Huutonet myyntiä....

Pikainen Hei kaikille teille!

Olen vähän ommellut, -kun on ystävänpäivä ja äitienpäivä tulossa...

Sydämiä ja tuoksupusseja.

Löysin kätköistäni myös pari aiemmin tekemääni kaunista pussukkaa.

Sekä wanhoja isoäidin aikaisia tyynynpäällisiä joihin olin painanut kuvat.

Samoin pari vanhasta pitsilakanasta tekemääni keittiöpyyhettä löytyi kaapista!

Laitoin näitä HUUTONETTIIN myyntiin.

Käykäähän kurkkaamassa. 

Klikkaa tuota HUUTONET sanaa tai sitten oikealla sivussa hiukan siellä alempana on kuva jossa nainen ompelukoneen vieressä, -sitä klikkaamalla pääsee myös suoraan kohteisiini.


Tässä vähän esimakua...

Kuvat suurenevat klikkaamalla!

 Toivotan kaikille teille ihanaa talvista viikonloppua!

~~♥~~

Kuvankäsittely leikkiä...

Hei kaikille ja lämpimät kiitokset edellisen postauksen kommenteista!
On ihanaa kun sain jakaa nuo pienet toteutuneet haaveeni kanssanne, -te kun ymmärrätte.
Ja tiedän että olette puolestani iloisia!

Minä olen iloinen kun opin yhä enemmän käyttämään tietokoneen "hienouksia."
Nyt mm. kuvankäsittelyä taas uudella ohjelmalla. :)

Lauantaina lähdimme aamulla miehen kanssa autoajelulle. Inkoo, Siuntio, Kirkkonummi (jossa kävimme Pressossa aamuteellä/kahvilla.)


Minua on pikkutytöstä asti kiehtonut vanhat rakennukset. Ja niin on yhä edelleen!
Siuntion Sjundbyn linnaa olen ihaillut aina kun siellä päin ajelemme. 
Joskus kun pääsisi ihan pihalle ja sisälle kauniiseen rakennukseen...
Se on kuitenkin yksityis käytössä ja vain ryhmillä on mahdollisuus päästä käymään. 


Uskaltauduin kuitenkin hiukan sitä kuvaamaan, sillä uskon, että omistajat ovat siihen tottuneet. 
Näillä kuvilla samalla kokeilin Photoscapea. 

Ihanaa talvista viikkoa kaikille teille!

~~♥~~

 

Toteutuneita haaveita....

Minulla on haaveita...
Ei mitään suuria! En haaveile maailmanympärys matkasta, -en minkäänlaisesta matkasta-
sillä kotona on hyvä olla. Ja kotiin yleensä liittyvätkin haaveeni, niin siis nämäkin joista nyt kerron.

Jo vuosia olen haaveillut viulusta, -ei, en osaa soittaa enkä aio opetellakkaan... ;-)
Jostakin voi kuullostaa vähintäänkin oudolta mutta olen haaveillut viulusta ihan sisustusesineenä.
Kirpparilla olen vanhoja sellaisia katsellut, mutta sadan euron molemmin puolin ovat olleet hinnat.
Yhtenä iltana keksin sitten huvikseni laittaa Huutonettiin haun viulusta -ja siellähän niitä oli.
Kun näin tämän viulun, niin kauaa en miettinyt kun huusin sen.

Kuvat suurenevat klikkaamalla.

Tuo on minusta NIIN kaunis... ♥
Roka oli ruskeaa puuta joten sen varmaan jossakin vaiheessa maalaan.
Tuo viulukin on varmaan itse maalattu. 

