

Jotakin elämässäni kuitenkin on tapahtumassa, -mielestäni hyvää-, josta voin täällä mainita! Syksyn kuluessa menen yrittämään taas työhön paluuta! :)
Ihan tarkkaan ei asiasta ole vielä päätetty, -mutta odotan innolla ja menen mielelläni kokeilemaan. Onhan siinä omat "pelkonsa" minulla, -mutta sanan varsinaisessa merkityksessä en pelkää. Kun on elämässään joutunut sen pahimman kokemaan niin eipä sitä enää paljon ole mitä pelätä!!
Asiat jotka mietityttävät on se, miten tulen työkavereiden kanssa juttuun... (lasten kanssa uskon tulevani hyvin, -niinkuin silloin vuosia sitten kun olin töissä). Oma elämäni on niin täysin erilainen kuin muilla, eikä minun ole helppo tulla juttuun edes omien läheisteni kanssa, saati sitten lähes vieraiden... Minun elämässäni kun on niin eri asiat mielessä!
Toinen mitä mietin on tämä fyysinen kuntoni; -paino on noussut useamman kymmenen kiloa ja sitä myöten nivelet ym. kärsineet. Olen paksu ja kankea, -miten ihmeessä selviän siellä lasten kanssa... Minä kun ennen olin se joka viihtyi ja vietti päivänsä lasten kanssa lattia tasossa. Tällä hetkellä se ei todellakaan onnistu.
No, mitäpä näitä etukäteen miettimään, -sen näkee sitten.
Kolmetoista vuotta olen tämän masennuksen kanssa vaihtelevasti elänyt, -ja viimeiset kolme vuotta on ollut ehdottomasti pahimmat, -kun lapseni menetin...
Olen innoissani kun pääsen kokeilemaan työhön paluuta, -varsinkin kun saan aloittaa sen lyhyemmällä työajalla, -mutta jos se ei onnistukkaan -niin yritän olla tuntematta syyllisyyttä ja epäonnistumista... Parhaani kuitenkin olen yrittänyt tehdä, -ja tämä masennus kun ei ole minun hallinnassani eikä minun halustani kiinni. On paljon asioita mitä haluaisin tehdä, -mutta kun ei vain pysty!!

No, mutta se siitä! Palailen asiaan kun tiedän enemmän!

Meillä vietettiin sunnuntaina miehen 50v. päiviä. (viikon jälkikäteen).
Siinä myös yksi syy joka vei voimiani...
En ehtinyt edes kuvaamaan kun oli tarjoilut yms. Onneksi sain apua siskolta, hänen
vanhimmalta tyttäreltään sekä omalta Kuopukseltani ja hänen tyttöystävältään. ♥
Kiitos rakkaat muruset, -ilman teitä eivät juhlat eivät olisi onnistuneet!!

Tuntuu että tänä aamuna vasta olen palautunut juhlista... Kyllä se vain edelleenkin on niin että oli sitten omat tai vieraat juhlat (joista jään välillä poiskin) niin yhä vain on vaikeaa. Ikävä Taivaspoikaan korostuu entisestään juuri näissä perheen/suvun yhteisissä juhlissa...

Tänä aamuna koitin vähän kuvata kukka-asetelmia joita tein juhliin. Mutta enpä niitäkään näköjään kaikkia kuvannut.

Juhlia edeltävänä iltana, -eli melko myöhään lauantaina- kokosimme vielä meidän nuorenparin kanssa paviljonkia. Aiemmin siellä olivat auttamassa naapurin 6- ja 8 vuotiaat lapset!♥
Veljeltäni lainasimme paviljonkiin kaksi melko suurta kovapuista puutarhakalustoa. Patiolla oli omat valkoiset kalusteet sekä keinu.
Tarjolla oli isännän tekemää lihakeittoa ja minun tekemää kanakeittoa.
Leipää ja voita, -ja minä havupää unohdin laittaa tarjolle juustot, -eikä sankari itsekkään muistanut... ;-)
Jälkkäriksi vadelmakakkua, (kävimme tilaamassa täältä, kaikkea kun ei ehtinyt eikä jaksanut tehdä itse!) sekä pikkuleipiä, joista niistäkin yhden sortin unohdin laittaa tarjolle...
Osa vieraista ei päässyt tulemaan, mutta ihan mukavasti meitä kuitenkin oli.

