tiistai 7. marraskuuta 2017

Arvonta suoritettu...


Kiitos vielä tuhannesti kaikille arvontaan osallistumisesta ja kommenteista!

Arvonta suoritettiin tänä aamuna ennenkuin mieheni lähti töihin.
Pyysin häntä sanomaan luvun 1-65 ja hän sanoi tuon viimeisen.

Voittaja oli siis Ojanna!
Laitatko minulle tietojasi, meiliosoitteeni löytyy tuolta oikeasta sivusta!

Jouluompelukset ovat alkaneet ja samalla aloittelen myös Joulu Blogini päivittämistä.
Käykäähän kurkkimassa siellä!
Myös siellä ajattelin järjestää arvonnan jossakin vaiheessa, -todennäköisesti joulusukka yms. arvotaan.
Ellen satu saamaan ketään yhteistyö halukasta tarjoamaan jotakin.

Kasvihuoneita olen laittanut syys-/talvi lookkiin!




Tänään on ollut kaunis aurinkoinen aamu, jonka aloitin drinkillä; -mehustimella raakamehua.



Ilmoittelen täällä aina kun Joulu Blogia on päivitetty!

Nyt ompelu puuhiin!





maanantai 30. lokakuuta 2017

Kalenterikirjan ARVONTA...


EDIT. Arvonta on päättynyt!
Lämmin kiitos kaikille, -palaan asiaan pikimmiten!
 

No niin, nyt vihdoinkin laitan arvonnan pystyyn.

Sain Pietiläisen Ilonalta arvottavaksi teidän ihanaisten kesken
Tärkeimmät hetket - Kauneimmat ajatukset  Kalenterikirjan vuodelle 2018.

Ilonan blogi Valkoinen Puutalokoti sekä monet ihanat kirjat ovat varmasti teille monille tuttuja!


Nyt siis voit osallitua arvontaan jättämällä kommentin tähän postaukseeen.
Kaikkien maanatai 6.11 klo 21.00 mennessä kommentin jättäneiden kesken arvon tuon Kalenterin.
Voit halutessasi -EI siis mssään nimessä pakollinen- jättää esimerkiksi postaustoiveita tai palautetta blogistani.
Ihan riittää vain kommentti että osallistut.
Anonyymit muistakaa jättää yhteystietonne.

Onnea arvontaan kaikille!👍💛

Arvonta on yhteistyö.













tiistai 17. lokakuuta 2017

Syksyisiä tunnelmia, meillä ja ystävän mökillä...


Mahtaakohan täällä kukaan enää piipahtaa...
On ollut vähän jäissä tämän blogin päivitys.
Lopettamista tuossa jokin aika sitten mietin, mutta sain muutamilta pyyntöjä etten kokonaan lopettaisi. En sitä varmaan teekkään, -harvemmin tulee päivitettyä, mutta ehkä jossakin vaiheessa taas innostun.

Viime postauksessa lupasin teille sen Kalenteri arvonnan, mutta siirrän sitä vielä vähän.
Minulla on nyt kuvia jotka haluan itselleni talteen paikkaan jossa niitä tulee katseltua.
Ne kun helposti jäävät ulkoiselle kovalevylle tai muistitikulle.

Kotoilua minun elämäni on, -viihdyn hyvin mutta joskus vaihtelu tekee hyvää.
Kynttilöitä polttelen varmaan lähes päivittäin, -aamuisin ja iltaisin.






Syksyistä lookia olen hiukan laittanut.






Kotioloihin sain kaivattua ja ansaittua vaihtelua vajaa pari viikkoa sitten kun lähdin ystävättäreni luo keski-suomeen.
Ensin bussilla Helsinkiin, sieltä bussilla Jyväskylään jossa ystäväni oli vastassa ja ajoimme reilun 100km päähän heidän mökilleen.
Olemme tunteneet tämän ihanan ystäväni kanssa 20 vuotta.
Poikani kuoleman jälkeen meni varmaan n. seitsemän vuotta etten ollut yhteydessä, -silloin en oikeastaan kehenkään...
Muutama vuosi sitten yhteydenpito jatkui ja ystäväni kävikin taas luonani.
En olisi koskaan voinut kuvitella löytäväni tällaista sielunsiskoa kuin tämä ystävättäreni on.
Olemme todella samanlaisia luonteiltamme.
Ei ole asiaa mistä emme pystyisi puhumaan.
Hän on minulle äärettömän rakas.💛
Vaikka tapaamme harvoin ja yhteydenpito on pääasiassa viestien/sähköpostien varassa, niin kun tapaamme on kuin vuosia tai kuukausia ei olisi välissä ollutkaan.