Toinen haaveeni on sekin jo monen vuoden takainen; -wanha polkuompelukone!!
Niitäkin olen katsellut , aina kuitenkin on ollut jokin syy miksen ole ostanut (liian kallis tai huonokuntoinen yms.).
Eilen kyläilin flunssaa potevan ainokaisani luona. Kävelin sieltä kotiin ja ajattelin piipahtaa Kierrätyskeskuksessa, matkan varrella kun oli.
Olin siellä viimeviikolla käynyt ja nähnyt kauniin siistin vanhan Singerin, -siinä kuitenkin oli varattu lappu päällä.
Hiukan harmittelin, että pitipä käydä huono tuuri.
Eilen siis kun siellä taas kävin, niin se samainen Singer oli siellä yhä, -eikä varattu lappua!!

Olin ihan täpinöissäni ;-).
Hinta oli 60€, -kysyin eräältä paikan työntekijä mieheltä tinkisikö hän siitä kymmenen euroa, niin maksan sen heti ja haemme mieheni kanssa illemmalla. Minä joka en koskaan uskalla/kehtaa tinkiä!!
Kaupat tehtiin! Kun kävelin tuolta kotiin niin taisi olla hymy korvissa! =)

Se on niin kaunis! ♥ 
Koneen sivulaatikossa oli käyttöopas joka sisälsi myös ompeluohjeita... :)

Mistähän löytäsin tuon koneen valmistus/käyttövuoden, -ehkäpä joku osaisi kertoa??
En ole vielä edes puhdistanut tuota. Paikkaakin vielä mietin.
Työ-/ompeluhuoneeseeni se ei tällä hetkellä mahdu, mutta kun varmaan kevään aikana mies remontoi Kuopuksen vanhan huoneen -siitä tulee meidän vieraskammari- niin mietin tuon Singerin paikkaa.

Haaveita pitää olla, -minulla on niitä vieläkin; jo nuorena tyttönä haaveilin pianosta.
En koskaan ole ollut musikaalinen, kuten ei oikeastaan kukaan silloin perheestämme.
Nyt voisin jopa jo opetella vähän soittamaankin (muutakin kuin Ukko Noan). En tosin nuoteista, sillä en niistä mitään ymmärrä!
Aikuisiällä piano-haaveeni on saanut tarkennusta; -haluaisin sen olevan valkoinen... ;-)
Mutta luulenpa että on tyytyminen vain nukkekotini valkoiseen pianoon!

Tänään (yöllä jo) on satanut paljon lunta, -luonto on kaunis. 
Ajattelin kävellä myöhemmin iltapäivällä kauppaan ja tulla miehen kyydissä kotiin.

Toivotan kaikille ihanaa, talvista loppu viikkoa!

Voikaa hyvin!

Vähän ostoksia...

Hei ystävät ja iso kiitos edellisen postauksen kommenteista!♥

Tätä vuotta on eletty jo ensimmäinen viikko. 

Joulun siivosin siis jo ulos. Eihän sitä minulla paljon ollutkaan.

Ja ihanaa kun se on ohi, -tämä joulu oli kyllä pahin ikinä...

Nyt vain nautitaan talvesta (kunpa kunnollinen sellainen tulisikin... -no on täällä nyt vähän lunta ja tällä hetkellä pakkastakin reilut 10 astetta).

Kevättä kohti mennään... :)

Eilen lähdimme miehen kanssa aamupäivällä Turkuun.

Minulla vain mielessä kirpputori...  

Tietenkin kävimme myös kauppakeskus Hansassa ja Stockmannilla sekä syömässä. 

Ja arvatkaapa oliko jalat ja ennenkaikkea jalkapohjat kipeät illalla kun tulimme kotiin...

Useimmiten tulee Turun kirppareilla käytyä Manhattanilla, mutta tällä kertaa pitkästä aikaa suuntasimme Ideakirppikselle (josta en tehnyt löytöjä) sekä sen jälkeen Mimmin kirppikselle.

Sieltä ostin mm. kauniit valkoiset pitsireunus nenäliinat.