Sunnuntain tunnelmat jäivät siis minulta silloin kuvaamatta, -nämä kuvasin pihalla tänä aamuna.

Kasvihuoneessa viiniköynnös tekee ihan mukavasti satoa, -ehkäpä teen näistä +jostakin muusta, kotiviiniä... Ei näitä oikein sellaisenaan tule syötyä. Ainakin viimevuonna olivat kovin pieniä ja kirpeitä. Silloin oli satokin huomattavasti pienenmpi.

Auringonkukkia torilta, -näitä vein myös Taivaspojan haudalle...

Ja lopuksi sitten siihen ARVONTAAN!!

Tähän postaukseen kommentoimalla osallistut.

Mitään ihmeellistä ei tarvitse kommenttiin jättää, vaikka vain että osallistuu arvontaan.
Ihan vain yhdellä arvalla jokainen ja anonyymien toivon jättävän nimen tai nimimerkin!
Jos et onnistu kommentoimaan niin laita vaikka sähköpostia (profiilista löytyy osoite).
Arvonta päättyy sunnuntaina 11.9 klo. 21.00.
JOS kuitenkin on taas jotakin etten jaksa/pysty silloin arvontaa suorittamaan, niin ilmoitan siitä ja laitan mahdollisesti lisäaikaa. Aiemmin en sitä lopeta, -mutta varsinkin te jotka minusta jotakin tiedätte tai tunnette niin ymmärrätte varmasti jos en jaksakkaan juuri tuona sovittuna päivänä arvontaa pitää!!

Saas nyt nähdä käykö täällä enää kukaan, kun aika pitkään olen ollut poissa blogistaniasta...

Palkinto ei ole vielä ihan sata varma! Kuitenkin: jotakin uutta, jotakin vanhaa ja jotakin itse tehtyä. Alla kuvassa näkyvä ihana kirja on varmuudella arvonta palkintona.
Kirja on kyllä ruotsinkielinen, mutta kuvat puhuvat niin paljon puolestaan...
Ihania shappy chic ja maalaisromanttis henkisiä sisustusideoita eri vuodenaikoihin.

KAIKILLE HURJASTI ONNEA ARVONTAAN!

♥Voikaa hyvin ystäväiset! ♥

Huutonet päättyy pian...

2011-07-31T15:29:00.000+03:00

Tulin vain ilmoittamaan että Huutonet myyntini päättyy keskiviikkona 3.8.

Käykäähän vielä kurkkaamassa ystävät ihanaiset!
Hinnat ovat mielestäni hyvinkin kohtuulliset... ;-)

Kuvat suurenevat klikkaamalla.

Klikkaa siis tätä!

Pikainen Huutonet mainos...

2011-07-25T19:48:00.004+03:00

Ei sen kummenmpaa nyt, -muuta kuin että lisäilin kohteita Huutonet myynteihini!

Saattaa olla että myöhemmin lisäilen jotakin, -riippuu vähän voinnistani... -Keskiviikkona 3.8 päättyvät!

Käykäähän vielä kurkkaamassa josko joku kiinnostaisi, -hinnat eivät mielestäni ole sieltä korkeimmasta päästä!

Huutonet myyntiä....

2011-07-21T13:50:00.000+03:00

Hei kaikille ja lämpimät + suuret kiitokset kun olette jaksaneet vierailla ja kommenttiakin jättää! ♥
Itse tunnun olevan menettänyt kiinnostukseni niin omaan bloggailuun kuin toisten blogien lukemiseenkin... Ikävä kyllä, -onhan tämä ollut kuitenkin henkireikä minulle.

Helteet väsyttävät ja vievät "mehun" tästä mammasta!
En toki helteitä valita... Harmittaa vain kun ei oikein mitään jaksa tehdä.
Kun kuitenkin ennen olen ollut sellainen että tykkään touhuta ja "huushollata".
No, toki tähän jaksamattomuuteen vaikuttaa masennukseni sekä ikäväni Taivaspoikaa... ♥
Päivittäin sitä miettii, että onko tämä todella totta, olenko minä voinut joutua kokemaan jotakin näin kauheaa... (toki mietin myös muita läheisiä...)

