maanantai 27. kesäkuuta 2011

Juhannuksen jälkeistä elämää...

Kiitos kaikille teille ihanaisille kommenteistanne edelliseen postaukseeni!
Olen vähän naureskellut itseäni, että minkähän paikkakunnan juhannuksen sääennusteita kuuntelin... ;-)
Aatonaattona oli kurja ilma, mutta sen jälkeen sää on ollut mitä mainioin. 

Me vietimme miehen kanssa juhannuksen siis ihan tässä kotona kahden; nautimme hyvästä ruuasta ja juomasta.
Aattoiltana istuimme aika pitkään ulkona patiolla ja muistelimme (taas kerran) asioita omista lapsuuksistamme.
Kuopus oli nauttinut olostaan kavereiden kanssa siellä mökillä. (joka ei onneksi ollut missään kaukana).
Minä viestittelin viikolopun aikana hänelle silloin tällöin kyselläkseni miten menee, -ja uskollisesti Poikani aina vastaili, -tosin pienellä viiveellä... Saunonet ja uineet olivat paljon! Minä kun olen tällainen huolehtija (joka vain paheni Esikoisen menehtymisen jälkeen) ja olenkin pojalle sanonut, että hänen on vain koitettava kestää vaikka se joskus harmittaisikin... 


Sunnuntaina lähdimme miehen kanssa auto-ajelulle. Ei mitään päämäärää, kunhan vain ajelimme ja katselimme maisemia, -ja taas kerran tuli todistettua, että kyllä suomen kesä on kaunis!!
Salon suunnalla tiellä vietti aikaansa fasaani-rouva, jolla ei tuntunut olevan kiirettä siirtyä edestämme pois... ;-)
Meidän piti ajaa Tammisaareen mutta ehdotinkin miehelle, että ajetaanko katsomaan Meri-Teijon suuntaan.
Ja voi miten kaunista ja idyllistä olikaan Teijossa. Kaunis kirkko, ihania tienvarsikylttejä... 
Kuvassa näkyvä Huldan Puoti ei valitettavasti ollut auki, -jäi vähän harmittamaan, sillä se olisi myynyt vanhoja tavaroita.
Myöskin viihtyisän oloinen ravintola Ruukin Krouvi jätettiin tällä kertaa testaamatta, -ei ollut vielä NIIN kova nälkä ja mielessä siinteli Raasepori...
Ajattelin kyllä vielä kesän aikana ehdottaa jospa poikkeaisimme tuolla uudelleen, tuo Huldan Puoti olisi kiinnostanut. 


Kollaasit suurenevat klikkaamalla.






Tuolta siis suuntasimme kohti Raaseporia ja Snappertunaa.
Molemmat muistimme yhden kerran kun kävimme Raaseporin Linnanraunioilla ja söimme siellä pihapiirissä olevassa Kahvila-Ravintola Slottsknektens Stugassa. Voin lämpimästi suositella; paikka ei ole suuri, mutta on viihtyisä ja ruoka on niin ihanaa. Siellä on siis buffee jossa on paljon erilaisa kaloja ja salatteja. (ja nyt oli myös ihania viininlehti kääryleitä). Niistä jo sain vatsani täyteen, mutta pitihän sitä vähän ottaa myös lämmintä ruokaa jota oli tarjolla kolmea eri laatua; lihapullia kastikkeessa, kokolihaleikkeitä kastikkeessa sekä paneroitua kalaleikkeitä, jollaisen minä söin. Ja tietysti uusia perunoita! 
Hinta ei ehkä jonkun mielestä ole niin edullinen, -20€/hlö. Mutta meistä ruoka on hintansa väärtti!  



Mukavia ovat tuollaiset pienet ajelu-reissut. Voisihan sitä välillä lähteä vähän pidemmällekkin ja yöpyä hotellissa ,(kuten teimme tammikuussa) -mutta kun me molemmat olemme niin koti-ihmisiä. Oma sänky on se paras paikka. 

Aurinkoista ja ihanaa viikkoa kaikille, -olet sitten lomalla tai et.

Minä se yhä odottelen sitä ompelu-inspiraatiota...

perjantai 24. kesäkuuta 2011

Keskikesän juhla....

Edellisessä postauksessani moni toivotteli minulle mukavaa juhannusta, -KIITOS!
Minä myös puolestani haluan toivottaa kaikille täällä vieraileville oikein ihanaa juhannusta! Sää ei taida olla kovin suosiollinen, mutta älkää antako sen häiritä! ;-)
Me miehen kanssa vietämme juhannuksen kaksin ihan tässä kotona. Kuopus menee kavereineen yhden kaverin mökille. 