Niitä siinä katselin kun vastapuolella hyllyn välistä vanha, hieman kyttyrässä kävelevä rouva sanoi minulle että ne ovat kauniit nuo nenäliinat. Kehuin että niin ovat. Rouva kiersi hyllyrivin ja lähestyi minua, kysyen että ostaisinko ne jos hän vähän pudottaa hintaa. Kysyin että millä hinnalla hän ne myisi. Euron hinnasta pudotti; -kuusi kappaletta kauniita nenäliinoja olivat ensin 5,00€  -joka ei mielestäni paljon ollut sekään.

Sen jälkeen hän alkoi kaupata minulle kaunista vanhaa pitsilakanaa. Siisti ehjä ja puhdas. Luulen rouvan silittäneen tai mankeloineen sen ennen kirpparille tuomista. 

Hintaa sillä oli vain 9.00€. En edes ryhtynyt tinkimään, sillä mielestäni se oli edullinen hinta niin kauniille lakanalle. Olen nähnyt vanhoja lakanoita, -rikkinäisiä ja tahraisia- myytävän paljon kalliimmallakin hinnalla. Ja minusta tuo euron tinkiminenkin niistä pienistä nenäliinoista oli vähän turhaa...

Pitkään ihailin myös eräällä hyllyllä olleita vanhoja; peiliä, harjaa ja kampaa. 

Ihan edullisia eivät olleet, mutta  mietin että jos en niitä ota niin harmittelen varmasti jälkeenpäin. Niin on minulle käynyt toisenkin kerran...

Minulla on jo pikku-wc:ssä vanha "hopeinen" hius- ja vaateharja. Olen toivonut löytäväni niiden kanssa sopivan käsipeilin, mutta eihän sellaista sopivaa tietenkään ole löytynyt. 

Nämä uudet ovat nyt samaa sarjaa, -jompaan kumpaan wc:hen ne laitan rekvisiitaksi.

 

Esikoisen menehtymisen jälkeen en ole juurikaan jaksanut itseeni panostaa...

Aikoinani olin hyvinkin tarkka pukeutumisesta, sekä asusteista yms. -mutta siis Esikoiseni poismenon jälkeen on kaikki sellainen menettänyt merkityksensä. En juurikaan enää edes meikkaa, -ja joskus rivitalo-yhtiössä asuessani en vienyt edes roskista jos ei ollut ripsiväriä... ;-) No, silloin meikkaisn muutenkin päivittäin.

Ehkä joskus tulee taas sekin päivä että jaksan huolehtia itsestäni ja ulkomuodostani kuten aikoinaan, -mutta vielä ainakaan ei ole sen aika. Ei vain kiinnosta eikä huvita!

Nyt siis kuitenkin hiukan jotakin uutta itselle:

Saapikkaat, käsineet ja laukku! 

Täytyy vain ruveta näitä käyttämään vaikka kauppa-reissuilla. ;-)

Perjantaina kävimme iltateellä/-kahvilla ABC:lla. 

Monissa niissähän on niitä pikkuputiikkeja, -tai ainakin täällä meillä on.

Siellä on myös mm. kirjakauppa. Piipahdimme siinäkin ja molemmat ostimme mieleistä luettavaa... 

Minä kamera/kuvaus opuksen ja mies sotahistoriasta kertovan kirjan.

Vino pino hänellä niitä onkin (monena jouluna olen lahjaksi ostanut), mutta koska pitää (ja tietää) todella paljon suomen sotahistoriasta, niin jaksaa lukea vaikka kuinka monta kirjaa.

Mukavaa alkavaa viikkoa kaikille!

Voikaa hyvin!

~ ~ ♥ ~ ~

Uusivuosi 2012...

Taas on yksi vuosi takana ja uusi edessä.
 Kiitos kaunis teille edellisen postauksen kommentoijille.

Toivotan kaikille lukijoilleni mitä parhainta alkanutta uutta vuotta 2012.

Terveyttä ja hyvää mieltä!

