tiistai 26. helmikuuta 2008

Aurinko armas -ja armoton...

On ihanaa kun aurinko paistaa, -mieli tuntuu keväiseltä ja kevyeltä!
Mutta on siinä, -ainakin näin hämärän vuodenajan jälkeen myös ikävämpi puoli: Se paljastaa likaiset ikkunat, villakoirien vilinä pitkin lattiaa lisääntyy (=on näkyy selvemmin), pienetkin sormenjäljet näkyvät valkoisissa kaapin ovissa... Huh! Kaikkea tuota minä pakenin aamupäivällä, -pyykin ulos viemisen jälkeen- ulkoilmaan. Mieltäni ei kohottanut kaikki se, mitä tienvarresta näin keväällä paljastuu... Niinpä suuntasin askeleeni metsätielle ja -polulle. =)

Polulla vain oli vielä paikkapaikoin sen verran jäätä, että kaaduin... Vasen polvi on kipeä ja hiukan turvonnut, saa nähdä vaihtaako väriä huomenna... ;-)
Keräsin hiukan pajunoksia jotka nyt ovat ulkona pienellä puutarhapöydällä. =)


6 kommenttia:

  1. Täällä lunta riittää, mutta aurinko kyllä hemmotteli paisteellaan koko päivän. Aurinko kyllä paljastaa ikävästi ikkunoiden likaisuuden ja pyyhkimättömät pölyt. Tarmonpuuskaa odotellessa...

    Mukava uusi blogi sinulla. Kiva, että neuvostani oli apua sinulle :)

    VastaaPoista
  2. Ihania aurinkoisia, armottomiakin päiviä on ollut. Nyt alkaa sitten pilviä ja sadetta tulla. Näin se kevät meille saapuu.....

    VastaaPoista
  3. Auringon näyttäytyminen on todella innostavaa - en yhtään ihmettele, että aurinkoa on joskus palvottu jumalana. Kirppari jutuistasi tuli mieleen hauska juttu, jonka mieheni joskus sanoi. Eli hän pystyy kuulemma arvaamaan mihin esineeseen kirpparilla kosken!

    VastaaPoista
  4. Kevätmielellä täälläkin, toivottavasti ei tule enää takatalvea. Olen tehnyt samat huomiot meidän huushollissa ikkunoiden ja villakoirien suhteen. Oli pakko tarttua tänään imuriin, ikkunanpesu kyllä saa odottaa suurempaa inspiraatiota ;)

    VastaaPoista
  5. Kiva juttu, nyt onnistuu kommentointi :O) Pitää nyt sitten muistaa ahkeraan kommentoida kun kerran pyysin tätä mahdollisuutta :D Toivottavasti polvi on jo parempi. Minäkin kaaduin yhtenä päivänä postinhakumatkalla. Sitten viikkoa myöhmmin vasta ihmettelin, että mistä ihmeestä olen saanut toisen jalan täyteen mustelmia. Nousivat aika kauan aikaa kaatumisen jälkeen.

    Aurinkoisia päiviä sinulle toivottelen halauksien kera. Tosin meillä päin satoi viime yönä lunta paksu kerros ja auringosta ei ole tänään tietoakaan!

    VastaaPoista
  6. Tess: Kiitos vielä kerran neuvoistasi! Sitä tarmonpuuskaa tässä minäkin odottelen... Tänään on synkkää ja sateista, joten nyt eivät likaiset ikkunatkaan haittaa, -kun lika ei näy... ;-)

    Eijalle lämmin kiitos vierailustasi. Sitä takatalvea minä kovasti pelkään... ;-)

    Summer, sinulle myös iso kiitos kommentista. =)
    Hyvin taitaa miehesi sinut tuntea... ;-)

    Merja: Minäkin eilen iltapäivällä imuroin. Ei enää aurinko paistanut niin imurointikin sujui sukkelammin
    -kun ei joka villakoiran vilahdusta nähnyt... ;-)

    Minna: Mukavaa kun nyt kommentointisi onnistuu.Uskon sinun täällä vierailevan, vaikket aina merkkiä käynnistäsi jättäisikään.=)
    Ehkäpä minunkin olisi syytä kommentoida sinun blogissasi, kun siellä kuitenkin usein vierailen... ;-)

    VastaaPoista

Iloitsen kommenteista!♥
Muistathan kuitenkin muotoilla sanasi niin ettet loukkaa ketään ja että olet valmis seisomaan sanojesi takana ihan omalla nimelläsikin.
Blogini on julkinen, mutta kirjoitan tänne OMIA näkemyksiäni ja ajatuksiani.
Jos tuntuu että haluat tuoda oman -eriävän- mielipiteesi julki, niin voit laittaa minulle sähköpostia. Näin vältymme turhilta reposteluilta kommentti boxissa!♥