Ei sanoja...

En voi muutakuin lämpimästi kiittää sydämeni pohjasta kaikkia teitä jotka jaksatte kommentoida kauniilla sanoilla!
Haluaisin jokaista erikseen kiittää, mutta ei ole voimia, ei sanoja...
Sydän tuntuu pakahtuvan surusta ja ikävästä!!
Tälle päivälle vain muutama kuva.

Joulu lähestyy...

...Ja minulla olo muuttuu kurjemmaksi ja -pelokkaammaksikin. Mitenhän tästä joulusta selviän, -ensimmäisestä ilman Rakasta Esikoista!
Olen kuitenkin sen verran miettinyt joulua, että kutsuin vanhempani sekä siskoni ja veljeni perheineen joulun viettoon meille. Näin olemme tehneet joskus aiemminkin, mutta emme nyt vähään aikaan. Lähelläni ovat siis kaikki rakkaat ja läheiset ihmiset. Ihanaa, että he halusivat tulla, sillä jokainen tietää, että tämä joulu on vaikea meille kaikille.
Minulla tulee nyt vähän laitettua joulua, mutta kuitenkaan ei kaikkea tarvitse tehdä. Ruuat pääsääntöisesti hoitavat varmaan muut, -minä keskityn pöydän kattamiseen ja kauniin tunnelman luomiseen.
Mitään suursiivoa en jaksa tehdä, mutta tunnelma onkin minusta tärkeämpää kuin puunatut kaapit yms. Toivon kovasti, että meillä kaikesta huolimatta olisi hyvä ja kaunis joulu.
Esikoinen on sydämissämme mukana.


En viime päivinä ole jaksanut paljoakaan, -blogeissanne olen piipahtanut, mutta kommentointi on jäänyt. Vähän olen ommellut kirpputoripöydälleni pussukoita yms., sekä tehnyt muutamia "tilaustöitä." Joulukortteja olen kuitenkin jaksanut väsätä.


Ostin jokin aika sitten tavaratalosta pienen pienen amarylliksen, valkoista ei ollut joten otin vaalenpunaisen. Näin kaunis se oli muutama päivä sitten.



Kirpputorilta löysin vanhan kirjan jossa teksti on sellaisilla ihanilla vanhanaikaisilla kirjaimilla.
Ruotsia, -ja vaikka kirja on pieni, niin askarteluun sen sivuja käytän. Kuten esim. joulukortteihin.


Meillä olisi täällä Menneen Ajan Joulumarkkinat, -mutta ainakaan tänään ei ole fiiliksiä lähteä, -vettä sataa, on synkkää ja märkää.
Taidan siis jatkaa ompeluksia ja askarteluja.
Mukavaa viikonloppua teille Ystävät armaat! <3

Valkeata joulua...

...Niin eihän vielä ole joulu, mutta eipä ole valkeatakaan.
Meillä sisällä kuitenkin jonkin verran.


Katkaisin amarylliksestä yhden oksan, kaksi uutta kukkavanaa tulossa. Liekö tuosta katkaisusta haittaa..

Löysin kirpparilta kauniin vanhan valkoisen Villeroy & Bochin kulhon. Aivan ehjä joten soppakulhonakin voin hyvin käyttää, -nyt kuitenkin kukkaruukkuna.



Isäntä laittoi tänään tähden ikkunaan.


Toivotan kaikille mukavaa ja tunnelmallista Itsenäisyyspäivää!
Minä menen myöhemmin iltapäivällä rakkaan siskoni luo; -hyvää ruokaa, juomaa ja jutustelua! =)

Tunnelmointia....

Tänään en ole ommellut, -jotenkin ei vain innostanut... Sen sijaan kaivelin kaapista tavaraa kirpparille. Jotenkin tuntuu, että nyt haluaisin kaikesta turhasta eroon. Ne mitkä eivät kirpparilla käy kaupaksi, ne vien kierrätyskeskukseen.
Päivä on ollut pimeä vaikka lumi-räntääkin taivaalta tuli. Kynttilöitä olen poltellut taas.



