tag:blogger.com,1999:blog-7530138954623643892.post3321592067708017821..comments2023-12-14T20:47:50.499+02:00Comments on Titin Blogi : Tarkennusta...Tittihttp://www.blogger.com/profile/17633510724901238063noreply@blogger.comBlogger12125tag:blogger.com,1999:blog-7530138954623643892.post-7339989557705511912014-02-06T11:53:39.716+02:002014-02-06T11:53:39.716+02:00Mielestäni olet kirjoittanut kauniisti Esikoisesta...Mielestäni olet kirjoittanut kauniisti Esikoisestasi ja tuonut elävästi tuntemuksiasi esille. Sen takia olisi ikävää jos muutat blogisi pintapuoliseksi. Myös masennuksen kokeneena (äidin kuoleman takia) olen pystynyt samaistumaan tähän. Jatkan taas lukemista . t. Maritta Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7530138954623643892.post-53332559394239642152008-10-13T15:46:00.000+03:002008-10-13T15:46:00.000+03:00Hei, löysin vasta blogisi, luin sen kerralla läpi....Hei, löysin vasta blogisi, luin sen kerralla läpi. Se toi minulle lohtua, itse menetin läheiset pappani ja isäni aivan peräkkäin noin 8kk sitten. Tosiaankin suru muuttaa muotoaan oudosti, ja sille olisi annettava mahdollisuus..Mutta arkielämässä se on vaikeaa. Saman ongelman olen kokenut oman blogini kanssa - en haluaisi että minut tunnistetaan, mutta on hankala kirjoittaa tapahtumista anonyymisti. Ja joskus sen jopa unohtaa.<BR/><BR/>Voimia sinulle, muuta ei voi sanoa.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7530138954623643892.post-936081071704548302008-10-13T12:13:00.000+03:002008-10-13T12:13:00.000+03:00En ole koskaan käynyt kauniissa blogissasi ennen j...En ole koskaan käynyt kauniissa blogissasi ennen ja on niin surullista lukea siitä, mitä on tapahtunut perheessäsi. Ymmärrän hyvin, jos haluat tietää kuka vierailee blogissasi. <BR/>Voimia ja iso halaus sinulle ja perheellesi!Nicolehttps://www.blogger.com/profile/01937928880756500439noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7530138954623643892.post-22661050877588840192008-10-13T11:11:00.000+03:002008-10-13T11:11:00.000+03:00Jokainen meistä suree omalla tavallaan ja käyttää ...Jokainen meistä suree omalla tavallaan ja käyttää siihen oman aikansa. Sinulla on lupa käyttää suremiseen ihan niin paljon aikaa kuin itse tarvitset ja kulkea sitä polkua eteenpäin omalla tavallasi. Ei ole olemassa oikea tai väärää tapaa surra. Mieli työstää asioita sillä tahdilla kuin on sopivinta eikä se prosessi pakottamalla etene. <BR/><BR/>Tämä on sinun blogisi ja sinä kirjoitat juuri sen verran ja niistä asioista kuin itse haluat. Koska kyseessä on kuitenkin julkinen blogi, on aina mahdollisuus, että joku kommentoi ilkeästi joko tahallaan tai tahattomasti. Masennus ja suru tekevät ihmisen niin herkäksi ja haavoittuvaiseksi, että hyvää tarkoittava viestikin voi osua johonkin kipeään kohtaan ja repiä haavat auki. Jossakin vaiheessa sitä joutuu miettimään, että miksi kirjoittaa, mitä kirjoittaa ja kenelle kirjoittaa. Kaikessa on aina riskinsä.<BR/><BR/>Halauksin, Tess<BR/><BR/>PS. Olet useasti mielessäni, mutta kommenttien jättäminen on hiukkasen laiskempaa.