lauantai 18. syyskuuta 2010

Huutonet ja Helsinki...

Ihan ensin haluan lämpimästi kiittää teitä kaikkia blogini lukijoita jotka Huutonetissä huusitte tekeleitäni! Ja samaan hengenvetoon pyydän anteeksi teiltä jotka jo odotteletteminulta postia saapuvaksi...
Valitettavasti en laittanut eilen postiin yhtäkään pakettia!!
Ja syy on se, että sain mahdollisuuden lähteä Helsinkiin!
Mies auttaa siellä remontissa erästä tuttava pariskuntaa. Hän yöpyy sie
llä viikolla (kun työnsä on samalla suunnalla, niin ei viitsi ajaa aina iltaisin kotiin). Torstai-iltana minä lähdin siis bussilla Helsinkiin (en ole moneen moneen vuoteen matkustanut kyseisellä kyydillä).
Vietin yön siis siellä missä mies remontoi. Asunto on tyhjillään, ja mies on vienyt sellaisen melko suuren ilmapatjan-sängyn sinne.
Perjantaina kun mies oli normi-työssään, niin minulla oli mahdollisuus kierrellä Helsingissä.
Tuo asunto on keskustassa, ihanassa vuonna 1905 rakennetussa talossa. Oll
ut pitkään vuokralla, ja nyt omistajat tekevät siellä välillä vähän remonttia.
Kuvailin talon pieniä -ja ah, niin kauniita yksityiskohtia; sisällä huoneistossa, rappukäytävässä sekä ikkunasta vielä naapuritalon kauniita koristuksia (näkyy alimmassa kollaasissa).

Miten onkin ennen tehty niin kaunista!!
Asunnon yhdessä huoneessa oli vielä jäljellä alkuperäinen takka/kaakeliuuni. Vihreä, jota k
oristi -käsittääkseni omenapuu- sekä käärme! Ja ah, ne kauniit ovet, suuret ikkunat ja leveät ikkunalaudat. Vanhat avaimet ovissa, yhden huoneen katto oli uskomattoman hieno (näkyy kollaasissa).



Ihana sisäpiha, rappukäytävän lattiat ja seinätkin todella kauniit! Vanha ihana hissi joka oli niin pieni että meillä miehen kanssa oli oikein hauskaa kun yhdessä siihen ahtauduimme
-emme ole niitä pienimpiä ihmisiä, mutta hissin painorajoituksen alle jäimme... ;-)

Sellainen haitari ovi, -ja hissi kulki hitaasti mutta arvokkaasti kuten ikäiselleen kuuluukin! ;)
Pienssä hississä oli myös istumapaikka.



Minä siis nautin tuon kauniin talon ja asunnon ihanista vanhoista yksityi
skohdista, sekä kiertelin keskustan liikkeitä! Vähän omatunto minua kyllä soimasi, kun ajattelin silloin perjantaina, että minun pitäisi olla kotona pakkaamassa ja lähettämässä Huutonet tekeleitäni teille...
Mutta, en varmaan ihan väärässä ole jos luulen, että monet teistä, jotka postia minulta odotatte, niin soitte minulle tuon pienen irtioton... Oli mukava olla "ihmisten ilmoilla", -ja parasta siinä se, ettei tarvinnut miettiä tuleeko tuttuja vastaan. Ei minulla tuttuja vastaan siis mitään ole, mutta kun olen niin lihonnut ja muutenkin ulkoisesti m
uuttunut Esikoisen poismenon jälkeen, niin tuttuja nähdessäni se toisinaan vähän hävettää...
Ja kun tiesin, ettei tuttuja varmaan vastaan tule, niin ei tarvinnut miettiä mitä sanoisin jos kysytään miten voin... Siihen ei ole niin helppo vastata; -Lapseni on kuollut, se ei muutu miksikään, -ja minä yhä ja aina opettelen tätä uutta elämääni! En todellakaan voi sanoa, että "kyllä tämä tästä, ihan ok menee." Minulla ei mene ok, eikä tämä tästä miksikään muutu. Kaksi vuotta on todella pieni aika kun on menettänyt toisen Rakkaimastaan ja Tärkeimmästään, toisen lapsistaan...