Meillä vuosi vaihtui mukavasti hyvässä seurassa. Iltapäivällä olivat läheiseni; tietenkin Kuopus ja tyttöystävänsä, äiti sekä sisko ja veli perheineen. Se on traditio että uutena vuotena meillä on kahvitus. Kuin joulun päätös, ja samalla on minun syntymäpäiväni. Varsinaisesti ei ole mitenkään syntymäpäivä-juhla. Ehkä sitten ensi uutena vuotena, siis tämän vuoden, 2012. Mittariin kun tulee pyöreitä... ;-)

Olin tehnyt kaksi juustokakkua; cappuchino sekä mango. Koriste-ruusutkin tein itse.

Harmi ettei kaupassa karambolat olleet keltaisia (vaan vihreitä, -raakoja) olisin niitä halunut mangojuustokakun koristeeksi. Oli siis tyytyminen ananaskirsikkaan.

Mies hoiti suolaisen puolen; coktailpiirakoita, munavoita, lohta, juustoa, leikkelettä, ym.ym.

Kauniita kukkia sain: 

Nämä eivät ole kukkia, mutta pakko laittaa tämäkin kuva.

Edellisessä postauksessahan kerroin niistä mustavalkoisista sukista joiden kuvan olin näyttänyt veljeni vaimolle. Hän oli neulonut itselleen samanlaiset. 

Minullekkin oli tehnyt synttärilahjaksi!!  ♥ IHANAT!!! ♥

Myöhemmin illalla tuli Kuopuksen ja tyttönsä ystäviä meille uutta vuotta vastaanottamaan.

Olimme tehneet miehen kanssa ison kulhon perunasalaatttia (kaupan sellaiset eivät mielestäni ole lainkaan hyviä!!). Minä tein vielä vihreän salaatin ja lisäksi oli karjalanpiirakoita tykötarpeineen, nakkeja, kananugetteja sekä falafelpyöryköitä.

Nuoria oli 10 ja minä + mies vielä päälle! Aikoihin ei ole ollut niin mukavaa vuodenvaihdetta. Tykkään valtavasti noista nuorista, -mukavia ja fiksuja kaikki!♥

Myöhemmin yöllä, rakettien ammunnan jälkeen oli vielä tarjolla kahvia ja pullaa, -sekä juustokakkuja!

Tänään on viimeinkin satanut täällä etelässä lunta, -ja sataa yhä! :)

En ole ehtinyt käydä ulkona siitä nauttimassa, sillä tänään siivoilin joulun pois! 

Toivottavasti huomenna vielä on yhtä kaunista kuin nyt. 

Vai pitäisiköhän sitä pieni lenkki käydä kävelemässä samantien...

Jospa saisin tuon isännän mukaan!

 

Joulu ohi...

Joulu on ohi... Onneksi! 

Mukavasti meni, mutta ikävältä ja itkulta en välttynyt! 

Neljäs joulu ilman Esikoista ja ensimmäinen ilman isää!

Jouluaaton vietimme miehen kanssa kahden, -rauhallisesti, ilman kiirettä ja stressiä. 

Aattoaamuna mies kävi vielä kaupassa ja teki sen jälkeen peruna- ja sienisalaatin.

Hiukan myöhemmin päivällä lähdimme joulutervehdys käynnille läheisten luo sekä Esikoisen ja isän haudoille! Sen jälkeen vielä ajelimme ihan muuten vain.

Joulupäivänä illastimme (me, sisko perheineen sekä äiti) veljen perheen luona. 

Kuusi tuntia siellä olimme; -söimme ihania ruokia, muistelimme aiempia jouluja sekä isää ja Taivaspoikaani. ♥

Pelasimme pariin otteeseen myös pantomiimipeliä; -veli vaimoineen kirjoitti lapuille laulujen nimiä ja me pareittain (ensin saimme itse valita parit, mutta seka-sellaiset. Ja sen jälkeen arvalla ratkaistut parit) esitimme pantomiimina nostetussa lapussa olleen kappaleen nimen omalle parillemme, -jos tämä ei tiennyt, niin tiimalasin ajan loppuessa saivat muutkin yrittää. Voi sitä naurun määrää... ♥

Tapaninpäivänä illastimme äidin luona. Ja voi tuota meidän äitiä... ♥ 

Hän on aina tykännyt tehdä ruokaa ja kutsua meitä lapsia perheinemme syömään. Vaikka isä nukkui pois marraskuun alussa, niin äiti on siltikin jaksanut pitää perinteitä yllä!! 

