Olen saanut muutamia kommentteja joissa on annettu positiivista palautetta kuvistani... (!!??!!)
Vaikka kuvat eivät omasta mielestäni ole kummoisiakaan, (parempia voisivat olla, jos osaisin kameraamme käyttä...) niin kaiken tämän surun ja tuskan keskellä on tuntunut hyvältä, että joku siellä jossakin pitää kuvistani....
Tänään on ollut kaunis ilma, ja olen halunut viettää aikaani pihalla. Mihinkään suurempaan pihatyöhön ei jaksamiseni ole riittänyt, mutta muutamia kuvia otin, -ihan vain siksi, että voin niitä tänne blogiini laittaa...
Poikani poismenon jälkeen, tuntui, ettei mikään tässä elämässä minua voisi kiinnostaa, -mutta kun olen käynyt äidin kanssa mm. torilla, niin jotakin olen "innostunut" ostamaan... mm. mansikoita.
Kukkiakin vähän...
Mokosta ostamani kirja, valkoinen ruukkuruusu (äidin minulle ostama) sekä torilta ostamani pensasbasilika.
Vaikka kuinka kuvaisin ja kirjoittaisin tänne blogiini, -niin totuus on se, etten vieläkään voi uskoa ja ymmärtää, että Rakas Esikoiseni on lopullisesti poissa...
Voimia sinulle Titti!
VastaaPoistaToivon todella,että niitä sinulle annetaan..Yritähän nukkua!
Välillä tulee epätoivo ja tunne, ettei millään ole enää väliä. Minäkin toivotan sinulle voimia jaksaa suurimmassa surussasi♥
VastaaPoistaMari
Halauksia ja voimia sinulle! Ihanaa, että jaksat surustasi huolimatta tänne kirjoittaa ja laittaa kauniita kuvia! Minulla on sinulle jotain blogissani...
VastaaPoistaKiitos ihanista kuvista, ei kyllä ole mitään syytä vähätellä niitä ;)
VastaaPoistaKäyn joka päivä kurkkaamassa, oletko jaksanut "päivitellä" blogiasi.Pienenpienkin ilonaihe on juuri nyt SUURI juttu sinun elämässäsi.
Hetki kerrallaan...voimia sinun jokaiseen hetkeesi.