torstai 2. maaliskuuta 2017

Kevät + pääsiäinen mielessä, -ja uuden elämäntavan opettelua...


Onpa aika hurahtanut taas nopeasti...
Blogissa on ollut hiljaista kun ei tässä nyt ihmeempiä ole tehty.
Kuvia kyllä on otettu. 
 
Kolmisen viikkoa sitten minulla todettiin tyypin 2 diabetes...
Lääkärissä kävin kun olin ollut pitkään todella väsynyt ja masennus oli pahentunut (kirjoitinkin siitä täällä muutamaan otteeseen). Olin lähes varma että vika on kilpirauhasissa.
Eipä ollut, -kilpirauhaset olivat kunnossa.
Eli masennus on sitä mitä se on vaihtelevasti ollut vajaa 20 vuotta.
Tietenkin tämä diabetes niitä oireita pahentaa ja väsymys johtui pääosin juurikin samasta syystä.
Sokeriarvot olivat juuri sen verran, että diagnoosi ja lääkitys tuli.
Uuden opettelua siis, -olen kyllä syönyt terveellistä ruokaa, joka on pääsääntöisesti kasvis-sellaista... Mutta se makean ja herkkujen määrä on ollut todella suuri.
Ei ole mikään puolustus eikä selitys, mutta jossakin vaiheessa Esikoisen menehtymisen jälkeen herkuista tuli lohdutuskeino.

Liikuntaa pitäisi saada lisättyä, -ja olen sitä pikkuhiljaa tehnytkin.

On käyty kävelemässä niin täällä kotinurkissa kuin vähän kauempanakin,
-viime sunnuntaina Hangossa merenrannoilla.







Ylläolevassa kollaasissa on pari kuvaa jotka on otettu Vivamosta, alhaalla vasemmalla on Hiljaisen niemen Kappeli ja myös tuo "maja" jossa on raamattu kattona on Vivamosta.
Näillä kävelyreissuilla minulla ei ole ollut kameraa mukana, joten ovat kännykällä otettu.


Kevättä tässä jo kovin odotellaan, lumet on paljon sulaneet, mutta tuleehan sitä varmasti vielä lisää.
Kevätkukkia pitää olla.😊
Papukaijatulppaanit ovat naapurista, Sohlmanin Puutarhalta.






 Myös perunanarsissi on samasta paikasta.






Tämä narsissi on Lidlistä.



Kevään mieleen tuo myös nämä ihanat Marimekon Oiva Kestit.
Oli Stockmannin kanta-asiakas tarjouksena ja pakkohan niitä oli vähän saada.





Pääsiäinenkin jo on ajatuksissa... Otin esille koristemuna askartelut (inspiraatiota odotellessa...)
Näitä olen tehnyt jo 10 vuotta.
Monille varmaan ovat tuttuja, -täältä blogista aikasemmilta vuosilta- tai joillakin näitä on siellä kotonakin. Kovasti näitä on joka vuosi kyselty, -miten lie tänä vuonna...😉















            Aurinkoista loppu viikkoa kaikille teille!💛





18 kommenttia:

  1. Tsemppiä! Kyllä sitä itsekin pitäisi jättää karkit ym. pois ja alkaa muutenkin syödä säännöllisemmin ja terveellisemmin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Satu!♥
      Kyllähän sitä herkutella saa, ja pitääkin.
      Minäkin teen sitä vielä, mutta määrä vain on vähentynyt.😊

      Poista
  2. Tsemppiä! Toivottavasti saat verensokerit kohdilleen. Ihanat kukat ja askartelut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Satu!♥
      Saa nähdä miten sokerit tasoittuvat...