Ihan hirveästi en ostoksia voinut tehdä. Kävin Helsingin keskustan H&M lii
kkeessä, siellä Home osastolla oli aika hauska uusi tapa tehdä ostoksia. (onneksi olin lukenut edellisenä iltana Talo ja Koti lehdestä, niin ei tullut ihan yllätyksenä)
Kauppakori/-kärry oli sellainen metallilevy, johon kerättiin seinillä olevista lokerikoista halutut mangneetit. Mangneeteissa siis ko. tuotteen kuva, tiedot ja hinnat. Ne viedään kassalle ja myyjä noutaa tuotteet varastosta. Pettymyksekseni siellä ei ollut mitään mik
ä olisi minua innostanut.
Nuori mies-myyjä oli oikein ystävällinen ja selitti käytäntöä minulle. Kertoi, että tällä keinolla saavt mm. myymälän yleisilmeen pysymään siistinä.
Jäin miettimään, että itse kyllä pidän siitä että voin hyllystä ottaa haluamani tuotteen, -voin esim. rauhassa katsoa, että on päällisin puolin hyvässä kunnossa (m
ahdolliset painatukset yms.)
Tokihan tuon voi tehdä siinä kassallakin myyjän silmien edessä kun tämä tuo tuotteet varastosta, -mutta luulenpa etten itse kehtaisi siinä alkaa syynäämään, var
sinkin jos olisi jonoa takana... Mutta ihan hauska idea tuo kuitenkin on!

Cobelloon vei askeleeni jossakin vaiheessa, ja siinä matkalla poikkesin myös Papagenaan.
Papagenasta ostin vain palan Linumin "vahakangasta", -sitaatit siksi, että se ei todellakaan näytä ns. perinteiseltä vahakankaalta.
Cobellossa, -vaikka myymälä pieni onkin-, olisin viihtynyt vaikka kuinka kauan ihailemassa ja fiilistelemässä! Niin paljon kaikkea ihanaa ja kaunista.
Ostin sieltä ihanat laskosverhot. Tietenkään en muistanut keittiön ikkunan leveyttä (miksi
ihmeessä sitä ei ole laittanut puhelimeen muistiin...), soitin miehellekkin, eikä hänkään -sain kotona illalla huomata- muistanut kovin tarkkaan sitä!! Meillä on keittiössä suuri ikkuna, ja niin vain kävi, että kun otin kaksi metrin levyistä laskaria, niin eipä vain riittänyt... Nyt on hyvä -mutta myöhäistä- olla jälkiviisas, olisi sittenkin pitänyt ottaa kaksi vielä leveämpää... No, mietin ostanko kolmannen vielä jossakin vaiheessa, vai mitä teen...
Kauppatorilta piipahdin hakemaan kukkakimpun.



Vielä kuva niistä ostamistani laskosverhoista.


Ihanaa ja kaunista viikonloppua toivotan jokaiselle teille jotka täällä vierailette.
Poltellaan kynttilöitä tuulen ja sateen viuhuessa ulkona, -muistellaan taakse jäänyttä intiaani-kesää, -ja suodaan pikkuhiljaa pieniä ajatuksia saapuvalle joululle...


28 kommenttia:

  1. Upea asunto! Ja ihanat ostokset! Kivaa, että pääsit tuulettumaan!

    VastaaPoista
  2. Onpa hieno vanha asunto.
    Varmasti tunnelmallista.
    Hienoa kun pääsit pikkusen reissaamaan. Ihanat verhot.
    Olen monesti noita kattellut putiikeissa ja verkkokaupoissa.
    Leppoisaa viikonloppua Titti!

    VastaaPoista
  3. Kaunis asunto tuollaisia ei enää tehdä.
    Reissusi kuulosti mukavalta,hienot verhot olet ostanut,mukavaa viikonloppua..

