Ei mitään uutta auringon alla...

En ole muutamaan päivään jaksanut täällä blogi-maailmassa käydä.
Nyt pikaisesti selailin teidän blogejanne ja ajattelin päivittää omaani.
Samalla mainostan taas HUUTONET myyntiäni, joka loppuu nyt perjantaina.

Tässä eräänä päivänä kun oli aurinkoista, niin ajattelin että jotakin pitäisi tehdä ennen sohvalle menoa... Koitinpa siis taas vähän testailla kameraani. Käytin kuvissa myös niitä Huutonetissä olevia kauniita pitsi kauluksia sekä nenäliinoja.



Yhdet pitsikaulukset jätin vielä itselleni, samoin kuin parit kauniit käsineet.



En harrasta, -en edes osaa- taulujen maalausta tms. vaikka minulla öljyvärejä onkin, -ja taulukin on vuosia sitten kirpparilta ostamani vesivärityö, -mielestäni kaunis sellainen.



Jospa vielä laittaisin "ruoka-postauksen." ;-)
Viime sunnuntaina aloittelimme pihapuuhia, ja sain kevään ensi-herkut omalta pihalta; maa-artisokkaa, nokkosta, vuohenputken lehtiä.


Niistä tein hyvää ruokaa, amarantin kaurakerman sekä ihanan juuston kanssa.
Aamuisin silloin tällöin jaksan nähdä vähän enemmän vaivaa aamiaiseni eteen.
Voileivillä; sallaattia, mozzarellaa, tomaattia, persiljaa sekä itse kasvattamaani herneenversoa ja vihanneskrassia.



Haluan toivottaa kaikille oikiein mukavaa (ja toivottavasti jossakin päin myös aurinkoista) vappua! Meillä vappu vietetään kotona ihan normaalin viikonlopun tapaan.

Kuva on Ritva Laijoen ihanasta säilöntä-kirjasta; "Vaaleanpunaisia sokeripuolukoita ja muita sukuni säilöntäaarteita."

Huutonet myyntiä...

Ihan ensin kaikille suuri ja lämmin kiitos edellisen postauksen ihanista kommenteista! ♥
Liikuttuneena niitä luin...
Oloni ei ole yhtään kohentunut -melkeinpä päinvastoin.
Lääkäri ei yhä vieläkään ole ehtinyt B-lausuntoani kirjoittamaan!! Olen siis edelleen ilman sairauseläkettäni,(joka siis tällä hetkellä on ainoa tuloni) -ja suurinosa teistä varmasti tietää, miten rahattomuus vaikuttaa mielialaan...

Niinpä tulin tänne pikaisesti mainostamaan HUUTONET myyntiäni. Jokainen centti on nyt tarpeen, ja myyn sellaistakin mitä en varmasti muuten möisi, jos ei tilanne olisi tämä!!



Näistä kaunottarista joudun nyt luopumaan...(mallinukke ei kuulu myytäviin...) Huutonetissä lisää. Toivon että saavat hyvän kodin...

Nuukuusviikko...

Minun on helppo viettää nuukuusviikkoa... Olen tehnyt sitä jo useamman viikon, ;-)
-pakon sanelemana!! Toivon, että lääkäri olisi viimein saanut kirjoitettua lausuntoni ja lähetettyä sen Kevaan. Tämä rahatilanne rassaa todella -jo muutenkin kurjaa mieltäni...

Joskus jaksan tehdä ruokaa, joskus en. Teen siitä mitä kaapista löytyy ja "omasta päästä".
Kasvisruoka on se minun juttuni. Eräänä päivänä raastoin monitoimikoneella kaikkia mahdollisia kasviksia mitä löytyi (mm. porkkanaa, bataattia, kiinankaalia,varsiselleriä, paprikaa, purjoa).
Laitoin kattilaan kiehumaan, sekaan lisäksi punaisia ja vihreitä linssejä (eli tavallaan tein linssikeittoa, mutta muhennokselta se näytti) ja vielä "sattumaksi" kaupan marinoitua tofua.
Ja oli niin hyvää!!



Valmiina näytti tältä.



Eilen kokkasin täytettyjä paprikoita. Täytteen sävelsin taas omasta päästäni; mm. soijarouhetta, mustia Beluga linssejä, aiemmin keittämiäni valkoisia papuja, kapriksia, seesaminsiemeniä, valkosipulilla+yrteillä maustettua vuohenjuustoa ja tietty erilaisia mausteita. Tein myös maukkaan vuoka-ruuan ruusu- eli brysselinkaalista. Raastoin sekaan kesäkurpitsaa ja kaura-ruokakermaan sekoitin sellaista ihanaa curry-mangokastiketta jota kerran kaupanhyllyltä löysin.
Molemmat olivat todella hyviä ruokia!! Kuvassa taka-alalla näkyvät kasvattamani vihanneskrassit.



