sunnuntai 8. marraskuuta 2015

Syysaurinkoinen kotimme...

Minulla oli täällä keskiviikkona (vähän yli kaksi tuntia) toimittaja, joka teki henkilöhaastattelun Seura lehteen, ja reilun tunnin kuvaaja, -joka muuten oli "vanha tuttu", sama mukava mies joka hoiti myös Kotilääkärin kuvaukset.
Toimittaja oli tosi mukava ja hänelle oli helppo puhua, -mutta kyllä otti koville palata niihin muistoihin poikani onnettomuusyöstä ja elämään sen jälkeen...
Oli ns. takki tyhjä toimittajan lähdön jälkeen, päätä särki ja silmiä kirveli.
Väsytti mutta en pystynyt nukkumaan, oli jotenkin ihan "pöö-olo."
Vielä pari seuraavaakin päivää meni pää tyhjänä.
Huomasin paljon unohtaneeni asioita, mutta sen varmaan mieli tekee koska se kaikki on niin tuskaista. ja tekee kipeää...


Yhtenä päivänä oli kaunis aurinkoinen sää, -tai no onhan sitä ollut useampanakin- mutta yhtenä päivänä kuvasin.
Aurinko on niin alhaalla näin syksyisin että varjojen leikki sisällä on ihan erilaista kuin esim. kesällä.
En onnistunut vangitsemaan sitä ihan samoin kuin miten sen silmillä näin, mutta jotakin kuitenkin.

Näistä kuvista näkee aika hyvin tuon miten meillä keittiö, ruokailutila ja olohuone ovat oikeastaan samaa tilaa kaikki.








































Hups, tulipa paljon taas kuvia, -kiitos jos jaksoit katsoa!
Kerta kiellon päälle, -tämä ja ylempänä näkyvä valkoinen on ostettu ihan Siwasta.



Ja tämä karvakasa sängynvaltaaja on meidän Leevi.






Suloista (ja ainakin meillä sateista) sunnuntaita sekä Isänpäivää.
Meillä tuli viikko sitten neljä vuotta isän poisnukkumiseta, -viides isänpäivä ilman isää.♡





12 kommenttia:

  1. Todella kaunis koti ja ihana Leevi!

    Minulla tämä on ensimmäinen isänpäivä ilman isää. Isällä oli aina tapana kutsua isänpäivänä syömään omatekoista mansikkakkkua. Joskus rakkaatkin muistot tekevät todella kipeää.


    Voimia sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sussi!♡
      Voin kuvitella miten vaikea päiväsi on ollut... -voimia myös sinulle!

      Poista
  2. Itsekin tykkään mustavalkoisesta sisustuksessa ja sinä olet kyllä hyvin siinä onnistunut. Sekin on kivaa, että sama tyyli jatkuu tilasta toiseen.

    VastaaPoista
  3. Kyllä teillä on kaunista! Ja aivan upea se kompassi siinä ruokailutilan edessä lattialla. Taidolla rakennettu ja sisustettu.
    Mä uskon, että muistoihin palaaminen oli varmasti todella tuskallista. Ne rankimmat asiat, kun ihminen tahtoo peittää ja unohtaa, jotta jaksaa taas seuraavaan päivään. Eikä oman lapsen kuolemasta selviä varmasti koskaan kokonaan. Vuosien myötä ehkä hieman helpottaa, mutta hieman kun pintaa raaputtaa se tuska sieltä kyllä löytyy ja pääsee valloilleen.
    Voimia lähipäiviin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suuret ja lämpimät kiitokset Sari!♡
      Talon edelliset omistajat jotka siis tämän rakensivat, olivat kovia purjehtimaan siitä tuo kompassi.
      Kiva yksityiskohta ja kovasti on kehuja saanut.
      Ei, -oman lapsen kuolemasta ei selviä koskaan.
      Lopun elämääni opettelen tämän kanssa elämään ja vaikka suru on muuttanut muotoaan, niin ei se eikä ikävä mihinkään ole hävinnyt eikä häviä!

      Poista
  4. Hei Titti! Olet varmasti kirjoittanut poikasi onnettomuudesta näillä blogisivuilla, mutta olemme niin tuoreita tuttuja, että en tarinaa tunne. Seura-lehti pitää ostaa. Sinä olet urhea nainen, urhea äiti, sillä ei taida raskaampaa asiaa olla kuin oman lapsen menettäminen. Siitä selviäminen on pitkä tie. Ymmärrän, että tuo muisteleminen otti päälle.
    Tuosta muistoihin menemisestä kerron sen verran, että bonusminiäni (mieheni pojan vaimo) oli Konginkankaan onnettomuudessa, hän vammautui, mutta jäi henkiin. Olen hänestä kerran blogissa kirjoittanut. Sieltä YleTV bongasi hänet ja pyysi mukaan Katastrofin anatomia-sarjaan. Bonusminiäni kieltäytyi, hän ei jaksanut uudelleen repiä niitä tapahtumia.
    Vielä Titti, kotinne on kaunis ja viihtyisä. Tykkään mustavalkoisesta sisustuksesta. Ja tuo vapaaherratar - arvonimi on ilmainen, ota käyttöön vaan. Neuvos / neuvoksetar tittelit maksavat. En tiedä, miten kallis titteli on oloneuvoksetar :D
    Hyvää päivää Titti!

    VastaaPoista
  5. Niin kaunis, kodikas, harmoninen, tyylikäs, värit kohdallaan oleva koti ja mahtavat kuvat !!!
    Ja siistiäkin on... kiitos kun näiden kuvien innostamana jaksan lähteä siivoamaan omaa pesääni..
    Syksyn harmauteen voimia sinulle toivottaa Tuikku

    VastaaPoista

Iloitsen kommenteista!♥
Muistathan kuitenkin muotoilla sanasi niin ettet loukkaa ketään ja että olet valmis seisomaan sanojesi takana ihan omalla nimelläsikin.
Blogini on julkinen, mutta kirjoitan tänne OMIA näkemyksiäni ja ajatuksiani.
Jos tuntuu että haluat tuoda oman -eriävän- mielipiteesi julki, niin voit laittaa minulle sähköpostia. Näin vältymme turhilta reposteluilta kommentti boxissa!♥