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7530138954623643892.post-58139690795725139202008-10-13T09:32:00.000+03:002008-10-13T09:32:00.000+03:00Voi Titti hyvä, sinulla on oikeus olla siellä alam...Voi Titti hyvä, sinulla on oikeus olla siellä alamäessä juuri niin kauan kuin siltä tuntuu. Eikä masennus aina näy päälle päin. Muistan kun itse olin sairaslomalla, niin osa minut tuntevista ihmetteli, että ai sää masentunut. Joten turvallisin mielin masentuneena päivä kerrallaan. Älä yritä enempää kuin jaksat!Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7530138954623643892.post-55107495121014659872008-10-11T23:16:00.000+03:002008-10-11T23:16:00.000+03:00Olen sillon tällöin käynyt ihailemassa kauniita ku...Olen sillon tällöin käynyt ihailemassa kauniita kuviasi olet loistava kuvaamaan ihania asetelmia. Ymmärrän jos haluat lopettaa.Eivät varmaan ole tarkoittaneet pahaa mutta ihmisen mieli on herkkä. Etenkin surussa ja masennuksessa. Ainakin itse olen kokenut näin. Mutta toivon että jatkaisit blogisi pitämistä mutta vain jos itse jaksat. Voimia sinulle.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7530138954623643892.post-84989704066380388652008-10-11T19:39:00.000+03:002008-10-11T19:39:00.000+03:00Titti rakas, minäkin sain tänään ne pienet luistim...Titti rakas, minäkin sain tänään ne pienet luistimet...<BR/>Olet aina lähellä sydäntäni.<BR/>Halaus.Sirkkahttps://www.blogger.com/profile/07591940332845475232noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7530138954623643892.post-24610219100629309952008-10-11T11:07:00.000+03:002008-10-11T11:07:00.000+03:00Meillä ihmisillä pitäisi olla ennen kaikkea kuunte...Meillä ihmisillä pitäisi olla ennen kaikkea kuuntelemisen taito kohdatessamme menetyksen kohdanneita ihmisiä. Mutta, mutta... miten usein me aloitamme jo ensi kontaktissa luettelemaan kaikki tutut, jotka ovat kokeneet vastaavaa. Pois se meistä. Menetys on jokaiselle ainutkertainen, eikä sitä pidä ruveta vertaamaan mihinkään muuhun.<BR/>Vierelläsi syyspäivissä PiriAnonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7530138954623643892.post-26879431700273337752008-10-11T08:45:00.000+03:002008-10-11T08:45:00.000+03:00Titti, minusta kuulostaa oikealta että teet nyt ka...Titti, minusta kuulostaa oikealta että teet nyt kaikkesi suojellaksesi itseäsi ja voimiasi. Jos se tarkoittaa blogin sulkemista, se on sitten hyvä niin. Jos haluat jatkaa, päätöksen pitäisi perustua vain siihen, että tämä tuntuu sinusta hyvältä, että itse saat tästä jotakin positiivista.<BR/><BR/>Toivoisin ettei mielesi pahoittaneille ihmisille annettaisi tällaista valtaa toisen hyvinvointiin, mutta ikävä kyllä sitä ei oikein voi estääkään. Ei ole mahdollista antaa asioiden valua toisesta korvasta ulos silloin, kun on heikoimmillaan.<BR/><BR/>Blogisi on tuonut meille kaikille niin paljon kauneutta ja tärkeää ajateltavaa. Silti uskon jokaisen meistä tahtovan ennen kaikkea sitä, että sinulla on hyvä olla (niin hyvä kuin juuri nyt mahdollista) ja siksi tuemme sinua ilman muuta, mitä tahansa päätätkin.<BR/><BR/>Kaikkea ei tarvitse ymmärtää eikä hyväksyä. Ei ainakaan sellaista, josta tulee paha olo.