      Poista
  3. Tsemppiä! Sitä liikuntaa pitäisi täälläkin saada lisää:) Auttaa moneen vaivaan. Kohta minäkin kaivan noita ihania pääsiäismuniasi esille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Hanne!♥
      Kyllä, se on totta että liikunta auttaa moneen vaivaan, ja yhtenä suurimpana oma mieli, -joka minulla masennuksesta johtuen ei ole aivan kunnossa.
      Ihana kuulla että koristemunat pääsevät pian esille!😃

      Poista
  4. Itselläni todettiin diabetes yli 10 vuotta sitten ja nyt joudun jo pistämään lääkettä koska en ottanut asiaa vakavasti. Nyt uuden lääkkeen myötä on arvot laskeneet ja mielialakin parantunut huomattavasti. Ihania koristemunia olet tehnyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Mummo!♥
      Olipa hyvä kun kerroit tuon että jos ei tosissaan ota tässä vaiheessa, niin mitä siitä voi seurata...

      Poista
  5. Voimia sinulle Titti hoitaa itseäsi ja liikkua jotta verensokerit saisit alas...kauniita on nuo sinun pääsiäsmunat, niin mahtavia.... Aurinkoa, voimia, jaksamista kevääseesi...Tuikku

    VastaaPoista
  6. tsemppiä! Toivottavasti saat pian sokeriarvot tasapainoon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sussi♥ -onhan tämä opettelua ja totuttautumista...

      Poista
  7. Kauniita kuvia olet taas tänne laitellut!
    Vai olet sinä saanut tuollaisen ikävän kumppanin. Taitaa olla melko yleinen suomalaisilla nykyisin eikä ole niinkään kiinni niistä herkuista vaan ennemmin rasvoista, joten hämmästyttävää, että sinä sen sait. Tai näin äidilleni on sanottu, kun sokeriarvoja koko ajan seurataan. Vielä hän on selvinnyt ilman lääkitystä.
    Tsemppiä opetteluun ja toivottavasti väsymys hellittää!
    Seuraan sinua muuten nykyisin myös instassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sari!♥
      Minulla niitä rasvoja (kovia sellaisia) on tullut suklaasta, kekseistä, karkeista...
      Lemppareitani kaikki!😉
      Mietinkin että olitkohan se sinä, santrajustiina!

      Poista
  8. No ohhoh, mutta hyvä että selvisi. Sehän vaatii uuden opettelua, mutta onneksi sekin on opittavissa ja olo paranee. Ihania kukkia ja astioita, piristää kovasti tuleva kevät onneksi mieltä...eikö vaan!! : )

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Johanna!♥
      Onneksi on opittavassa tämä uusi elämäntyyli, -jos ei muuten niin kantapään kautta!😉
      Kyllä, kevään tulo piristää (ja se aurinko), välillä tuntuu ettei malttaisi odottaa...

      Poista
  9. Kauniit kuvat taasen. Itse kävin Tallinnassa viime viikolla ja kyllä siellä oli jo niin pääsiäiskukkia paljon tarjolla. Voimia Sinulle uuden opettelussa. Minulla oli vähän suurempi hammasremontti noin vuosi sitten ja vain päätin, että en syö enään karkkia ja päätös on pitänyt, ennen yritin monta kertaa, mutta nyt vain päätin olla syömättä, olen pysynyt päätöksessä nyt vuosi ja kolme kuukautta, jännä juttu, että minullakin tuollainen vähän vakavampi "pysäytys" piti tulla vielä tämänikäisenä. Mutta liikuntaa, aivan liian vähän minulla, ja siihen on syy vain ja ainoastaan laiskuus. Sinulle aurinkoisia keväisiä päiviä toivottelen ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Leena!♥
      Nostan kyllä hattua sinulle päätöksestäsi -ja ennenkaikkea siitä että se on pitänyt.
      Minulla (herkkupeellä) on vaikeaa...

      Poista

Iloitsen kommenteista!♥
Muistathan kuitenkin muotoilla sanasi niin ettet loukkaa ketään ja että olet valmis seisomaan sanojesi takana ihan omalla nimelläsikin.
Blogini on julkinen, mutta kirjoitan tänne OMIA näkemyksiäni ja ajatuksiani.
Jos tuntuu että haluat tuoda oman -eriävän- mielipiteesi julki, niin voit laittaa minulle sähköpostia. Näin vältymme turhilta reposteluilta kommentti boxissa!♥