torstai 31. joulukuuta 2009

Happy New Year...


Niin se on tämäkin vuosi lopuillaan... Minä en enää nykyisin jaksa/halua miettiä mennyttä vuotta tai suunnitella uutta tulevaa...
Esikoisen menetys oli niin suuri suru elämässäni, että kaikki on muuttunut sen mukana.
Elämästä puuttuu "maku"; -olen ja elän, mutta mistään en pysty oikeasti, aidosti ja sydämeni pohjasta nauttimaan. Tärkeintä minulle ovat vain oma rakas Kuopukseni sekä muut läheiset sukulaiseni, -jotka ovatkin tulossa tänä iltana meille juhlistamaan minun t
aas yhtä lisävuottani mittarissa... 47 v. siis tänään...

Olen koko eilisen iltapäivän ja illan tehnyt leivonnaisia; kinkku- ja jauhelihahyrriä kahdesta erilaisesta taikinasta, rieskasta tonnikalahyrriä, (tai miksi näitä nyt sanoisi...) keksipoh
jaisen vadelmahyytelökakun sekä täytekakkupohjan.



Tänään olen aamulla leiponut Geishakakun (kuivakakku
johon tulee Geisthasuklaata)



Vielä on täytekakun teko ja koristelu, johon käytän noita yläkuvassa näkyviä "talvi koristerakeita." Hyytelökakun pintaan vielä vadelmia koristeeksi, -eli hommia on ennenkuin rakkaat läheiseni, -äiti ja isä sekä sisko ja veli perheineen tulevat...

Mieheltä sain suuren kimpun ruusuja, 10 valkoista ja 10 punaista ruusua... sekä kortin välissä valuuttaa jolla kuulemma pitää ostaa vain itselle jotakin!!
Täytyy käydä vielä neuvottelua, että onko kotiin hankittava sisustustavara sellaista "itselle jotakin"... ;-) Tai kirpputorien/antiikkiliikkeiden mahdolliset "löydöt"...
Minulle kun on Esikoisen poismenon jälkeen kerääntynyt tuota painoa, niin vaatteet eivät niin kovasti jaksa kiinnostaa tällä hetkellä...




Haluan toivottaa teille jokaiselle, niin vakituisille kävijöille kuin satunnaisesti täällä poikkeaville KAIKKEA HYVÄÄ TULEVALLE VUODELLE!!

lauantai 26. joulukuuta 2009

Joulua vietetty....


...rauhallisissa merkeissä syöden ja leväten.
Aatonaattona Veljeni perheineen kutsui meidät kaikki illansuussa rauhoittumaan jouluhässäkän keskellä hetkeksi glögilasin ääreen... Vanhempani eivät
jaksaneet, mutta minä ja sisko perheinemme kyllä! Mukavaa yhdessä oloa heidän kauniissa kodissaan. :)
Kuopus oli tullut jo aamupäivällä isältään (ja oli seuraavana päivänä
eli aattona menossa takaisin).
Tuon vierailun jälkeen me Rakkaan ainokaisani kanssa kahden koristelimme joulukuusen.
Oli ihanaa, mutta myös erittäin haikeaa, kun ei Esikoiseni/ainokaisani Isov
eli enää ollut tuossa puuhassa mukana...

Aattona söimme brunchin ennen kuin isä tuli hakemaan Kuopusta. Uuniriisipuuroa, joululimppua ja leikkeleitä.



Sen jälkeen Kuopus avasi lahjat jotka pukki oli käynyt aamulla hänen nukkuessaan tuomassa kuusen alle... ;-) Olimme ostaneet vaatetavaraa, Reinot sekä taulu tv:n hänelle.
Loppuajan aatosta vietimme siis miehen kanssa kahden. Kävimme
Esikoisen haudalla, saunoimme ja söimme.
Jaksoin ihme ja kumma tänä vuonna tehdä aikapaljonkin uusia herkkuja.
(Ei ollut paineita kun tiesin että olemme kahden eikä vieraita tule...).
Edellisenä päivänä olin tehnyt Cavi Artin punaisesta merilevä mädistä hy
ytelön, -meillä herkku jota teen muulloinkin kuin jouluna. Aattoaamuna tein maksapateen broilerin maksasta, savusiiasta moussea ja vielä punajuuripateen sekä "Tuulan terriinin", joka oli tietty valkoista. "Omasta päästä", erilaisista valkoisista kasviksista ja juureksista, sienisalaatti vielä omista suolasienistä. Bataattilaatikko oli myös uusi jouluruoka jota tein tänä vuonna.
Ihan liikaa ruokaa meille kahdelle...
Noita kylmiä alkuruokia vein joulupäivänä mennessäni kun keräännyimme kaikki vanhempieni luo syömään. Siellä kun oli paljon porukkaa syömässä.


Panostin paljon kalaruokiin sekä muihin kylmiin alkupaloihin, kinkkua ei ollut vaan kalkkunaa, miehellä lisäksi porsaan kyljystä... ;-)

Erittäin vaikea ja haikea on ollut tämä toinenkin joulu ilman Rakasta Esikoista.
Kun joulunaika on ohi, riisun kodin koristeista; -valkoisia tulppaaneja maljakkoon ja koitan vain nauttia talvesta, -ihanaa kun nyt on kerrankin kunnollinen sellainen! Pysyisipä vain!



Suuret ja lämpimät kiitokset kommenteista ja hyvän joulun toivotuksista! <3
Nauttikaa vielä jouluntunnelmasta ja yhdessäolosta... Ei ole maailmassa tärkeämpää kuin omat rakkaat läheiset. Jokaiselle meistä tulee hetki jolloin joku rakkaistamme ei enää olekkaan viettämässä yhteistä joulua...

