Hauskaa Vappua...

Meillä ei vappua mitenkään suurieleisesti vietetä. Kuopus on isällä ja me miehen kanssa vietämmä vapun kaksin ihan rauhallisissa merkeissä.
Ei ole intoa tähänkään juhlaan! Aamupäivällä tapasin ex-mieheni hautausmaalla ja kiertelimme taas siellä yli tunnin miettiessämme oman lapsemme hautakiveä...
Maanantai aamuna tapaamme siellä kiviveistämön väkeä joille kerromme ja näytämme toiveitamme.

Onneksi tuli vähän tiistaina siivottua, -pakon edessä! Esimieheni oli tulossa minua tapaamaan.
Oli soittanut edellisellä viikolla, kysellen kuulumisiani sekä ehdottaen tapaamista.
Siellä on minun poissa ollessa vaihtunut kaksi kertaa esimies. Tämä nykyinen on minua hiukan nuorempi mies, -joka oli todella mukava ja empaattinen. Hänellä riitti ymmärrystä.
Sen enempää tässä asiasta kertomatta totean, että meillä riitti juttua lähes kaksi ja puoli tuntia!! Syksyllä ehkä toteutamme työkokeilun! =) Jos vain vointini sen sallii!

Sain siis hiukan kotia siivottua ja napsin sen jälkeen muutaman kuvan.



Olen myös laittanut taas hiukan kasvihuonetta, -ja mieskin toi minulle kaksi suurta amppeli petuniaa. Ei ehkä ihan mielikukkiani, mutta kauniita!


Toivotan kaikille teille mukavaa ja aurinkoista vappua! Taidatte jo moni olla juhlan vietossa...

Kevättä ei rinnassa, mutta vähän pihassa...

Onpa aurinko hellinyt meitä viikonloppuna!
Eilen aamulla veimme äidin kanssa mieheni ja isäni veljeni luokse puunkaato talkoisiin.
Me äidin kanssa kävimme kaupoissa, -jonka jälkeen hän vei minut takaisin veljeni perheen luo (tuli itse myöhemmin myös sinne).
Talkoissa oli isäni, mieheni ja veljeni lisäksi myös heidän naapuristaan yksi mies. Hänen vaimonsa sekä heidän kaksi suloista tytärtä olivat myös siellä, -joten sinnehän minäkin jäin; -eipä sitä olisi yksin kotona varmaan tullut mitään tehtyä...
Tosin enpä tehnyt veljeni luonakaan mitään...
Istuimme vain naisten kanssa ulkona terassilla, (siirtäen välillä tuolejamme auringon mukaan...)
juttelimme ja katselimme lasten touhuja. Veljeni lapset ovat jo murkkuja, mutta naapurin pariskunnan tytöt olivat 5 sekä 2,5 vuotiaat. Ja voi kuinka hyvältä tuntuikaan heidän kanssaan oleminen... =) Viisi vuotias oli jo varsinainen neiti... Kaunis kuin mikä! (kuten vanhempansakin). Ja tämä suloinen pikkusisko vei sydämeni täysin! <3
Siitä on vajaa vuosi kun olen ollut töissä ja saanut hoitaa ja leikkiä pienten kanssa; oli jotenkin vähän outoa tehdä sitä nyt. Tavallaan kaipasin vähän töihin, mutta samalla iski myös pieni paniikki: miten jaksaisin työkseni hoitaa niitä "omia pikkuisiani" siellä päiväkodissa, -kun koko ajan tuollakin oli mielessäni Esikoiseni. Vaikka hän olikin jo nuorimies menehtyessään, -niin vähän väliä tuli mieleeni hetkiä siitä kun hänkin oli pieni taapero... -ja kuinka se sattuikaan sydämeeni...
Sain kokea veljeni luona ihania hetkiä näiden heidän naapurin pienten tyttöjen kanssa, -ja yksi niistä sai mieleni herkistymään ja kyyneleet silmiini. Tämä nuorempi tytöistä pelkäsi moottorisahan ääntä. Kun äitinsä lähti hakemaan hänelle kotoa kuulosuojaimia, niin minä otin pienen tytön -joka piti käsiä korvillaan- syliini. Hän käpertyi lähelle minua, -ja minä sain silittää ja suukottaa hänen hiuksiaan. Pitää ihan lähellä ja rutistaa! -Sitä mitä töissäkin tein...
Onko ihanampaa kuin pieni lapsi sylissä, hänen pienet kätensä kaulani ympärillä...
Meillä meni aika myöhään siellä (miehet kun saunoivat työrupeaman jälkeen)
Istuimme iltaa siinä ruokailutilan pöydän ääressä, juttelimme ja otimme punaviiniä (me naiset, miehillä oli omat juomat) ja söimme samalla veljeni vaimon laittamaa pientä myöhäisillan purtavaa...
Isä ja äiti oli lähetetty jo päivällisen jälkeen kotiin, -isäni liikkuminen kun polvileikkausten jälkeen on todella vaikeaa (ja yli 70v ovat jo molemmat).
Naapurin suloinen pikkuneiti nukahti sohvalle -mutta minä olin iloinen kun olin saanut monta pientä ja ihanaa hetkeä hänen sekä siskonsa kanssa...
Tässä kuvassa yksi niistä. Tämä pieni taapero kulki veljeni pihalla kuulosuojaimet korvissa, -lauleli omiaan ja oli keränyt pihasta kukkia. Minäkin sain yhden... =)