Pikkuhiljaa haluaisin alkaa laittamaan kotia jouluisempaan kuntoon, -mutta sitä ennen pitäisi suorittaa suursiivous. En todellakaan ole jaksanut sellaista muutamiin kuukausiin. Kunhan saan tuon isännän lämpenemään ajatukselle, niin emmeköhän me yhdessä käy toimeen.
Eilen kun laitoin ja hinnoittelin kirpputorille menevää tavaraa, niin rakas äitini mankeloi ison kasan liinavaatteitamme. Kiitos Äiti!
Kiitokseksi vein hänet kasvis- ja kalaravintola Rosmariiniin syömään.



En varmaankaan ole täällä maininnut, että aloitin marraskuun alussa seurakunnan järjestämän sururyhmän. Se on joka toinen torstai, eli tänään olen kolmatta kertaa menossa.
En tiedä onko siitä varsinaisesti minulle apua, mutta tunnelma on rauhallinen ja hyväksyvä. Niin lukossa olen edelleenkin tämän Esikoisen menehtymisen vuoksi, että puhuminen tuollakin on vaikeaa. Kuitenkin saan siellä hetken jonkunlaista lohtua; -vaikka menetyksemme ovat erilaiset, niin meitä yhdistää sama suunnaton suru. Ryhmässä on neljä naista joista minä olen nuorin, sekä kaksi vetäjää.

Puuhasteluja...

Tulin koneelle pienelle tauolle. Aamulla puoli kahdeksan aikana aloitin vanhojen joulutavaroiden ja -koristeiden läpikäymisen... -Ja huh, nyt meillä on entistä sekaisempaa, jokapuolelle olen niitä levitellyt.
Jotenkin Esikoisen poismenon jälkeen ei monikaan joulutavara tunnu enää miltään... Siksipä päätinkin viedä niitä kirpparille. Ja sitä tavaraa todella on; meillä on ollut sinisiä, hopeisia, punaisia ja kultaisia jouluja... Viime vuonna oli ensimmäinen valkoinen joulu (ja nyt siis tarkoitan joulun koristelua ja -sisustusta) ja se jatkuu nyt tästä eteenpäin, köyhänmiehen hopealla höystettynä.
Äidillä oli viime vuonna lainassa kaikki minun punainen joulurekvisiittani, ja luulenpa hänen ottavan ne tänäkin vuonna. Siellä on vaikka mitä, punaisista astioista tonttuihin...
Nyt ei punainen väri ja kaikenkirjavat tontut oikein "iske". Toivotaan jonkun kirppari kävijän tekevän mieleisiä löytöjä! ;-)
Keittiössä pitää kuitenkin olla hiukan punaista, mutta tonttuverhot ovat vaihtuneet hillittyihin raidallisiin.

Puuhastelu ompelukoneen äärellä on jatkunut. Ja näitä olisi tarkoitus tänään viedä kirpparille.

Joulusukkia ja pussukoita.

Tilasin Country by mail putiikista mm. tällaista ihanaa paperia jossa on ranskankielinen jouluruno. Siitä eilen askartelin tällaisia.

Kirpparille päätyvät nämäkin.
Nyt on taukoni ohi ja menen jatkamaan puuhastelujani, -siis hintalappuja väkertämään.

Tunnustuksia...

Jo jonkin aikaa sitten Maikki antoi minulle tällaisen ihastuttavan tunnustuksen.
Anteeksi kun olen tästä unohtanut kertoa, -mieltäni lämmitti kovasti kyllä!



Nyt myös Tarjuska muisti minua tällä kauniilla suojelusenkelillä, joka tuli kyllä tarpeeseen...
SYDÄMENI POHJASTA KIITÄN LÄMPIMÄSTI TEITÄ MOLEMPIA!



Valitettavasti minulla ei nyt ole voimia jatkaa näitä, mutta jokainen joka blogissani on vieraillut, on nämä ansainnut; -LÄMMÖLLÄ...


Voi kun jostakin saisin sen verran "töpinää töppösiin", että jaksaisin edes astianpesukoneen tyhjentää... Synkästä päivästä huolimatta lähettelen Teille Kaikille lämpimiä ja rakkaita ajatuksia... <3