Minä siivosin eilen lähes koko päivän, -pesin saunankin. :)
Pitkästä aikaa käytin myös höyrypesuria, jolla siivosin kylppärin ja molemmat wc:t. Hyvä minä! 
Miehen tultua töistä kävimme vielä ostamassa uudet matot olkkariin sekä ruokailtilaan.




maanantai 20. kesäkuuta 2011

Kuvia....

Lämpimästi kiitän teitä ihanaisia taas kommenteistanne! 

Lauantai-aamuna kävimme miehen kanssa torilla, -sade ei haitannut- 
ihania kotimaisia kasviksia ostamassa (perunaa, kukkakaalia, naurista, perunaa, herneitä, mansikkaa...) 
Ihastelin eräällä kukka myyjällä kaunista tuoksuhernettä.  
Mies sen sitten minulle osti.
Kyselin myyjältä hiukan neuvoja kuivuneiden kukkien/herneiden poistamiseen. Yllätyin kun myyjä rouva sanoi ettei tiennyt... Kuitenkin puutarhalla työskenteli.
Sanoin, että no googletampa sitten! Mietin itsekseni että minun vähäinen maalaisjärkeni kyllä sanoo, että yleensähän monissa kukissa kuivuneita käskemään nyppimään pois ja ettei kannata antaa tehdä siemeniä sillä se heikentää kukintaa. Ja näin ymmärsin -goolettamallakin- asian olevan.
Tässä kuvassa näkyy tuoksuherne sellaisena kuin sen torilta kotiin toin, -kuivuneita kukkia oli varmaan leikattu pois, sillä pieniä varsia sojotti siellä täällä. Herneitä oli ehtinyt myös kehittyä jo monta (ne säästöön ja mahdollisesti ensi vuonna multaan...).
Muutama oksa piti saada myös pieneen kannuun sisälle kotia koristamaan. 




Lauantaina olimme porukalla siivoamassa vanhempien varastoa. Tai miesväki teki kyllä puuhommia.
Sain äidiltä etupihan kuistille maton, -hiukan tummemman marjapuuron punaisen. Illalla kun tulimme kotiin, niin pitihän sitä sitten kerätä pihalta sävy sävyyn sopivia kukkia ja avata roseviini. ;-) 



 Nämä kuvat ovat myös etupihan kuistilta.





Takapihalta linnuille laittamani "uima-allas" sekä mehikasvin kukinto.




Vanhempien luona keräsin lauantai-iltana ennen kotiin lähtöä valkoisia kukkia
kotiin vietäväksi. Kauniit tuossa Arabian purnukassa.

 

Loppuun vielä vaaleanpunaiset sunnuntai-aamun smoothiet ja tänä aamuna keltaisen sävyistä, -jota voi hyvin juoda Riviera Maisonin viinilasista... ;-)



Ihanaa ja toivottavasti aurinkoista viikkoa kaikille teille!

Minä laitan nyt kalaa ja kasviksia uuniin ja koitan jaksaa lähteä vähän kävelylle, luonnonkukkia keräämään. 

perjantai 17. kesäkuuta 2011

Pientä päivitystä välillä...

Edelleenkään minä en ole saanut oikein mitään aikaiseksi...
Tuntuu että tämä kolmas kevät ja alkukesä on vieläkin raskaampia kuin kaksi edellistä! Kolmeen vuoteen en ole lastani nähnyt, enkä koskaan tule näkemäänkään... 
Olen miettinyt millaista elämä olisi/voisi olla jos tätä kauheutta ei olisi tapahtunut.
Huh, tekee niin kipeää ajatellakkin...


Pieniä ihania asioita elämässäni on ollut, ja niistä olen hyvän mielen saanut. 
Ensin tämä; -vuoden alussa talvella näin Marian blogissa Mummola chic 
kuvia peitosta (tai oikeammin materiaaleista) jota hän oli ryhtymässä tekemään. Kehuin siellä kommenteissa miten nätiltä näyttivät. Myöhemmin sain Marialta viestiä että kun hän peiton tekee, niin haluaa antaa sen  minulle!

Nyt tässä jokin aika sitten sain peiton; -eikä siinä vielä kaikki! Mukana oli ihana mangneetti jossa teksti: "Sielut eivät koskaan sano hyvästi", sekä ihana kirja "Enkeleitä hiuksissani". 
Kyyneleet valuivat poskilleni kun paketin avasin... Miten uskomattomalta tuntui että ihminen, joka on minulle kuitenkin täysin vieras, halusi lohduttaa ja toivoa voimia minulle... -antamalla niin käsittämättömän ihanan lahjan...
 Lämmin ja suuri kiitos vielä kerran Maria!




