keskiviikko 17. syyskuuta 2008

Ikävää ja yllätyksiä...

Esikoisen poismenosta tuli siis juuri neljä kuukautta... Vasta neljä, -miten ihmeessä tästä ikinä selviän!?! Tai enhän tästä varmasti selviäkkään, mutta miten opin tämän kanssa elämään...
En voi kuin toivoa, ettei neljän vuoden kuluttua tuntuisi enää näin pahalta.
Maanantai oli oikein itku päivä; ja kun huomasin, että kerrankin itku tulee, niin tarkoituksella katselin irc-galleriassa Poikani ystävän sivulla kuvia hänestä. Sieltä yllättäen tuli myös
vastaan video joka oli kännykällä kuvattu ravintolassa kun Esikoinen kahden kaverinsa kanssa lauloi karaokea... Kuva oli epäselvä, mutta sieltä minä tunnistin oman Rakkaan Lapseni kasvot, -kasvot joita en enää koskaan näe...
Oli soitettava äidille, joka tulikin luokseni. Hän mankeloi ja minä jatkoin ompeluksiani...
On pakko sysätä kipeää tekevät ajatukset ja muistot taka-alalle, -en pysty vielä niitä
käsittelemään.


Sitten niihin yllätyksiin (hymy kareilee huulillani kun näitä mietin).
Viime yönä ennen untenmaille menoa katselin joitakin suosikki blogejani.
Koin melkoisen yllätyksen kun Riikan blogissa "törmäsin" kirpputorilla myymiini "sisustus-tötteröihin". ;-) Hän siis oli ne ostanut sieltä minun pöydästäni ja peräänkuulutti tekijää... Minä tunnustin!
No, sitten selvisi, että minun aiemmin kirpputorilta ostamani valkoiset lampetit olivat hänen!!
Yllätykset eivät suinkaan lopu tähän...
Riikan kautta "vanha" ystäväni Sari, löysi minun blogiini. ;-) Emme tosiaankaan moniin vuosiin ole kuulleet toisistamme! Olin kyllä tässä blogissa vieraillut joskus aiemminkin, mutten tiennyt sen emännän olevan tuttujani. ;-)

Niin on ihmeellinen maailma!


Sisustussydämiä olen taas hiukan ommellut. Jatkan kirpputori pöytääni vielä viikolla ja sinne ajattelin näitä viedä.

14 kommenttia:

  1. Hih,tälläistä tämä.Niin pieni kuitenkin maailma on...Yhteisiä tuttavia ja vanhoja tuttuja ilmaantuu kuin tyhjästä vaan:).
    En ensin tajunnutkaan kuka tämä yhteinen tuttumme on,kunnes tulin tänne uudestaan ja huomasin Sarinhan sen olevan!:)

    Täytyypäs mennä katselemaan mitä ihanuuksia sinne kirpparille taas viet...

    Ja oikein paljon voimia ja jaksamisia sinulle täältä Siuntion perukoiltakin!!!

    -riikka-

    VastaaPoista
  2. Onpa maailma pieni, hassuja sattumia :)

    Voimia ja jaksamista sinulle

    VastaaPoista
  3. Onhan sun kirppispöytä vielä lauantaina? Käyn katsomassa noita kuuluja tötteröitä (-kin)?

    VastaaPoista
  4. Moi!!!
    Kivoja sydämiä, ja tumpelona ompelijana,haluaisin tietää perusasioita noista sydämistä, tehdäänkö ne kahdesta kappaleesta vastakkain, mitä yleensä täytteenä, ja käsinkö ommeltuja??Tee eräs joka haluaisi edes jonkinlaisen käsityötaidon, taidan olla enemmän teoreetikko ja kirjoittaja kun käytännön ihminen...
    Eipä lapsen kuolemasta kaikkine suruineen selviäkään, mutta ajan kuluessa ja surun muuttuessa asian kanssa kykenee elämään. Se antaa voimia ja toivoa.

    VastaaPoista
  5. hei , tahtoo myös noita ihanaisia tötteröitä:)
    jos sinulla olisi valmiita niin laita niistä sp:llä kuvaa, ostaisin muutamia:)
    kiitos halauksista , niitä myös sinulle takaisin annan ja lämpimiä aatoksia ystäväni<3
    tervehdys siis täältä pohjoisesta, päivi

    VastaaPoista
  6. Riikka: Niinpä, -maailman pienuus voi tulla esille aivan näin yllättäenkin. ;-)
    Viikonlopuksi yritän viedä vähän lisää tavaraa pöydälleni.
    Hyvää yötä sinne Siuntion perukoille! =)

    Kati: Lämmin kiitos Sinulle! Rutistus!