Koskaan en ole kovin sosiaalinen ihminen ollut, -ja Esikoisen poismenon myötä on se vähäinenkin sosiaalinen elämä jäänyt. Mutta nyt olin kyllä tyytyväinen kun jäin tuonne. Meillä oli oikein mukava ilta yhdessä!
Pari kuvaa veljeni vaimon kukista (heidän pihallaan kukki myös mm. jo orvokkeja. Takapihan metsässä sini- ja valkovuokkoja...)
Kuistin ikkunan edessä olivat narsissit vielä näin kauniita. Ostimme näitä yhdessä pääsiäis viikolla, ja minun ovat jo ihan ränsistyneet...


Kauniita vanhoja lumikelloja -myös veljeni perheen pihasta...



Mieheni on tehnyt puuhommia perjantain ja lauantain. Perjantaina piti vapaapäivän töistä ja meni auttamaan isääni puuhommissa -ja eilen siis veljeni luona. Jaksoipa hän silti vielä tänään auttaa minua; pesimme kasvihuoneen yhdessä. Minä kun en ole painepesuria koskaan käyttänyt, niin mies teki sen ja minä pesin kasvihuoneen sisältäpäin.
Minun kasvihuoneestani taitaa tulla enempi oleskeluhuone... (tarvitsisin ehkä toisen joka toimisi "oikeassa" tarkoituksessaan...)
Tuonne kun pitäisi saada mahtumaan myöhemmin mm. tomaatin- sekä paprikantaimet... (ja haaveilin ostavani kesällä kurkun taimia...)
Siivouksen jälkeen "sisustin" kasvihuonettani. Tekstiilejä en vielä laittanut ja kukkiakaan ei ole. Paitsi muutama kevättalven sipulikukka...
Minun sisustaessa kasvihuonetta maalasi mieheni sinne tulevaa pientä rottinkipöytää (sekä joitakin muita) valkoiseksi. Kuvan ottohetkellä oli maalaus vielä kesken. Nyt on pöytä valmis ja kohta käyn viemässä sen kasvihuoneeseen.


Olen yrittänyt vähän laittaa myös muuta pihaa kevätkuntoon... Normaalisti minulla on tässä vaiheessa piha haravoitu ja orvokkeja ruukuissa.
Nyt olen vain vähän haravoinut etupihan perennapenkkejä. Ei vain ole voimia, -mielessä on vain viime kevät tähän aikaan, jolloin Esikoinen oli vielä täällä kanssamme...
Terapiassa hoitajani kanssa puhuimme, että YRITÄN jotakin tehdä; haravoida vaikka vain pienen alueen tai laittaa muutaman orvokin...
Niitä olen pikkuisen jaksanut pakottaa itseni tekemään...


Lämpimästi kiitän kaikkia teitä jotka olette jaksaneet ja haluneet jättää kommentteja!
Ne kaikki ovat minulle todella tärkeitä ja arvokkaita!!
Aurinkoista alkavaa viikkoa toivotan Teille Kaikille! <3

Oma mainos...