Ihana rakas äiti! ♥

Joulublogissani pari kuvaa näistä kahdesta illasta! 

Minun ja mieheni aattoillasta muutama kuva. 

Sain aivan ihania lahjoja (vaikka olemme sopineet jo yli 10v sitten, ettei aikuisille osteta lahjoja...). Tässä yksi; uusi ompelukone!!♥ 

Mieheni sen minulle osti, -edellinen on n.23v vanha. Toimiva, -enkä oikeastaan olisi välttämättä tarvinnut uutta (vaikka siitä haaveilinkin). 

Minulla kun on jo miehen ostama saumuri, niin juuri tällainen peruskone (jossa paljon ihania erilaisia ompeleita) on minulle passeli. En varmaan tule edes tarvitsemaan kaikkia tuon koneen hienouksia... 

Tai ainakin se vaatii totuttelua. Tänään kokeilin monia kauniita ompeleita!

Taivaspojan ja isäni haudalla kävimme siis aattona iltapäivällä ja silloin satoi vettä niin etten viitsinyt ottaa kameraa mukaan. 

Joulupäivän aamuna oli pakkasta ja kuuraa; puoli yhdeksän aikoihin aamulla lähdimme käymään uudestaan haudoilla, -ja oli niin kaunista! Kuinkahan kaunista olisikaan ollut jos olisi lunta...

Tämä kuva joulupäivän aamuna Taivaspoikani haudalta. Kynttilöitä oli paljon, vaikka jotkut kavereistaan ovat muuttaneet paikkakuntaa.

Loppuun vielä kuva veljeni vaimon tekemistä ihanista sukista. Sukat ovat siis hänen, eivät minun!

Joskus syksyn aikana näin jonkun blogissa (valitettavasti en yhtään muista kenen, mutta jos tuntuu tutulta, niin saa ilmoittautua) kuvan tällaisista sukista. Kerroin niistä mm. juuri veljeni vaimolle ja hän oli innostunut neulomaan itselleen samanlaiset. Kertoi, että oli ostanut hiukan liian vähän pitsiä, -mutta eivätkö vai olekkin ihanat???

Sukkien kärjet ovat valkoiset, mutta eivät näy kuvassa.

Kaikille teille...

Toivotan kaikille täällä vieraileville; 

-tutuille ja tuntemattomille oikein 

Tunnelmallista ja Lämminhenkistä Joulua!

♥~~♥

♥ Klikkaa tätä alla olevaa linkkiä ja laita kaiutin päälle!  ♥

(toivottavasti toimii...)

*KLICK*

Lunta odotellessa...

Tänään minulla oli intoa hiukan leipoa (siitä joulublogissani). 

Ja vaikka olin jalkojen päällä ollut pitkään niin lähdin vielä leipomisen jälkeen kävelylle ja olin peräti 45 minuuttia... Minulle saavutus!!

Kävely intooni saattoi vaikuttaa sää, -oli pakkasta, hiukan lunta ja kuuraa, -sekä uusi ulkoilupuku! ;-)

Kaivoin talvivarusteita esille, -sopivat paljon paremmin pakkaskeliin kuin vesisateeseen. 

Nyt kun lunta ei ole juurikaan satanut (tai ei ole jäänyt maahan) niin sitä kuvaa täpinöissään lähes jokaisen lumisen ja kuuraisen oksan! ;-)

Oma mahonia on niin kaunis...

Tulen vielä ennen aattoa jättämään tänne joulun toivotukset...