tiistai 13. tammikuuta 2009

Raskas päivä...

Eilen olisi Rakas Esikoiseni astunut armeijan harmaisiin...
Tänään Hänen poismenostaan tuli kahdeksan kuukautta. Tänään sain myös soiton Raaseporin poliisilta, että oikeuslääketieteelliseltä on tullut lopullinen lausunto. Hiukan tämä tutkija kertoi jo puhelimessa minulle sen sisällöstä... Kopion he lähettävät minulle postissa ja mukana on myös Poikani kaulaketju ja sormus jotka oikeuslääketieteelliseltä oli tullut heille.

Olin juuri tullut lääkäristä (jossa keskusteltiin jatkosta koskien työelämääni). Onneksi olin ä
idin kanssa kun puhelu poliisilta tuli. Hän oli kanssani jonkin aikaa kun minä vain itkin, itkin...


Sattuu, -sattuu niin lujaa ja niin syvälle sydämeen...
En voi tätä ymmärtää. Miksi juuri minun Lapseni...




20 kommenttia:

  1. En osaa edes kuvitella miltä sinusta tuntuu, mutta toivon sinulle voimia! "Päivä vain ja hetki kerrallansa"

    t.HeidiM

    VastaaPoista
  2. Voimia ja lämpimiä halauksia!

    VastaaPoista
  3. Luin juuri viestisi ja en voinut muuta kuin itkeä kanssasi...ja rukoilla, että Herra lohduttaisi ja kantaisi sinua surusi keskellä. Siunaten Anja

    VastaaPoista
  4. Tukenasi seison, sinua halien, sinua rutistaen, sinun kyyneleesi pyyhkien. (jos jaksat kävele lähimmän männyn luo, kierrä kätesi sen ympärille ja pyydä siltä lisävoimaa, antaa ja auttaa)
    ps. yritin vuodatuksesta laittaa sinulle miljoona-halit, epäonnistuin, anteeksi.

    VastaaPoista
  5. Tintti, nyt sinulle lisä-haleja blogissani ole hyvä!

    VastaaPoista
  6. Aivan varmasti sattuu.
    Miten elämä voikaan tuntua niin epäreilulta.

    Voimia jaksaa!

    VastaaPoista
  7. Olen nama 8 kuukautta lukenut blogiasi ja tanaankin sait kyyneleet silmiini taas kerran. Voimia, pida huolta itsestasi.

    VastaaPoista
  8. Sinun turvasi on ikiaikojen Jumala, Sinua kannattavat iankaikkiset käsivarret.

    Sinua siunaten!!

    VastaaPoista
  9. Kyyneleet silmissäni, valtavan surusi edessä.
    Ps 34:19

    VastaaPoista
  10. Voi, rakas Titti. Laitan sinulle lohdutukseksi Pyhän Birgitan rukouksen. Olkoon Herra sinun kanssasi.

    "Kiiruhda, Herra, valoksi yöhön.
    Kuolevan lailla ikävöin sinua.
    Sano sielulleni,
    ettei sinun sallimattasi tapahdu mitään
    ja ettei mikään sinun sallimasi
    ole lohdutonta.
    Oi Jeesus Kristus, Jumalan Poika,
    joka vaikenit tuomitsijoittesi edessä,
    hillitse kieltäni,
    kunnes olen oivaltanut,
    mitä ja kuinka minun kuuluu puhua.
    Osoita minulle tie
    ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan.
    On onnetonta vitkastella,
    on vaarallista jatkaa matkaa;
    vastaa siis kaipaukseeni
    ja osoita tie.
    Tulen luoksesi
    kuin sairas tulee lääkärin luo.
    Oi Herra, anna sydämelleni rauha."

    VastaaPoista
  11. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  12. Voimahalaus!! Voin vain kuvitella kuinka raskas olo sulla on..

    Oot ajatuksissani

    VastaaPoista
  13. Voi miten sattuu minuunkin kun ajattelen lohdutonta suruasi ja sitä tuskan määrää :( Tänään vielä nuo asiat repi entisestäänkin haavojasi vereslihalle, voi Titti, kun palasenkaan voisin ottaa kantaakseni, että sinulla olisi hitusenkaan helpompaa, mutta ajatuksin olen luonasi !

    Lämpimät halaukset sinulle ja paljon voimia ja jaksamista !!! Toivottavasti huomenna tuntuu hieman helpommalta jälleen !

    VastaaPoista
  14. Vaikea kuvitella kuinka suuri surusi on... voimia Titti sinulle.

    VastaaPoista
  15. Voimia sinulle toivotan!!

    - Terhi (halaus)

    VastaaPoista
  16. Koeta jaksaa, aikaa on kulunut vielä niin kovin vähän, kun on valmistautunut viettämään sitä oman elämänsä loppuun saakka ja olet kokenut sen pahimman mitä äidille voi sattua!

    VastaaPoista
  17. n voi muuta toivoa kuin voimia raskaaseen menetykseen josta ei koskaan toivu ..

    VastaaPoista
  18. Voimia Sinulle Titi! Tiedän, miltä Sinusta tuntuu. Nuorin poikani, juuri kotoaan itsenäiseen elämään muuttanut, kuoli viime maaliskuussa tapaturmaisesti. Koskaan ei suru hellitä, kannamme sitä mukanamme aina. On opittava vaan elämään surun ja ikävän kanssa, oltava vahva, jotta lapsemme ja rakkaamme jaksavat jatkaa rinnallamme. - Pipa, joka on edelleen kolmen lapsen äiti -

    VastaaPoista

Iloitsen kommenteista!♥
Muistathan kuitenkin muotoilla sanasi niin ettet loukkaa ketään ja että olet valmis seisomaan sanojesi takana ihan omalla nimelläsikin.
Blogini on julkinen, mutta kirjoitan tänne OMIA näkemyksiäni ja ajatuksiani.
Jos tuntuu että haluat tuoda oman -eriävän- mielipiteesi julki, niin voit laittaa minulle sähköpostia. Näin vältymme turhilta reposteluilta kommentti boxissa!♥