Hän siis kutsui minut pidennetylle viikonlopulle heidän mökilleen.

Kun perjantai-iltana saavuimme perille oli jo melko pimeää, mutta tällainen näkymä oli vastassa päämökin terassilta.

Kuvat on otettu kännykällä joten laatu ei ole ihan kameralla otettujen veroista.
Avasimme pienen Fresitan ja juttua riitti pitkälle yöhön.
Välillä kävimme saunassa (kävimme joka ilta) jonka jälkeen söimme tacoja.
Tuntui ettei malttaisi mennä nukkumaan, ja juttelimme vielä sängyssäkin.





Lyhdyt paloivat pihalla ja rannassa -joka puolella, sisällä kynttilät ja takka.


Seuraavan päivänä nukuimme pitkään ja aamiaisen jälkeen aloimme aika pian valmistella päivän ruokaa. Laitoimme sen uuniin ja lähdimme kävelylle.





Kaksi ja puoli tuntia meni näissä maisemissa...






Naapuri talon kissa lähti seuraamaan meitä jonkin matkaa.










Katsokaas minkä löydön tein!
Luulimme sitä hirvensarveksi, mutta ystäväni oli töissä näyttänyt kuvaa työkaverilleen (joka käy hirvimetsällä) ja tämä oli sanonut sen olevan peuran, -ehkä jopa kuusipeuran joka kuulemma on harvinainen. Kannoin sarven mökille ja ystäväni sanoi että kun hän sitä siellä katselee niin muistaa minut ja ihanan viikonloppumme.


Kyllä ruoka maistui kun pääsimme takaisin mökille, ja illalla taas saunaan.

Seuraavana päivänä (joka oli siis sunnuntai) satoi, mutta meitähän se ei haitannut.
Sadetakki päälle ja vaelluskengät kestävät kyllä vähän vettä.
Tällä reitillä kävelimme ensin maantien laitaa jolta poikkesimme kerran tai pari.



Totinen tallustaja, -joka harjoittelee selfien ottoja.😁


Kaksi tuntia meni vesisateesa ja kyllä oli ihana tulla lämpimään mökkiin.
Söimme ystäväni tekemää ja mukanaan tuomaa sienipiirakkaa ja salaattia.
Tällä kertaa ehdimme lämmittää saunan ennen pimeän tuloa.

 

Maanantaina oli haikeat fiilikset kun minulla oli kotiin lähtö, mutta teimme päätöksen että kun minä nyt kerran uskaltauduin pois kotoa ja matkustamaan bussilla niin rupeamme tapaamaan kerran vuodessa.
Nautin joka hetkestä ja näiden muistojen voimalla jaksaa pitkään!
Kiitos Riitta ihanasta viikonlopusta, seurastasi, pitkistä ihanista keskusteluista, tunnelmasta, ystävyydestäsi. Ihanaa kun olet olemassa ja kuulut elämääni!💛

Teille jotka vielä täällä blogissa käytte, toivotan kaunista viikkoa, -tulen pikimmiten järjestämään sen Kalenteri arvonnan!




torstai 14. syyskuuta 2017

Syksyä meidän pihalla...


Olen laittanut hiukan syysasetelmia yms.
Syksyiset pihatyöt ovat kesken, kasvihuoneissa kun on vielä tomaatteja.
Toivottavasti viikonlppuna jaksan ja ilmojen puolesta pystyn niitä hommia tekemään.
Jos en viikonloppuna, niin sitten joku muu päivä.

Väsymystä ja masennusta on taas ollut enemmän kuin olisi suotavaa.
Elämä on vähän potkinut...
Ja minulla todettiin borrelioosi.
En ole mitään punkkia tänä kesänä huomannut, mutta lääkärin mukaan on mahdollista että on pudonnut itsekseen.
Ei ole vähään aikaan tehnyt mieli sienimetsään!
No, toivotaan että antibiootit tehoavat.

Anneataanpa siis kuvia puhua puolestaan ja jätetään turhat löpinät.

















Olen vasta toiseen kasvihuoneeseen laittanut vähän syysasetelmia.












Tsinniat, kehäkukat yms. kukkivat vielä. Keräsin yhtenä päivänä kimpun viimeisistä kukkijoista.








Täytyy vielä näyttää ihana kirppislöytöni, -kaunis vanha puhelin.



Nauttikaa syksystä ja ruskasta!💛🌞🌂
Minäkin yritän saada itsestäni irti lähteä kävelylle, mutta metsästä taidan pysyä nyt pois.


Ja hei, seuraavan kerran pidetään se Kalenteri arvonta!
En osaa sanoa ajankohtaa, mutta käykää välillä täällä kurkkimassa.