<BR/><BR/>Ja kuten Mairekin jo kirjoitti, sinulla on lupa olla oma itsesi, edetä omalla tavallasi, omassa rauhassasi.Marja Kristiinahttps://www.blogger.com/profile/16994877584056649395noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7530138954623643892.post-21718379889241940922008-10-11T00:21:00.000+03:002008-10-11T00:21:00.000+03:00Minä ymmärrän sinua tosi hyvin. Kirjoittaminen on ...Minä ymmärrän sinua tosi hyvin. Kirjoittaminen on terapiaa, mutta ihan oikeasti kirjoittaminen julkisesti siten, että kuka tahansa voi sitä lukea TIETÄMÄTTÄSI , sisältää riskejä. <BR/><BR/>Omalla kohdallani olen tehnyt itselleni rajat selväksi. Vieläkin taistelen osin rajojeni kanssa ja välillä päästän ulos liian henkilökohtaisia asioita. <BR/><BR/>Kun on vereslihalla, on todella haavoittuvainen ja kun sen vielä tiedostaa, kuluttaa asia voimia enemmän kuin se antaa. <BR/><BR/>Suosittelen sinulle sitä, että kirjoitat jokatapauksessa jos se sinua auttaa. Kirjoita suodattamatta. Mutta! Älä julkaise! Karsi, kun olet lukenut tekstin uudelleen myöhemmin ja julkaise vasta sitten. <BR/><BR/>Toki ihmiset lukevat mielellään ihan mitä tahansa kirjoitat, mutta ihan itsesi kannalta, varsinkin kun asia sinua nyt on alkanut mietityttämään, vedä raja johonkin. <BR/><BR/>Minunkaan mahdollinen masennukseni tai väsymykseni ei näy päällepäin. Terapeuttini on huomauttanut siitä useaan kertaan ja sanoo ymmärtävänsä hyvin niitä vaikeuksia joita kohtaan, kun sitä ei siis näe läheisetkään. <BR/><BR/>Ei se todellakaan aina näy ulospäin. Eikä se tarkoita sitä, että ihminen pyrkisi salaamaan tai kätkemään sen!!! Ei sinussa tai minussa ole mitään vikaa, me vaan satumme olemaan tämmöisiä. <BR/><BR/>Ihan kaikkea, mitä ajattelen, en uskalla tähän kirjoittaa. MUTTA ymmärrän sinua niin hyvin... ja ymmärrän ihmisiä, jotka kommentoivat hyvää tarkoittaen (ja samalla sinua satuttaen). <BR/><BR/>Viisain lähestymistapa menetyksiä kohdanneen ihmisen suhteen on sellainen ymmärtäväinen, avoin, kuunteleva... sellainen, joka ei neuvo eikä ohjaa. Pitää osata kuunnella sinua ja sinun tapaasi toteuttaa sinua ja suruasi! SE on tosi vaikeaa ihmisille, jotka eivät itse ole kokeneet menetyksiä. Ja blogissa: miten ihmeessä ihminen voisi ilmoittaa olevansa läsnä ja myötäelävänsä avoimesti kuunnellen (ei neuvoen)... <BR/><BR/>Suru tulee olemaan vielä pitkään läsnä sinussa. Olisi hyvä pyrkiä tietoisesti työstämään sitä, mutta vasta sitten, kun aika on oikea. <BR/><BR/>Voimia edelleen. <BR/><BR/>-junika-Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7530138954623643892.post-56953753377988120932008-10-10T23:58:00.000+03:002008-10-10T23:58:00.000+03:00Sinulla on lupa olla oma itsesi, surra omalla lail...Sinulla on lupa olla oma itsesi, surra omalla laillasi ja omalla aikajanallasi! <BR/><BR/>Muistan sinua!Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7530138954623643892.post-88407305519918903602008-10-10T21:23:00.000+03:002008-10-10T21:23:00.000+03:00Lämmin halaus myös sinulle!Kiva, kun päätit jatkaa...Lämmin halaus myös sinulle!<BR/>Kiva, kun päätit jatkaa blogin pitoa.<BR/>Tämä on mukava henkireikä kaikessa arkeesi kuuluvassa.<BR/> On ihana päästä ihailemaan kauniita kuviasi ja esillepanojasi. <BR/><BR/>Yhdessä eteenpäin :)Ninahttps://www.blogger.com/profile/02245968999915154413noreply@blogger.com