Mutta tottahan se on! On vain jaksettava edelleen päivä kerrallaan.
Tiedän että on ihmisiä jotka ihmettelevät etten vieläkään ole päässyt yli tai eteenpäin.
Itse en jaksa sitä miettiä; -totuus on se, että Poikani kuoli ja on kuollut yhä ja aina... !!!
Minä en ole vielä oppinut elämään tämän uuden elämäni kanssa, -enkä tiedä koska opinkaan.

Hiukan olen ommellut. Ja tekeleitäni kauppaankin nyt pitkästä aikaa HUUTONETISSÄ!
Kirppari paikka pitäisi ottaa, tavaraa on vaikka kuinka paljon, -joka nurkka pursuaa... ;-)
On taas tullut olo, että "less is more."
Huutonettiin laitan varmaan jotakin lisää kunhan jaksan kuvata, -täytyy pyytää rakasta isosiskoani avuksi...

Laitan tähän kuvia joistakin kohteistani, mutta käykäähän kurkkaamassa mitä muuta löytyy.

Mukana myös vähän lapsellista...

Loppuun vielä kuvia pihalta kerätyistä kukista.
Tämän vein Taivaspojan haudalle.

Yhtenä päivänä lisäsin salaattiin koristeeksi krassin kukkia, -mies ei maistanut(uskaltanut...), -minä söin ne kaikki. Olivat hyviä, käytän toistekkin.

Aurinkoisia ja lämpimiä kesäpäiviä toivotan kaikille, -toki vähän sadettakin, -kesäsade on ihana!

Seuraavassa postauksessa koitan jaksaa järjestää vihdoin ja viimein arpajaiset.
Palkinnot vielä mietinnässä, -mutta sanotaanko nyt näin, että: -jotakin vanhaa, jotakin uutta ja jotakin oma tekemää! ;-)

Mieheni loman alku ei ole vielä varmistunut, -joku työ vielä kesken.
Eipä meillä kyllä mitään loma suunnitelmia ole, -mies täyttää elokuussa 50v. -niitä vähän juhlistamme!

Blogissani oikealla olevasta kuvasta jossa nainen ja ompelukone sekä teksti "Huutonet tekeleitäni" on linkki KOHTEISIINI!
Käyhän kurkkaamassa!

Kuvia ihanuuksista...

2011-07-10T12:59:00.001+03:00

Eilen kävimme miehen kanssa Siuntiossa Riikan (jonka luona tahtuma järjestettiin), Pian ja Sarin Kirppis/Antik tapahtumassa.
Ja ihan ensitöikseni minun täytyy kertoa, että enpä ole pitkiin aikoihin tuntenut oloani niin hyväksi kuin mitä tunsin eilen... :-)
Sain tavata uusia ja vanhoja ystäviä ja ennenkaikkea tapasin luokkatoverini 33 vuoden takaa...!!! ♥
Hän minut "löysi" täältä internetin ihmeellisestä maailmasta ja olemme olleet yhteyksissä FB:n kautta. Eilen viimein tuolla tapasimme, -ja voi sitä tunnetta kun halasimme, pitkään ja lujasti! Jaana, -ihanaa kun vielä näin -ei vanhalla- vaan keski-iällä ;-) löysimme toisemme. ♥

Sain myös viimein livenä tavata Riikan ja Pian. Samalla treffasin blogi-ystäväni Tuijan (jonka tapasin ensimmäistä kertaa huhtikuussa) sekä (täältä internetin kautta löytynyt monien vuosien takaisen) ystäväni Sarin.

Näille ihanaisille isot kiitokset, -You really make my day!
Mustikka kuohuviini oli ihanaa!

Tässä hiukan kuvia tapahtumasta.

Kuvat suurenevat klikkaamalla.

Lähes viikko vierähtänyt...

2011-07-07T13:15:00.000+03:00

Kyllä on taas päivät kuluneet nopeasti.
Pienen pieniä arjen irtiottoja on ollut muutama.
Maanantaina lähdin miniristeilylle äidin, siskon ja siskon ex-miehen kanssa.
Ja siellä pääasiana oikeastaan syöminen. ;-)
Tällaiselle kala-/kasvissyöjälle laivan buffee oli taas niin ihana elämys.