    Merja: Sinulle myös ISO kiitos ja rutistus. Tulen taas "visiitille" Unelmaan... ;-)

    Sari: Jatkoin pöytää vielä viikolla, joten lauantainakin voi tehdä edullisia ja kauniita ostoksia... ;-) *hih*

    Anonyymi: Kokeilehan vain sydämien ompelua; kahdesta kappaleesta ja vastakkain. Koneella ompelen ja täytteenä ihan tavarataloistakin löytyvää askarteluvanua.
    Varmsti googlettamalla löydät ohjeita ja ideoita!
    Tsemppiä ja ompelun iloa Sinulle!

    Päivi: Kiitos ystävä armas kiinnostuksestasi näihin "tötteröihini".
    Tällä hetkellä taitavat kaikki olla kirpparilla myynnissä, mutta mielelläni askartelen niitä lisää.
    Hyvää se minulle tekee, ettei kaikki aikani kuluisi vain sohvalla...
    Heti kun valmista saan aikaan, niin laitan kuvia tulemaan.
    Hyvää yötä ja suloisia unia toivotan Sinulle!

    VastaaPoista
  7. Hei!

    Minäkin haluan tilata Sinulta myös sydämiä.

    Ota yhteyttä Salaisen puutarhan emäntään.

    Voimia, voimia elämääsi. Muuten missä on kirpparisi?

    VastaaPoista
  8. Salaisen puutarhan Emäntä: KIITOS!
    Onpa ihanaa, että tekeleeni kiinnostavat. =)
    Kun niitä aikoinaan aloin rustailemaan, niin mielessäni ei todellakaan ollut myyminen...
    Tein niitä vain tekemisen ilosta.
    Jokaisesta mitä aikaan sain, olin äärettömän iloinen, -surustani huolimatta pystyin tekemään jotakin!!
    Kun niistä sitten blogissani kiinnostuttiin, niin uskaltauduin joitakin kauppaamaan Huutonetissä ja kirpparilla.
    Siskoni aina sanoo, että vähättelen oman käteni jälkeä...
    Hänen mielestään kaikki olivat NIIN ihania,-tietenkin oma sisko sanoo niin... Minua pelotti kaupata mm.Huutonetissä niitä, -sillä siellähän asiakkaalla on vain kuva jonka näkee...
    Kirpparilla on helpompi myydä näitä tekeleitäni, sillä siellä asiakas näki kunnolla oliko tuote sen arvoinen, että siitä kannatti maksaa!!
    Nyt on väsy ja sänky kutsuu, joten heti huomenissa yritän laittaa sinulle meiliä.
    Kirppari jossa näitä myyn on Lohjalla ja Huutonetissä olen myynyt ihan tällä omalla "nimelläni"; Titti-62.
    Toivottavasti minulta ei nyt menneet ne vähäisetkään yöunet; tuntuu niin hyvältä, kun tekeleistäni ollaan kiinnostuneita...
    Hyvää yötä toivotan Sinulle.

    VastaaPoista
  9. Ihania askarteluja! Kivoja sattumuksia, "pienet on piirit" ;)
    Oikein hyviä kirpparimyyntejä, ja jaksuja syksyisiin päiviin!

    VastaaPoista
  10. Milana: Lämmin kiitos Sinulle! =)

    VastaaPoista
  11. Se sattuu ja tuntuu möykkynä kurkussa ikuisesti.
    Ei sille voi mitään.

    Mutta elämä silti menee eteenpäin
    ja ne kaikki muistot elävät mukanasi.

    VastaaPoista
  12. hyvää viikonloppua sinulle,
    ja antoisia hetkiä askartelujen parissa, ajatukset silloin muualle kuin suruun siirtyy<3toivon ainakin kovasti niin....
    ja ihastuksissani ostoksiasi taas katselin:)
    jaksan kyllä tötteröitä odotella... halauksin päivi

    VastaaPoista
  13. Hallatar: Kiitos! Ehkä joskus tämän kanssa oppii elämään, vaikkei koskaan voi ymmärtää eikä todeksi uskoa...

    Päivi: Kiitos Ystäväiseni! Koitanpa vaikka jo tänä iltana aloitella tötteröiden askartelua... Tosin, -kuten ymmärrät- ovat voimani toisinaan niin kovin rajalliset; vaikka mitä suunnittelisi niin toteutus onkin jo ihan erijuttu.

    VastaaPoista

Iloitsen kommenteista!♥
Muistathan kuitenkin muotoilla sanasi niin ettet loukkaa ketään ja että olet valmis seisomaan sanojesi takana ihan omalla nimelläsikin.
Blogini on julkinen, mutta kirjoitan tänne OMIA näkemyksiäni ja ajatuksiani.
Jos tuntuu että haluat tuoda oman -eriävän- mielipiteesi julki, niin voit laittaa minulle sähköpostia. Näin vältymme turhilta reposteluilta kommentti boxissa!♥