    VastaaPoista
  4. Ihanaa lauantai iltaa sinulle Titti, ja nuo laskosverhot on tosi kauniit..
    Niin, poltellaan kynttilöitä ja istuskellaan ihan rauhassa sohvan uumenissa. Antaa sataa vaan.Tekee hyvää luonnolle, vaikka kyllä tänään vähän ärsytikin, kun meinasin istuttaa kukkasipuleita ja siitä ei tullutkaan mitään.

    VastaaPoista
  5. Hei Titti,

    mukavaa kun pääsit vähän "tuulettumaan". Turhaan olet huolta kantanut ostosten lähettämisestä. Luulenpa ettei se ketään haittaa. (minäkin huutelin, mutta en ilmeisesti tarpeeksi)

    Minä voisin muuttaa tuommoiseen vanhaan kaupunkiasuntoon. Täällä Oulussakin niitä on ja kyllä vaan mielelläni asuisin tuollaisissa.

    Harmi kun pihkurat ovat niin kalliita.

    Vielä toistan itseäni - pystyt elämään vielä ihan täysipainoisesti - uskon näin kun tosiaan äitiäni seurasin aikanaan siskoni poismentyä ja hänkin oli tuolloin nuori parhaassa iässä oleva neitonen.
    Tapahtumasta on kulunut jo 30 vuotta ja yhä vaan itsekkin näen sisarestani unta - mutta tämä kaikki kuuluu elämääni ja tässähetkessä mennään.

    Nämä ovat vaan sanoja, mutta olet ajatuksissani...

    Mukavia syyspäiviä sinulle <3

    VastaaPoista
  6. Upeita yksityiskohtia talosta! Ja kuule, ei mitään hätää postituksen kanssa, ainakaan minulla :) Ei niin jäniksen selässä olla...
    Minustakin on mukava itse valita se tuote, minkä otan. Tosiaan sen takia, että usein saattaa olla aikamoisia eroja samalla tuotteella.
    Leppoisaa lauantai-iltaa!

    VastaaPoista
  7. Kuule, minulla ei ainakaan ole kiire niillä huudoillani, vaikka ne ihania ovatkin. Iloitsen paljon enemmän siitä, että sinulla on vaihtelua <3Kiva reissu Helsinkiin ja ihania ostoksia:)

    VastaaPoista
  8. Vanhat talot ovat upeita, harmi vain kun monessa paikkaa ne puretaan uusien tieltä:-(
    Ihanat verhot olet ostanut. Helsingissä tulee käytyä noin 2 kertaa vuodessa ostoksilla.
    Oikein mukavaa viikonloppua<3

    VastaaPoista
  9. Upeita kuvia! Enpä tiedä tuosta "hauskasta tavasta", jonka H&M on ottanut Home osastolle käyttöön (en tiennytkään, että on näin tehnyt). Käypä katsomassa blogini postaus nimellä: Myrkkyä halvalla (17.9.2010). Aika moista, jos ei ostoksia voi tehdä "normaaliin tapaan", vaan pitää alkaa siinä tiskillä tutkimaan tuotetta, jonon kasvaessa perässä.

    Sinulla oli kiva matka. Ihanaa viikonloppua myös sinne!

    Paula
    http://piuzantori.blogspot.com/

    VastaaPoista
  10. Ihanat verhot!! Ja upeita yksityiskohtia olet napannut kameralla. Hyvä, että pääsit tuulettumaan, olet sen todella ansainnut..Poltellaan kynttilöitä ja itsekin alan pikkuhiljaa haaveilla joulusta, kun syksy vaan pimenee vauhdilla. Hyvää viikonlopun jatkoa sinulle!!