Viime viikon lauantaina lähdimme miehen kanssa ex-tempore ajelulle Hankoon ja Regattaa katsomaan. Meillä ei ollut mitään tietoa kilpailun aikataulusta mutta koska sää oli upea, niin päätimme vain ajella katsomaan.
Valitettavasti isommat purjeveneet näkyivät enää vain kaukana horisontissa.
Katselimme jonkin aikaa ratapurjehdusta pienillä katamaraaneilla.

Surullista katsottavaa olivat nuoret humalaiset... Monikohan edes tiesi että kyseessä oli purjehduskilpailu...
Nuoria oli leiriytyneenä niin parkkipaikoilla autojen välissä kuin eripuolilla rantoja. Regatta on monelle nuorelle (kauempaa tulevalle) vain syy juhlia ja juoda! Ei sillä että se minulle mitenkään kuuluisi!!

Mieheni on siis Hangosta kotoisin (josta aikoinaan luokseni muutti) ja on kertonut miten on Regatta muuttunut vuosien saatossa, -ja juuri yhä enemmän ja enemmän nuorten juhlinnaksi.
Kuulemma 70-80 luvulla oli aikalailla erilaista.

Ennen kotiin lähtöä kävimme vielä syömässä ihanassa lempi-ravintolassamme På Krokenissa. Siellä pitää joka kesä käydä.

Sunnuntai-iltapäivällä vietimme jonkusen tunnin Inkoossa meren rannalla kalliolla. Mies kalasti ja minä luin, kuvasin ja ihailin maisemia.
Mukana olivat ihanat eväät. Saipa mies yhden hauenkin, -jonka illalla meille paistoi.

Loppuun vielä jokunen kuva kukistani...
Minulla on tapana kerätä omasta puutarhasta kukkia kotia koristamaan.

Alla olevassa kuvassa näkyy vähän ihanaa kirjaa "Sanselig Sommer".

Taivaspojan valokuvan vieressä pyrin pitämään aina pienen kukkakimpun... ♥

Ihan pakko vielä vähän kehua kun jokin aika sitten kutsuin siskon kanssani iltaa istumaan ja tein oman kasvihuoneen viiniköynnöksen lehdistä kääryleitä!
Olivat todella hyviä! Täytteenä oli mm. edelliseltä päivältä jäänyttä linssi-kasvismuhennosta, johon lisäilin vähän yhtä ja toista. ;-)
Suosittelen kokeilemaan jos teillä jollakin on viiniköynnös.

Aurinkoista loppuviikkoa kaikille!

Meillä on viikonloppuna edessä Kirppis-tapahtuma, josta jatkamme Porvooseen miehen sukulaisiin. Ja sunnuntaina näillä näkymin ihanan ystäväni Sarin kanssa Billnäsin Antiikkimarkkinat.

Pihakirppari....

2011-07-01T12:08:00.000+03:00

Tulin vain pikaiseti laittamaan ystäväni Sarin pyynnöstä "mainoksen" tänne blogiini.

Siis lauantaina 9.7 klo 10-17, järjestää Riikka pihallaan Kirppistapahtuman jossa ihania aarteitaan myyvät myös Sisutajan Taivas Pia sekä Sari itse.

Lisää voit lukea PIAn blogista.

Kuva lainattu Pian blogista.

Jos vain paikalle pääsette niin menkää ihmessä katsomaan,!!
Itse yritän myös, -kyyti on vielä vähän hakusessa... JOS ei mies lähde kuskikseni.

Minä ryhdyn nyt säikyttelemään villakoiraia nurkista, -näytän niille imuria.
Minulla on suuri ilo saada vanha hyvä ystäväni vierailulle.
Olemme monen vuoden takaisia ystäviä, mutta vuodet tekivät tehtävänsä ja yhteydenpito jäi.
Nyt olemme löytäneet toisemme uudelleen täällä interneetin ihmeellisessä maailmassa ja on ihana nähdä pitkästä aikaa!

