torstai 4. joulukuuta 2008

Tunnelmointia....

Tänään en ole ommellut, -jotenkin ei vain innostanut... Sen sijaan kaivelin kaapista tavaraa kirpparille. Jotenkin tuntuu, että nyt haluaisin kaikesta turhasta eroon. Ne mitkä eivät kirpparilla käy kaupaksi, ne vien kierrätyskeskukseen.
Päivä on ollut pimeä vaikka lumi-räntääkin taivaalta tuli. Kynttilöitä olen poltellut taas.



Pikkuhiljaa haluaisin alkaa laittamaan kotia jouluisempaan kuntoon, -mutta sitä ennen pitäisi suorittaa suursiivous. En todellakaan ole jaksanut sellaista muutamiin kuukausiin. Kunhan saan tuon isännän lämpenemään ajatukselle, niin emmeköhän me yhdessä käy toimeen.
Eilen kun laitoin ja hinnoittelin kirpputorille menevää tavaraa, niin rakas äitini mankeloi ison kasan liinavaatteitamme. Kiitos Äiti!
Kiitokseksi vein hänet kasvis- ja kalaravintola Rosmariiniin syömään.



En varmaankaan ole täällä maininnut, että aloitin marraskuun alussa seurakunnan järjestämän sururyhmän. Se on joka toinen torstai, eli tänään olen kolmatta kertaa menossa.
En tiedä onko siitä varsinaisesti minulle apua, mutta tunnelma on rauhallinen ja hyväksyvä. Niin lukossa olen edelleenkin tämän Esikoisen menehtymisen vuoksi, että puhuminen tuollakin on vaikeaa. Kuitenkin saan siellä hetken jonkunlaista lohtua; -vaikka menetyksemme ovat erilaiset, niin meitä yhdistää sama suunnaton suru. Ryhmässä on neljä naista joista minä olen nuorin, sekä kaksi vetäjää.

6 kommenttia:

  1. Joulun isompi siivous on vielä odottelemassa minullakin, vaikka olenkin jo malttamattomana jotakin jouluista kotiini asetellut.
    Joskus on tosiaan kodin tavaroita inventoitava ja laitettava kiertoon. Eihän kaikkea edes mahdu säilömäänkään.

    Sitä,kun on ollut eri värisiä jouluja, milloin on ollut sinistä ja hopeaa tai punaista ja kultaa, tai pelkkää kultaa tai hopeaa ym ym, niin niitä koristeita on kyllä kertynyt melkoinen määrä.

    Onhan se askel surussasi eteenpäin, kun olet hakeutunut sururyhmään. Vertaistuella on suuri omanlaisensa merkitys.

    VastaaPoista
  2. Voi Titti, en enää tiedä kuinka sanani pukisin...taas niin samanlaiset ajatukset...täälläkin pähkäilen tavaroitteni kanssa, aina kertyy...ja kertyy.
    Toivon sydämestäni,että saat ryhmästä, joihin olet hakeutunut parasta mahdollista ymmärtämystä.Haluaisin sanoa sinulle paljon enemmän...mutta tiedän että ymmärrät.
    Hyvää yötä.

    VastaaPoista
  3. Joulu tulee,vaikkei niin suurta siivoa tekiskään.Eikös se Marttaliiton edustajakin sanonut; turha siivota kaappeja,jos ei aio sinne asumaan.
    -e-

    VastaaPoista
  4. Joulu tulee meillekin perin vähin siivouksin.

    Hyvä, että olet liittynyt sururyhmään. Aina sieltä jotain tukea ja lohdutusta saa. Itse en pystynyt menemään, sillä ohjaajina olivat entiset työtoverini (enkä tullut heidän kanssaan oikein toimeen).

    VastaaPoista
  5. Kyllä oli taas ihana käydä pitkästä aikaa ihastelemassa asetelmiasi bologissasi. Oikein Hyvää ja Rauhaisaa Joulua sinulle. Jaksamista.

    VastaaPoista
  6. LÄMPIMÄSTI HALATEN KIITÄN TEITÄ KAIKKIA! <3

    VastaaPoista

Iloitsen kommenteista!♥
Muistathan kuitenkin muotoilla sanasi niin ettet loukkaa ketään ja että olet valmis seisomaan sanojesi takana ihan omalla nimelläsikin.
Blogini on julkinen, mutta kirjoitan tänne OMIA näkemyksiäni ja ajatuksiani.
Jos tuntuu että haluat tuoda oman -eriävän- mielipiteesi julki, niin voit laittaa minulle sähköpostia. Näin vältymme turhilta reposteluilta kommentti boxissa!♥