Tänään (kin) on ollut vaikea päivä...
Ex-mieheni (Rakkaan Esikoiseni Isä), kanssa kiertelimme tänään hautausmaalla katsellen erilaisia hautakiviä (näin oli ex-miestäni hautaustoimistosta neuvottu tekemään...)
Meidän siis pitäisi nyt miettiä/päättää Lapsemme hautakivi...
Tuntui jotenkin niin epätodelliselta....
En voi sanoin kuvailla tunteitamme....
Mutta ei siitä sen enempää.

Mainostan täällä taas kerran omaa HUUTONET myyntiäni!!
"Köyhän on pakko yrittää..." ;-)
Helmikuusta asti kun ei ole tuloja ollut...
Tässä joitakin tekeleitäni....
Kuvan saa suuremmaksi klikkaamalla sitä!

Kiitoksia ja kierrätyskeskus löytöjä...

Minulla ei ole keinoa pukea sanoiksi kiitollisuuttani teidän ihanien ihmisten kommenteista...
Voin vain lämpimästi kiittää jokaikistä!! <3>n jaksan, niin kuvaan ja laitan huutonetiin. Ihmeempiä ostoksia ei voi tehdä, kun edelleen odottelen päätöstä kuntoutustuestani...
Kierrätyskeskuksessa poikkeamme äidin kanssa sillointällöin, ja ihan mukavia löytöjä olen sieltä tehnyt.
Alla olevassa kollaasissa jokunen. Vanha matkalaukku oli huonokuntoinen, ja maalasin sitä valkoiseksi. (tarkoitus on -jos jaksan, niin maalata vielä lisää)
Kovin kaksinen en tuossa pensselin käytössä ole, mutta koska laukun hinta oli vain 2€ niin ei haittaa vaikka se päätyisi roskiin!
Pensseliä ja maalia odottavat myös nuo tuolit (hiomista tietenkin ensi töiksi)
Tuo sininen väri ei miellytä yhtään, mutta tuolien muoto ja kauniit koristeleikkaukset (???) jaloissa sekä selkänojan pinnoissa olivat mieleeni. Valkoiseksi nuokin siis joskus...
Löysin myöhemmin kierrätyksestä myös kolmannen tuollaisen, -keltaisen!! Tuolien hinta oli vain 3€ kappale!!!
Tulevat siis joskus keittiön pöydän ympärille, -joka sekin odottaa hiomista ja maalausta!!
Meillä ei ollut aiemmin ruokapöytää keittiössä koska ruokailutilassa on pitkä pöytä ja kuusi tuolia. Nyt siis "löydettyäni" tuon kierrätyskeskuksen ja nähtyäni siellä näitä huonekaluja, niin päätin, että keittiöön tulee "aamiais-pöytä".
Vasemmassa alakulmassa oleva hylly/naulakko on myös edullinen löytö, -jonka mies tuunasi minulle mieleiseksi. Oikeassa alareunassa tänään tekemäni aivan ihana ostos!! Jotakin kovaa muovia oleva tarjotin sekä viisi lasinalusta. <3


Vielä omakuva näistä ihanuuksista.


Äitini löysi minulle kirjan jossa tuollaista "wanhanaikaista" tekstiä (ehkä sille on joku nimikin, mutta minä en tiedä...)
Saksalainen ymmärtääkseni, mutta koska en saksaa osaa, enkä myöskään tunne noita vanhoja kirjaimia, niin kysynkin nyt osaisiko joku auttaa minua!! Mikä kirjain on tuo kolmantena oleva?? Mitä mahtaa ko. sana tarkoittaa?


Käsittääkseni kyseessä on jonkinlainen sanakirja, -mutta mikähän?

Tänään...