Sari, vaikka sanoin etten siivoa, niin vähän kuitenkin imuroin... ;-)

Ihanaa ja aurinkoista viikonloppua kaikille!

Juhannuksen jälkeistä elämää...

2011-06-27T14:49:00.000+03:00

Kiitos kaikille teille ihanaisille kommenteistanne edelliseen postaukseeni!
Olen vähän naureskellut itseäni, että minkähän paikkakunnan juhannuksen sääennusteita kuuntelin... ;-)
Aatonaattona oli kurja ilma, mutta sen jälkeen sää on ollut mitä mainioin.

Me vietimme miehen kanssa juhannuksen siis ihan tässä kotona kahden; nautimme hyvästä ruuasta ja juomasta.
Aattoiltana istuimme aika pitkään ulkona patiolla ja muistelimme (taas kerran) asioita omista lapsuuksistamme.
Kuopus oli nauttinut olostaan kavereiden kanssa siellä mökillä. (joka ei onneksi ollut missään kaukana).
Minä viestittelin viikolopun aikana hänelle silloin tällöin kyselläkseni miten menee, -ja uskollisesti Poikani aina vastaili, -tosin pienellä viiveellä... Saunonet ja uineet olivat paljon! Minä kun olen tällainen huolehtija (joka vain paheni Esikoisen menehtymisen jälkeen) ja olenkin pojalle sanonut, että hänen on vain koitettava kestää vaikka se joskus harmittaisikin...

Sunnuntaina lähdimme miehen kanssa auto-ajelulle. Ei mitään päämäärää, kunhan vain ajelimme ja katselimme maisemia, -ja taas kerran tuli todistettua, että kyllä suomen kesä on kaunis!!
Salon suunnalla tiellä vietti aikaansa fasaani-rouva, jolla ei tuntunut olevan kiirettä siirtyä edestämme pois... ;-)
Meidän piti ajaa Tammisaareen mutta ehdotinkin miehelle, että ajetaanko katsomaan Meri-Teijon suuntaan.
Ja voi miten kaunista ja idyllistä olikaan Teijossa. Kaunis kirkko, ihania tienvarsikylttejä...
Kuvassa näkyvä Huldan Puoti ei valitettavasti ollut auki, -jäi vähän harmittamaan, sillä se olisi myynyt vanhoja tavaroita.
Myöskin viihtyisän oloinen ravintola Ruukin Krouvi jätettiin tällä kertaa testaamatta, -ei ollut vielä NIIN kova nälkä ja mielessä siinteli Raasepori...
Ajattelin kyllä vielä kesän aikana ehdottaa jospa poikkeaisimme tuolla uudelleen, tuo Huldan Puoti olisi kiinnostanut.

Kollaasit suurenevat klikkaamalla.

Tuolta siis suuntasimme kohti Raaseporia ja Snappertunaa.
Molemmat muistimme yhden kerran kun kävimme Raaseporin Linnanraunioilla ja söimme siellä pihapiirissä olevassa Kahvila-Ravintola Slottsknektens Stugassa. Voin lämpimästi suositella; paikka ei ole suuri, mutta on viihtyisä ja ruoka on niin ihanaa. Siellä on siis buffee jossa on paljon erilaisa kaloja ja salatteja. (ja nyt oli myös ihania viininlehti kääryleitä). Niistä jo sain vatsani täyteen, mutta pitihän sitä vähän ottaa myös lämmintä ruokaa jota oli tarjolla kolmea eri laatua; lihapullia kastikkeessa, kokolihaleikkeitä kastikkeessa sekä paneroitua kalaleikkeitä, jollaisen minä söin. Ja tietysti uusia perunoita!
Hinta ei ehkä jonkun mielestä ole niin edullinen, -20€/hlö. Mutta meistä ruoka on hintansa väärtti!

Mukavia ovat tuollaiset pienet ajelu-reissut. Voisihan sitä välillä lähteä vähän pidemmällekkin ja yöpyä hotellissa ,(kuten teimme tammikuussa) -mutta kun me molemmat olemme niin koti-ihmisiä. Oma sänky on se paras paikka.

Aurinkoista ja ihanaa viikkoa kaikille, -olet sitten lomalla tai et.