 
Toisen ihanan yllärin sain ystävältäni. [Rouva Kulta]
Emme olleet kotona kun hän kävi tuomassa postilaatikkoon erään aiemmin sovitun jutun. Hän soitti minulle ja kertoi mukana olevan myös pieni yllätys minulle, ja jonka hän toivoi tuovan minulle hyvää mieltä!!
Voitte vain arvata, että todellakin tuli hyvä mieli...
ISO kiitos vielä kerran Sari!

Olen näitä nähnyt mm. antiikkiliikkeessä Savonlinnassa, mutta hinta oli tolkuton!!! Huutonetistä olen muutamia ostanut. Mutta ihana ystävätär antoi minulle nämä!!

 

Puutarhassakaan en ole jaksanut puuhastella, mutta ihan hyvin tuo on pärjännyt. Ensimmäiset pionit availevat nuppujaan...

Tämä pinkin punainen ei ole vielä koskaan tehnyt näin paljon nuppuja! 



Syksyllä ostin uteliaisuuttani tulppaanin sipuleita, koska paketin päällä olevassa kuvassa ne olivat aivan sinisiä. Mietin etten koskaan ole sinisiä tulppaaneja nähnyt, -enkä nähnyt nytkään... Nämä eivät ole lähelläkään sitä väriä joka oli kuvassa!




Loppuun vielä kollaasi viime lauantain veneily retkestämme veljeni +perheensä kanssa heidän veneellään.

Veimme tuliaisina shampanjaa ja valkosuklaalla kuorruttamiani mansikoita. 
Ja kuinka ollakkaan veljen vaimolla oli tarjolla samat (mansikat ilman kuorrutusta) 
-monien muiden ihanien ruokaherkkujen lisäksi!!
Ensin kävimme täällä, -mutta rannassa oleva kahvila olikin kiinni.
Kollaasissa on kuva tuolta venerannasta, -veljeni vene on se puinen  "kirkkovene"... ;-)  -no eipäs olekkaan, vaan sen takana oleva moottorivene.
Myös täällä kävimme nauttimassa virvokkeet, -kylmä valkoviini maistui taivaalliselta sillä helteellä!
Minä en ole mikään veneily ihminen, -arka ja pelokas, mutta onneksi vene ei ollut ihan pieni. Ainoa mitä pelkäsin, enkä voinut koko aikaa katsoa oli se kun veljeni poikaa vedettiin veneen perässä sellaisessa pienessä "kumiveneessä". Ihan kyseiseen puuhaan tarkoitettu tuo kapistus ja pojalla pelastusliivit. 
Minua vain hirvitti... 
Ennen kotiinpäin lähtöä kävimme vielä syömässä täällä!
Päivä oli ihana ja kyllä siellä 8-9 tuntia kului nopeasti!

 
 



Rakas `ainokaisani` -Kuopus-poikani lähti kavereineen Provinssirockiin, ja tätä äippää itketti... Voin vain toivoa että kaikki menee hyvin eikä mitään satu ja  ettei ilmakaan olisi ihan huono, -teltoissa kun nuoret miehet ovat pe-su.

tiistai 7. kesäkuuta 2011

Helle hellii...

Ihan ensin haluan kiittää edelliseen postaukseen kommentoineita, -niin itseni kuin tätinikin puolesta! ;-)

Nyt on kesä meitä hellinyt... 

Meillä vietettiin sunnuntaina Kuopukseni valmistumista ammattikoulusta. 
Juhlat menivät hienosti ja sää oli todella lämmin ja aurinkoinen, -vaikka pilvistä oli luvattu. 
Hyvin jaksoin, vaikka jossakin vaiheessa tuntui että en ollut ihan oma itseni vaan "hammasta purren" toimin vähän kuin koneellisesti... Ajatuksissani oli koko ajan, että joukosta on yksi poissa, -ja se tuntui niin väärältä!!
Ikäväni vain korostui kun katselin kavereita jotka siis pojillani olivat paljolti yhteisiä...
 
