Paras aika vuodesta on käsillä ihan juuri.
Nimittäin luonnon vihertyminen ja ihanat villivihannekset.
Viime viikolla keräsin ensimmäisiä pieniä vuohenputkia jotka käytin kotijuustoon.
Niiden lisäksi kasvulaatikoista löytyi pienen pieniä ruoho- ja valkosipulin alkuja.
Muut yrtit olivat kaupan ruukku sellaisia, -rosmariini, timjami, oregano ja kirveli.
Ohjetta googlasin netistä, hiukan itse soveltaen.
Tuli niin hyvää... Maistui näkkileivän päällä teen kanssa nautittuna.
Jos joku on kiinnostunut villivihanneksista, niin täältä blogistani löytyy mm. viimevuodelta kirjoitukset (+kuvat):
Villivihanneksista ja hortailusta part 1 sekä
Villivihanneksista ja hortailusta part 2. <klick!
Työhuonetta olen järjestellyt (kesken vielä...).
Minun purkkini ja purnukkani ovat vähän tuollaista sekalaista seurakuntaa. Täytyy muistaa joskus vaikka Ikeasta ostaa yhteneväiset laatikot kaikille.
Kevät on viime vuodet ollut minulle vaikeaa aikaa, ja sellainen päivä oli viime lauantaina.
Taivaspoikani olisi täyttänyt jo 27v, -käsittämätöntä ajatella että hän lähentelisi jo kolmeakymppiä!♡
Jo perjantaina minua itketti ja lauantai oli todella vaikea, -oli ihan fyysisiä kipuja.
Kuopuspoikanihan on syntynyt samana päivänä ja tiedän sen päivän olevan myös hänelle raskas.
Sunnuntaina he olivat kutsuneet meitä läheisiä synttärikahville,
(hän täytti 24v)♡
-olivat tehneet herkullista kinuskikakkua sekä ihanaa juustokakkua.
Se päivä oli jo helpompi, iloitsin ja nautin kun meitä oli taas paljon yhdessä (ihan kaikki eivät päässeet). Minulle perhe on tärkeä ja rakas, -siskon sekä veljen perhe ja
meidän äiti!♡
Seuraava vaikea päivä on sitten toukokuussa, 13 pvä kun Esikoisen menehtymisestä tulee kahdeksan vuotta...
Eilen kävelyllä käydessäni keräsin ensimmäiset valkovuokot.
Tulossa on pieni arvonta, -ihan vain omani- yritän viikonloppuna viimeistään ehtiä/jaksaa.