    VastaaPoista
  11. Iso ja lämmin kiitos teille ihanaisille jotka olette jaksaneet kommenttia jättää! ♥
    Vekarus, "vanha ;) asiakkaani", kiitos kun piipahdit ja kommentoit!
    LeenaJohanna, -joka olet niin taitava ompelija itsekkin, -kiitos Sinullekkin kun jaksat vierailla ja kommentoida!
    Tytti, sinulle myös kiitos ja lämpimiä ajatuksia.
    Tuija, sinä ahkera puutarhuri :) Kävimmekin jo keskustelua tuolla muualla minun Helsingin reissustani. Syksyn sipulikukat ovat minulla vielä vain mielessä... Niin paljon olisi tehtävää puutarhassa ettei tiedä mistä (jaksaisi) aloittaa. ;-)
    Ainosofia, KIITOS!! Kauniit sanasi toivat pientä lohtua... Oman lapsen menetyksen jälkeen siis oppii elämään... Joskus ja jossakin vaiheessa!
    Mari, -luotinkin siihen, että sinä ainakin ymmärrät vaikka paketti vähän viipyisikin... Kiitos kun taas halusit itsellesi tekeleitäni!!
    Mammeli ystäväiseni, sinunkaan kohdallasi en hetkeäkään epäillyt, että paketin viivästyminen sinua harmittaisi!
    Arja, Kiitos kun piipahdit ja kommentoit! Olen samaa mieltä, -harmi että monessa kaupungissa ne kauniit vanhat rakennukset puretaan, -ja tilalle rakennetaan persoonattomia (ja minun mielestäni rumiakin) asuntoja.

    VastaaPoista
  12. Piuza, kiitos vihjeestä, -tutkin tarkemmin huomenna kun en ole ihan näin väsynyt kuin nyt... Ostos-tapa oli siis mielestäni ihan hauska, -vaikkei minulle sopinutkaan...
    Minä olen ns. "vanhankansan ihminen" -haluan itse ottaa tuotteen hyllystä, tutkia, katsella ja miettiä, että ostanko...
    Eli jos olen päätynyt siihen, että ostan tuotteen niin menen jonon (jos sitä on) jatkoksi,maksan ostokseni -ja olen tyytyväinen -en tosin aina, sillä ns. heräteostokset eivät jälkeenpäin tee minua tyytyväiseksi!! Luulenpa etten ole ainoa nainen jota "heräteostokset" jälkeenpäin vähän harmittavat... ;-)
    Johannalle myös iso kiitos kommentista!

    VastaaPoista
  13. Aivan upea tuo huoneisto kaikkine kauniisti kuvattuine yksityiskohtineen! <3 Olisi ihan kiva kaupunkikoti :)

    Kyllä minullekin täytyy ostosten olla oikeassa kaupassa oikeasti itse hyllystä tms. valittavissa. Koska näin ehkä hieman vähenee se heräteostosten määrä...

    Mukava kuulla, että sinulla oli kiva Helsinki-päivä!

    Kaunista sunnuntai-päivää Sinulle!

    VastaaPoista
  14. Kesäkukka; kiitos kun piipahdit taas!
    Niin, ei tuo em.ostostapa H&M Homessa ainakaan vähennä heräteostosten määrää... Itse en osaa kuvitella että kun myyjä on tuonut tuotteet varastosta, niin sanoisin, että enpäs otakkaan näitä... Jos taas ovat jo itsellä käsissä, niin kassalla jonottaessaan ehtii vielä miettiä ja mahdollisesti viedä hyllyyn takaisin... ;-)

    VastaaPoista
  15. Tiitu, Kiitos! Pidän itsekkin kovin noista!

    VastaaPoista
  16. Kauniissa vanhassa talossa olet saanut viettää yösi..:))
    Ja mukavaa, että olet lähtenyt pienelle irti otolle aivan muihin maisemiin.
    Ymmärrän sinua siinä, että ei jaksa selitellä asioita tuttaville... vaikka he hyvää tarkoittavatkin.
    Itselleen on oltava armollinen ...
    olet kokenut varmasti suurimman menetyksen mitä äiti voi menettää..
    en voi kuin vain kuvitella .
    Voimia sinulle toivotan ja toivon pieniä askelia hiljalleen eteenpäin.
    Lämmöllä Jaana

    VastaaPoista
  17. Tosi hienoa, että sait tuollaisen irrottelupäivän. Sellaisia jokainen tarvitsee.
    Mukavaa syksyn jatkoa!