Minä se yhä odottelen sitä ompelu-inspiraatiota...

Keskikesän juhla....

2011-06-24T09:30:00.001+03:00

Edellisessä postauksessani moni toivotteli minulle mukavaa juhannusta, -KIITOS!
Minä myös puolestani haluan toivottaa kaikille täällä vieraileville oikein ihanaa juhannusta! Sää ei taida olla kovin suosiollinen, mutta älkää antako sen häiritä! ;-)
Me miehen kanssa vietämme juhannuksen kaksin ihan tässä kotona. Kuopus menee kavereineen yhden kaverin mökille.

Minä siivosin eilen lähes koko päivän, -pesin saunankin. :)
Pitkästä aikaa käytin myös höyrypesuria, jolla siivosin kylppärin ja molemmat wc:t. Hyvä minä!
Miehen tultua töistä kävimme vielä ostamassa uudet matot olkkariin sekä ruokailtilaan.

Kuvia....

2011-06-20T15:03:00.001+03:00

Lämpimästi kiitän teitä ihanaisia taas kommenteistanne! ♥

Lauantai-aamuna kävimme miehen kanssa torilla, -sade ei haitannut-
ihania kotimaisia kasviksia ostamassa (perunaa, kukkakaalia, naurista, perunaa, herneitä, mansikkaa...)
Ihastelin eräällä kukka myyjällä kaunista tuoksuhernettä.
Mies sen sitten minulle osti.☺
Kyselin myyjältä hiukan neuvoja kuivuneiden kukkien/herneiden poistamiseen. Yllätyin kun myyjä rouva sanoi ettei tiennyt... Kuitenkin puutarhalla työskenteli.
Sanoin, että no googletampa sitten! Mietin itsekseni että minun vähäinen maalaisjärkeni kyllä sanoo, että yleensähän monissa kukissa kuivuneita käskemään nyppimään pois ja ettei kannata antaa tehdä siemeniä sillä se heikentää kukintaa. Ja näin ymmärsin -goolettamallakin- asian olevan.
Tässä kuvassa näkyy tuoksuherne sellaisena kuin sen torilta kotiin toin, -kuivuneita kukkia oli varmaan leikattu pois, sillä pieniä varsia sojotti siellä täällä. Herneitä oli ehtinyt myös kehittyä jo monta (ne säästöön ja mahdollisesti ensi vuonna multaan...).
Muutama oksa piti saada myös pieneen kannuun sisälle kotia koristamaan.☺

Lauantaina olimme porukalla siivoamassa vanhempien varastoa. Tai miesväki teki kyllä puuhommia.
Sain äidiltä etupihan kuistille maton, -hiukan tummemman marjapuuron punaisen. Illalla kun tulimme kotiin, niin pitihän sitä sitten kerätä pihalta sävy sävyyn sopivia kukkia ja avata roseviini. ;-)

Nämä kuvat ovat myös etupihan kuistilta.

Takapihalta linnuille laittamani "uima-allas" sekä mehikasvin kukinto.

Vanhempien luona keräsin lauantai-iltana ennen kotiin lähtöä valkoisia kukkia
kotiin vietäväksi. Kauniit tuossa Arabian purnukassa.

Loppuun vielä vaaleanpunaiset sunnuntai-aamun smoothiet ja tänä aamuna keltaisen sävyistä, -jota voi hyvin juoda Riviera Maisonin viinilasista... ;-)

Ihanaa ja toivottavasti aurinkoista viikkoa kaikille teille! ♥

Minä laitan nyt kalaa ja kasviksia uuniin ja koitan jaksaa lähteä vähän kävelylle, luonnonkukkia keräämään.

Pientä päivitystä välillä...

2011-06-17T18:14:00.000+03:00

Edelleenkään minä en ole saanut oikein mitään aikaiseksi...

Tuntuu että tämä kolmas kevät ja alkukesä on vieläkin raskaampia kuin kaksi edellistä! Kolmeen vuoteen en ole lastani nähnyt, enkä koskaan tule näkemäänkään...

Olen miettinyt millaista elämä olisi/voisi olla jos tätä kauheutta ei olisi tapahtunut.