Tänään olisi Esikoiseni täyttänyt 20 vuotta, -sitä päivää emme saaneet nähdä ja kokea...
Aamulla laitoin kynttilät palamaan hänen kuvansa ympärille. Olen itkenyt ja miettinyt miten tästä ikinä selviän, -tai eihän tästä tarvitsekkaan selvitä, minun toiveeni on että joskus opin elämään tämän kanssa. Se vie aikaa, sillä enhän vielä edes ymmärrä että Rakas Lapseni on lopullisesti poissa... En voi ymmärtää miksi tämän piti sattua juuri minulle, -meille!!
Myös Kuopukseni viettää tänään syntymäpäiväänsä, -pojat olivat syntyneet samana päivänä, kolmen vuoden väliajalla, eli Kuopus täyttää tänään 17v. <3
Hänen syntymäpäiviään juhlimme kaikki yhdessä sunnuntaina. Ex-mieheni ja hänen avovaimonsa järjestävät ne heillä, sillä minulla ei voimia siihen ole... Onneksi meillä on niin äärettömän hyvät välit keskenämme!
Edessä on vielä monta vaikeata päivää... Onneksi minulla on rakas Äitini, -joka juuri nytkin on täällä kanssani. Ei tarvitse olla yksin näinä tuskaisina hetkinä!
Ja kaiken tämän lisäksi mieltäni on entisestään masentanut se, etten ole saanut mistään rahaa... Odottanut ja ihmetellyt, kysellyt jo kerran Kelasta. Eilen taas soitin sinne -ja viimein kun virkailija koneelta asiaa kunnolla tutki, selvisi, että joku virkailijoista oli UNOHTANUT lähettää minun kuntoutustukihakemukseni eteenpäin...!!??!! (Lääkärin lausunto kyllä oli lähetetty)
Toki ymmärrän inhimillisen erehdyksen, mutta kun nykyisin tuollaiset asiat hoidetaan sähköisesti niin miten voi olla unohtunut! Ja sitä kun luottaa, että ihmiset jotka tällaisia asioita hoitavat, niin tekevät työnsä huolellisesti... Tämän ihmisen virheen tähden minä olen odotellut rahojani, kaiken muun lisäksi itkenyt myös sitä, -ja kuitenkin olin jo kerran asiaa kysellyt, eikä virhettä huomattu silloin.

No, tulihan taas vuodatettua... Henkilökohtaisia asioita, -mutta joskus on pakko purkaa johonkin näitäkin...
Luja ja lämmin halaus teille ihanat blogi-ystäväni! Kiitollisin mielin teistä jokaista ajattelen ja kiitän kun olette jaksaneet täällä vierailla!

Me lähdemme äidin kanssa nyt viemään ruusuja Esikoisen haudalle!

Pääsiäinen....

Lämpimät kiitokset teille kaikille ihanaisille Pääsiäisen toivotuksistanne! Kiitollisena niitä luin ja sain hetkeksi hyvän mielen. Kuinka moni teistä välittääkään!! =)

Meillä on pääsiäinen kulunut ihan leppoisissa tunnelmissa.
Oli mukava, kun aamulla noustuani oli mies tehnyt aamiaisen valmiiksi, (hän tekee usein viikonloppuisin). Kyllä näillä eväillä kelpasi päivänsä aloittaa.



Eilen olivat vanhempani illallisella meillä, -en ollut kovin innostunut ketään kutsumaan, kun mies tätä ehdotti. Tuntui etten jaksa enkä halua, -no tulihan siivottua onneksi vähän.
Eikä minun tarvinnut tehdä ruokia, (jälkiruuan halusin tehdä; mangorahkaa) mies hoiti kaiken muun syömäpuolen. Minä kyllä hoidin tietenkin pöydän kattauksen, siitä nautin.
Ja koska kyseessä olivat omat vanhempani, niin oli turvallista näyttää olonsa, ei tarvinnut pinnistellä yrittääkseen jaksaa... Meillä oli mukavaa ja leppoisaa yhdessäoloa ja jutustelua! =)

Kollaasissa (saat suuremmaksi klikkaamalla sitä) muutamia tunnelmakuvia; kattausta ja mangorahkaa eiliseltä. Tänään on käyty kävelyllä ja levätty, -no minä en vielä ole ehtinyt sohvalle, mutta isäntä ja Leevi on ;-) (kuvassa vain toinen, -kaunis valkoinen tulppaani kimppu on vanhemmiltani).
Kevään ensimmäiset sinivuokot poimin kävelyreissultamme mukaan!

Toivotan Teille kaikille mukavaa ja rauhaisaa pääsiäisen jatkoa. Nauttikaa vapaasta ja yhdessäolosta. Me menemme huomenna kaikki (minä, siskoni- ja veljeni perheineen) vanhemillemme syömään, -kuten joka vuosi. Tänä vuonna meitä on yksi vähemmän...
Ikävä on kova!

Kevät aurinko...