    VastaaPoista
  18. Jaana ja Sari, KIITOS teille myös!
    Aina en jaksa enkä kykene lähtemään kotoa mihinkään, siksipä olen iloinen kun se onnistuu! :)

    VastaaPoista
  19. Hei Titti!
    Asunto näyttää upealta! Siellä on varmasti mielenkiintoista tehdä remonttia. Ja kiva, että voisit lähteä kaupunkiretkelle ja ihania löytöjäkin teit!
    Onhan se varmasti heloptus sinulle kun saat joskus olla anonyymi, ja kaikessa rauhassa vain olla.

    Mukavaa viikkoa!

    Nicole

    VastaaPoista
  20. Nicole, Lämmin kiitos Sinulle kun piipahdit ja kommentoit!
    Olit kyllä niin oikeassa; -on todellakin helpottavaa toisinaan olla ns. anonyymi. Ei tarvitse miettiä sitä, että jos joku tuttu tulee, niin mitä sanoa...

    VastaaPoista
  21. Kiva kun lähdit tuulettuun. Kyllä me ne paketit ehditään saamaan, eihän niissä mitään pilaantuvaa ole. On kiva, kun on mitä odottaa. kauniita nuo vanhojen talojen asunnot.
    Kaunis on myös tuo laskosverho.
    Mukavaa alkanutta viikkoa ja kiitos kommenteistasi:)

    VastaaPoista
  22. Sinulla oli varmaan mukava reissu Helsingissä.
    Kauniita kuvia talosta. Ennen sitä osattiin.
    Upeat verhot!

    Mukavaa viikkoa sinulle!!

    VastaaPoista
  23. Hanne ja Ulla-Kristiina, -te ihanaiset blogiystäväni, teille myös lämmin kiitos kommenteistanne!
    Tuntuu aina niin hyvältä kun teitä monia "virtuaali-ystäviä." ♥

    VastaaPoista
  24. Oi Titti, miksi olen jäänyt väliin...olisin tullut kaupungilla vastaan ja vienyt sinut paikkoihin...ei siinä eivät olisi tunnit riittäneet..ei..ja Cobelloon ainakin olisin vienyt ja siellähän sinä kävitkin, aivan ihanat nuo verhot...Onnittelut, nyt ei tarvitse ommella, olet jo varmaan aika väsynyt, niin paljon olet kaunista aikaan saanut taitavilla käsilläsi ja ihanilla ideoillasi..ja nyt on kiva saada jotain valmistakin.
    Olisin sinut myös vienyt myös yhteen ihanaan paikkaan...se nyt ei ole sisustusliike, mutta kaunis kaupungin osa, jossa olen lapsuusajan asunut...varmasti olisit tykännyt...usein siellä piipahdankin...

    kiitos kauniista kuvistasi, joihin minä uppoidun ja nautin täysillä.

    Hyvää keskiviikon iltaa ja tosiaan ne tuikut..!

    VastaaPoista
  25. Sirkka ystäväiseni, -voih, enhän minä pieni punkero olisi jaksanut sinun perässäsi... ;-)
    Mutta ihana olisi ollutkin tavata vaikka teekupposen ääressä... ♥
    Ei ollut niin mukava Stockmannin kahviossa yksin istuskella!
    Ensi kerralla täytyykin täällä etukäteen ilmoitella kun Helsinkiin suuntaan! :)

    VastaaPoista
  26. Tuo uuni on muuten tätä mallia. W. Andstenin katalookista.

    VastaaPoista
  27. Anonyymi, -kiitos Sinulle, oli mukava kun kerroit. :)

    VastaaPoista

Iloitsen kommenteista!♥
Muistathan kuitenkin muotoilla sanasi niin ettet loukkaa ketään ja että olet valmis seisomaan sanojesi takana ihan omalla nimelläsikin.
Blogini on julkinen, mutta kirjoitan tänne OMIA näkemyksiäni ja ajatuksiani.
Jos tuntuu että haluat tuoda oman -eriävän- mielipiteesi julki, niin voit laittaa minulle sähköpostia. Näin vältymme turhilta reposteluilta kommentti boxissa!♥