Huh, tekee niin kipeää ajatellakkin...

Pieniä ihania asioita elämässäni on ollut, ja niistä olen hyvän mielen saanut.

Ensin tämä; -vuoden alussa talvella näin Marian blogissa Mummola chic

kuvia peitosta (tai oikeammin materiaaleista) jota hän oli ryhtymässä tekemään. Kehuin siellä kommenteissa miten nätiltä näyttivät. Myöhemmin sain Marialta viestiä että kun hän peiton tekee, niin haluaa antaa sen minulle!

Nyt tässä jokin aika sitten sain peiton; -eikä siinä vielä kaikki! Mukana oli ihana mangneetti jossa teksti: "Sielut eivät koskaan sano hyvästi", sekä ihana kirja "Enkeleitä hiuksissani".

Kyyneleet valuivat poskilleni kun paketin avasin... Miten uskomattomalta tuntui että ihminen, joka on minulle kuitenkin täysin vieras, halusi lohduttaa ja toivoa voimia minulle... -antamalla niin käsittämättömän ihanan lahjan...

Lämmin ja suuri kiitos vielä kerran Maria! ♥

Toisen ihanan yllärin sain ystävältäni. [Rouva Kulta]
Emme olleet kotona kun hän kävi tuomassa postilaatikkoon erään aiemmin sovitun jutun. Hän soitti minulle ja kertoi mukana olevan myös pieni yllätys minulle, ja jonka hän toivoi tuovan minulle hyvää mieltä!!
Voitte vain arvata, että todellakin tuli hyvä mieli...
ISO kiitos vielä kerran Sari!

Olen näitä nähnyt mm. antiikkiliikkeessä Savonlinnassa, mutta hinta oli tolkuton!!! Huutonetistä olen muutamia ostanut. Mutta ihana ystävätär antoi minulle nämä!!

Puutarhassakaan en ole jaksanut puuhastella, mutta ihan hyvin tuo on pärjännyt. Ensimmäiset pionit availevat nuppujaan...♥

Tämä pinkin punainen ei ole vielä koskaan tehnyt näin paljon nuppuja!

Syksyllä ostin uteliaisuuttani tulppaanin sipuleita, koska paketin päällä olevassa kuvassa ne olivat aivan sinisiä. Mietin etten koskaan ole sinisiä tulppaaneja nähnyt, -enkä nähnyt nytkään... Nämä eivät ole lähelläkään sitä väriä joka oli kuvassa!

Loppuun vielä kollaasi viime lauantain veneily retkestämme veljeni +perheensä kanssa heidän veneellään.

Veimme tuliaisina shampanjaa ja valkosuklaalla kuorruttamiani mansikoita.
Ja kuinka ollakkaan veljen vaimolla oli tarjolla samat (mansikat ilman kuorrutusta)
-monien muiden ihanien ruokaherkkujen lisäksi!!
Ensin kävimme täällä, -mutta rannassa oleva kahvila olikin kiinni.
Kollaasissa on kuva tuolta venerannasta, -veljeni vene on se puinen "kirkkovene"... ;-) -no eipäs olekkaan, vaan sen takana oleva moottorivene.
Myös täällä kävimme nauttimassa virvokkeet, -kylmä valkoviini maistui taivaalliselta sillä helteellä!
Minä en ole mikään veneily ihminen, -arka ja pelokas, mutta onneksi vene ei ollut ihan pieni. Ainoa mitä pelkäsin, enkä voinut koko aikaa katsoa oli se kun veljeni poikaa vedettiin veneen perässä sellaisessa pienessä "kumiveneessä". Ihan kyseiseen puuhaan tarkoitettu tuo kapistus ja pojalla pelastusliivit.
Minua vain hirvitti...
Ennen kotiinpäin lähtöä kävimme vielä syömässä täällä!
Päivä oli ihana ja kyllä siellä 8-9 tuntia kului nopeasti!

Rakas `ainokaisani` -Kuopus-poikani lähti kavereineen Provinssirockiin, ja tätä äippää itketti... Voin vain toivoa että kaikki menee hyvin eikä mitään satu ja ettei ilmakaan olisi ihan huono, -teltoissa kun nuoret miehet ovat pe-su.