Halusin Rakkaalle ´ainokaisalleni` mukavat juhlat ja uskon siinä onnistuneeni. 
Meitä oli parisenkymmentä läheisintä, -ihan kaikki eivät päässeet tulemaan. 
Juhlat olivat rennot ja mukavat, -vaikka olin puutarhaan laittanut istuma-/kahvittelu paikkoja, niin kaikki viihtyivät yhdessä patiolla! :) 
Varjoa vain haki moni... Onnellinen olen näistä läheisistäni, -siellä oli exät ja nykyiset sulassa sovussa, -niin meidän joidenkin aikuisten kuin nuortenkin kohdalla.
Siskoni ja hänen vanhin tyttärensä (minun kummityttöni ♥, -nyt siis jo aikuinen nainen) tulivat aamulla auttamaan. Olin halunut tarjolle ihan perinteisiä voileipiä! Niitä sisko ja tyttärensä tekivätkin PALJON!! (mm. graavi-/kylmäsavulohi, kinkku, juusto, katkarapu, broileri, muna/silli..)
Voikkarit tuntuivat menevän todella hyvin kaupaksi... Sankari itse sekä kaverinsa kertoivat syöneensä 10 ja ylikin... ;-) 
Paras kiitoshan se on kun huomaa että syötävät maistuu! 
Silti sain pakattua muutamalle läheiselle jotka eivät juhliin päässeet, leipiä ja täytekakkua muiden mukaan vietäväksi.
Ex-mieheni on entiseltä ammatiltaan leipuri-kondiittori, eikä minun ole koskaan tarvinnut tehdä täytekakkuja itse. Nyt kuitenkin tuntui siltä, että haluan kokeilla jotakin. Varmistin Pojalta, että saanko tehdä oman mielen mukaan, eikä haittaa jos ovat liian "tyttömäisiä." Sain vapaat kädet.
Tein shampanjan värisellä sokerimassalla kuorrutetun kakun, -koristeena omia orvokkeja sekä syötäviä perhosia. Toinen kakku oli suklaakakku ja koristelin omilla orvokeillani.Olin ihan tyytyväinen, -kun ottaa huomioon, että minun itse tekemäni kakut voi laskea yhden käden sormilla.;-)

Mutta sen sanon, että ilman isosiskon ja hänen vanhimman tyttärensä apua en olisi juhlista selvinnyt... He hoitivat juhlien ajan kaiken tarjoilun, itselläni taisi mennä voimat vain siihen että keskityin kestämään juhlat ilman itkua... 

Lämmin kiitos A+J -olette rakkaat!♥





Kakut olivat kesäiset ja koska toisessa kakussa oli perhosia, niin nähtyäni Alkossa tuollaista kuoharia jossa oli perhosen kuva, niin sitä oli saatava ehdottomasti. 
Ajattelimme miehen kanssa, että sillä hinnalla maku ei varmaan ole hyvä, -mutta koska se on vain onnittelumaljojen kohotusta varten, niin ei sitä ole kuin se yksi lasillinen. 
Yllätys oli todella suuri, sillä kuohuviini olikin oikein hyvän makuista!
Lisänä oli kesäistä ja mansikkaista boolia; Fresita mansikka kuohuviinistä, mansikkalikööristä ja spritesta. Tuoreet kotimaiset mansikat ja jääpalat tekivät siitä kyllä niin ihanan raikkaan!! 
Äitini oli tehnyt juhliin Louhisaaren simaa, sekä leiponut ihanan pullakranssin! 
Kiitos äiti!♥






Kodin ja pihan pöydät koristelin ihan luonnonkukilla; sireeneitä ja lupiineja.









Juhlat ovat siis onnellisesti ohi. 
 

Laitoin Huutonettiin joitakin vaatteita jotka siis eivät päälleni enää mahdu, sillä niin olen lihonut paljon Esikoisen menehdyttyä.

Tässä joitakin, käy kurkkaamassa muitakin TÄÄLLÄ!!








Ehkä jonakin päivänä opin elämään tämän suruni kanssa niin, että jaksan huolehtia itsestäni... Nyt riittää se, kun jaksan aamuisin nousta sängystä...

Käykää kurkkaamassa ja vinkatkaa tutuillekkin, jos joku haluaisi "uusia" edullisia kesävaatteita! TÄÄLLÄ siis, sekä tuolla ylhäällä oikealla, kuvassa jossa on sinipukuinen lady.
Laitoin nyt vain vaatteita, olen suunnitellut ottavani taas kirppispöydän Karismasta, -jossakin vaiheessa kesän aikana.
Niin hyvin kauppa minulla viimeksi kävi!


Nauttikaa kesän lämmöstä ja auringosta, -mutta muistakaa suojata iho palamiselta... !! :)