Lämpimiä ajatuksia ja halauksia kaikille teille! <3

tiistai 22. joulukuuta 2009

Pientä päivitystä....

Oloni on edelleen sellainen, etten mitään ylimääräistä ole jaksanut (en aina edes mennä töihin...)!!
Iloitsen kuitenkin siitä, että saimme lunta ja pakkasta. =)
Lumesta on iloinnut myös siskoni keskimäisen tyttären koira Otto, -talviduffelissaan... ;-)




Joulukortit on lähetetty ja tänä vuonna olivat tällaisia:





Piparitkin on paistettu, -ja samalla tein myös lähisukumme hauveleille (siskon tytön, veljen perheen sekä ex-miehen perheen) luun malliset piparit. En kyllä tiedä saavatko koirulit näitä edes syödä, -mutta halusin silti tehdä...




Siivous on hyvällä mallilla -tosin en mitään extra-suursiivousta jaksa tehdä...



Lahjat on osittain pakattu, -kun saan tämän päivityksen tehtyä, niin paketoin loput.
Emme tänä vuonna osta isännän kanssa toisillemme lahjoja, -niitä kun on kotiin hankittu tässä viimeaikoina aikapaljonkin; -ensin syksyllä uusi jääkaappipakastin, jokinaika sitten uusittiin kahvin- sekä vedenkeitin ja nyt juuri mies osti kiertoilmauunin.
Olen kuitenkin päässyt hiukan paketoinnin "makuun".



Huomenna teen vähän ruokia. Vietämme aattoillan isännän kanssa kahden, joten mitään suuria määriä en tee.
Ei tunnu hyvältä joulun tulo; -viimevuonna taisin olla vielä shokissa, sillä Esikoisen poismenosta oli vasta puolisen vuotta...

TOIVOTAN KAIKILLE TEILLE IHANAISILLE TUNNELMALLISTA JA IHANAA JOULUA!!
Olen kyllä välillä pikaisesti vieraillut blogeissanne, mutten ikävä kyllä ole jaksanut kommenttia jättää...




perjantai 11. joulukuuta 2009

Hiljaiseloa täällä...

Enpä ole jaksanut blogiakaan päivittää...
Sen tarkemmin tässä yksityiskohtiin menemättä, kerron vain, että joulukuun alusta työkokeiluni päivää siis pidennettin kuuteen tuntiin ja olen s
iirtynyt koulun eskari ryhmästä iltapäiväksi päiväkotiin. On ollut raskasta, ja uni ongelmani ovat lisääntyneet siinä määrin, että olen joutunut välillä jäämään kotiin kun aamuyöt on menneet valvoessa. No, päivä kerrallaan siis edelleenkin. Lähestyvä joulu nostaa tunteita pintaan; -joulunaika kun herkistää muutenkin aina joka vuosi, niin nyt vielä enemmän, kun Esikoista ei enää ole...



En ole juurikaan edes ommellut. Joulukortteja kyllä väsäillyt (laitan myöhemmin kuvia).
Tänään on ollut talvinen päivä ja kävimmekin miehen kanssa aamupäivällä kävelyllä.
Pihamme siireenit näyttävät näin kauniilta.




Makuuhuoneen ikkunalla tällaisia: Joulutähden siirsin kyllä pois ettei tuuletettaessa saa kylmää.



Tämän kauniin kipsitaulun löysin joskus kesällä kirpputorilta.



Vanha pieni koristehevonen on joskus pudonnut lattialle, ikävin seurauksin, -siksi siis jalat liimattu...



Viime lauantaina olimme nuorten kanssa ostoksilla Jumbossa. Stockmann Herkussa oli glögi maistiaiset tuosta kuvassa näkyvästä (pienempi pullo) Hommanäsin jouluglögistä. Tuo on tiivistettä josta saa litran valmista juomaa. Oli todella hyvää! Lisäksi ostimme tuota Wanhan Porvoon jouluglögiä, -sitä emme ole vielä maistaneet, mutta ihastuin pulloon sekä ihanaan tarinaan pullon takaetiketissä, jossa kerrottiin miten 1900-luvun alussa postimies lähti Tukholmasta Porvoseen mukanaan repussa pullollinen maustettua juomaa... Eli siis tätä samaista glögiä.=)

keskiviikko 2. joulukuuta 2009

Nukkekotia....

Moni on kysellyt tuon nukkekodin hintaa, vastasinkin siihen jo tuolla kommenteissa, mutta laitan vielä tähän postaukseen tuon hinnan. Se maksoi 89,00€.
Hong Kongissa oli myös hiukan toisenlaisia 69,00€ hintaan, mutta itse pidin enemmän tästä mallista.
Minusta hinnat olivat edullisia verrattuna moneen muuhun mitä olen katsellut. En sitten tiedä onko laatu yhtä hyvä kuin kalliimmissa, mutta minulle tuo v
älttää koska tulee vain osaksi sisustusta, -ja jos leikin, niin olen erittäin varovainen... ;-)

Hiukan jo sormet syyhyää käydä nukkekoti-projektiin käsiksi, mutta onneksi ei voimia siihen tällä hetkellä ole yhtä paljon kuin intoa. Haluaisin edetä sen kanssa rauhassa etten tee virheitä tai ratkaisuja jotka hetken kuluttua kaduttavat.
Pari pientä joulukranssia näpertelin, -ja kyllä huomasi, että mineilystä on aikaa... Tuntui niin vaikealta! ;-) En usko että ennen joulua jaksan paneutua taloni sisätöihin, joten jouluakaan sinne en siten tänä vuonna vielä siis laita. Mutta pakko oli kokeilla näprätä nuo kranssit.



Nuori neiti harjoittelee parvekkeella joulun säveliä...



Vintillä tämä rouva silittelee joululiinoja...