Tänään on aurinko paistanut, -ja pääsiäiseksi on luvattu lämmintä...
Kunpa vain osaisin nauttia tästä keväästä kuten muinakin vuosina... No, päivä kerrallaan niinkuin tähänkin asti!
Vaikka mieli on musta ja lähestyvä aika ja sen tapahtumat saavat sen entistä mustemmaksi, niin jotakin pientä koitan tehdä. Esimerkiksi tänään olen ottanut näitä kuvia.

Kollaasissa kuvia mm. kauniin keltaisesta tulppaanikimpusta jonka sain mieheltä, lintuhäkissä olevan pienen orvokin (tai kolme kappaletta) ostin Lidlistä jo jokin aika sitten!!
Yläkuvassa olevan valkoisen orvokin ostin Vihdissä sijaitsevasta Onnelan puutarhasta, jossa veljen vaimon kanssa maanantaina kävimme.
"Köyhänhopeisia" koristemunia olen myös väsäillyt... ;-) (hih)
(kuvan saa suuremmaksi klikkaamalla sitä)

Nämä kuvassa näkyvät leikkonarsissit ovat myös Onnelan puutarhalta.

Olen maalanut ja koristellut tällaisia suuria avattavia koristemunia. En ole jaksanut hakea varastosta pääsiäiskoristelaatikkoa, -en ole varma laitanko tänä vuonna mitään muuta kuin näitä nyt tekemiäni...

Olen saanut ihanaiselta blogi-ystävältäni Päiviltä mukavan vinkin; vanhojen kirjojen maalausta. Niistä tulee mielestäni kauniita.

Kukkia ja kasvun ihmettä...

Täällä on ollut hiljaiseloa...
Oloni ei ole kovinkaan kehuttava; -ihanaa tietenkin kun aurinko on paistanut.
Mutta minulla nousevat pintaan viime vuoden hetket näihin samoihin aikoihin...
Parin viikon päästä olisi Esikoiseni täyttänyt 20v. (samana päivänä pikkuveljensä täyttää 17v, -Poikani ovat siis syntyneet samana päivänä, -kolmen vuoden väliajalla)
Lähestyy äitienpäivä ja heti sen jälkeen Esikoisen poismenosta tulee vuosi (usein mietin, että onko siitä todella vuosi, -tuntuu kuin se olisi tapahtunut eilen, -tämä vuosi on mennyt täysin sumussa...)
Tämän kaiken lisäksi mieltäni masentaa entisestään se, että yhä vielä odotan kuntoutustuki päätöstä...(kun en tiennyt silloin talvella että sen käsittely kestää yli kaksi kuukautta, -niin lähetin hakemukseni myöhässä...)
Eli olen ollut rahaton helmikuusta asti!!
Enpä olisi koskaan voinut edes kuvitella olevani tällaisessa tilanteessa... (Onneksi on mies ja vanhemmat jotka auttavat ja avustavat...)
Eikä tässä mielentilassa kyllä pitäisi purata tuntojaan näin "julkisesti"...
Huomenna varmasti kaduttaa...
Mutta koska blogini tarkoitus on kertoa jotakin elämästäni, niin -ettei kaikki näyttäisi liian hyvältä- on joskus hyvä paljastaa myös sitä toista puolta!!

Tämän "vuodatukseni" jälkeen kuvia kukista sekä kasvun ihmeestä (kuvat joissa ruukut on päällystetty nuottipaperilla, ovat mieheni kylvämät keltaiset päärynätomaatit, -minä olen ostanut siemenet, ja varmaankin myös koulin taimet, -toivoen, että edes pientä satoa kesällä saisimme...)


Vein kukkia myös kasvihuoneeseen...


En koskaan ole pitänyt tekokukista, -mutta kun monen kukkakimpun jälkeen -joissa ruusuja on- käy niin, että veden vähentyessä lisään sitä, ja seuraavana päivänä ovat ruusut nuokahtaneet... -(Onkohan kenelläkään neuvoa tähän...) niin ostinpa sitten teko-ruusukimpun...



Olen kuivattanut pyykkiä ulkona (ihanaa)
Kuvassa näkyvät kierrätyksestä löytämäni "mameluukit" -lahkeiden alareunaan ompelen vielä kiristys kumilangat. Nämä, sekä kuvassa näkyvä -samaa sarjaa oleva paita tulevat joskus makuuhuoneen seinälle sisustus-iloksi...