Nuukuusviikolla ei siis tehdä mitään turhia ostoksia, -niitäkään minulla ei siis ole ollut aikoihin. Mutta uusi kevätlaukku tuli ostettua... Pitäähän sitä keväällä jotakin uutta saada, -tosin, kun elämästäni hävisi Esikoisen menehdyttyä kiinnostus itsestäni huolehtimiseen, niin ei ole varmaa käytänkö tätä edes...
Kaunis laukku on Jane Shiltonin, -Kierrätyskeskuksesta 2€ hintaan... ;-D



Kuopuksen 18-vuotis synttäreitä juhlimme siis sunnuntaina. ♥
Tänäkin vuonna ex-mieheni ja hänen vaimonsa järjestivät synttärit. En minä olisi jaksanutkaan... Ihanat juhlat. ♥
Minun pyynnöstäni oli myös shampanja maljojen kohotus.
Niin oli silloinkin kun Taivaspoikani täytti 18v. Kuopus sillon 15v.
Vaikka itketti ja oli niin iso ikävä kun ajattelin ettei enää koskaan Poikani juhli yhteisiä synttäreitään, -niin samalla tunsin myös suurta kiitollisuutta siitä, että meillä kaikilla on niin hyvät ja lämpimät välit keskenämme! ♥ Siellä oli muutamat exät ja nykyiset yhdessä juhlimassa (ihan kuten viimevuonnakin kun Kuopus vietti ensimäisiä synttäreitään ilman isoveljeään).
Tämä on meille niin suuri rikkaus että olemme kuin "yhtä perhettä".
Ex-mieheni perheen koiruli oli myös kevät-lookissaan. ;-) Suloinen neiti!



Tähän loppuun haluan vielä laittaa ERITYISET, SUURET JA LÄMPIMÄT KIITOKSET ihan kaikille teille jotka täällä piipahdatte. Ihanaa jos jaksatte jättää kommentteja, -sillä ne ovat minulle pieni "linkki" siihen muuhun elämään mitä toiset ihmiset viettävät.
Minun elämäni pysähtyi silloin vajaat kaksi vuotta sitten kun Esikoinen menehtyi...
Vaikka minä täällä blogiani päivitän, niin se on vain pientä pintaa...
Nyt on taas käsillä niin raskaat ajat, että itkettää vain enkä mitään jaksa tehdä!!
Masennus on metka elämänkumppani, -se hallitsee; etkä mitään voi vaikka haluaisitkin.
Mielelläni minä haravoisin pihaa, ompelisin tai askartelisin jotakin, mutta nyt en vain pysty!!
Rakkaat ne blogi-ystäväni joilla oma blogi on, -teille haluan sanoa, että kyllä minä toisinaan pikaisesti vierailen teidän luonanne, mutta kommentteja en yleensä jaksa jättää...
Omaa blogianikin olen nyt kovasti ryhtynyt miettimään... Lukijoita on paljon, ja se saa minut sekä iloiseksi että hämilleni. Miten jotakuta voi kiinnostaa minun tyhjä elämäni... Jossa ei tapahdu oikeasti mitään kivaa!! En varmaankaan ole väärässä jos sanon, että on myös ihmisiä jotka eivät ehkä pysty täällä käymään, tai eivät mielelllään käy, -koska minua on kohdannut se suurin suru mitä maailmassa ikinä voi!! Jos mietin itseäni, että tilanteeni olisi eri enkä olisi lastani menettänyt niin en varmaan pysytisi/haluaisi käydä sellaisen äidin blogissa joka olisi lapsensa menettänyt... Sehän on niin hirveä asia, ettei sellaista halua tietää, -ei halua ajatella, mitä jos minunkin lapseni menehtyisi...
Siis niin kiitollinen olen teille jotka jaksatte täällä käydä. Nyt vain olen niin väsynyt tähän kaikkeen... Kotona on kyllä hyvä ja turvallinen olla, enkä kaipaa sosiaalisia tilanteita, koska en sellainen ole, mutta voi kuinka toivoisinkaan pientä irti-ottoa tästä kaikesta. Pientä maiseman vaihdosta, -edes päiväksi-pariksi... Johonkin rauhalliseen paikkaan missä ei tarvitsisi jaksaa ja tehdä, -yhtään mitään! Miestä en saa asiasta innostumaan, -hän haluaa olla vapaa-aikanaan kotona. Ja tietysti tämänhetkinen rahatilanne vaikuttaa myös.
Voi kuinka usein itkenkään sitä, että miksi Lapseni piti menehtyä, -miksei kaikki ole kuten ennenkin ja jaksaisin käydä normaalisti töissä, eikä tarvitsisi miettiä raha-asioita. Ehkä Esikoinen olisi jo muuttanut pois kotoa, mutta olisi kuitenkin olemassa, elämässämme. Ehkä olisi muuttanut jopa paikkakuntaa opiskelun, työn tai muun vuoksi. Voisin ehkä muutaman vuoden sisällä odottaa mummiksi tuloa yms.
Niin, -tiedän että on onneksi vielä Rakas Kuopukseni, hän onkin tärkeintä elämässäni -muttei se vähennä suruani, -päinvastoin- kun mietin miltä hänestä tuntuu elämä ilman rakasta isoveljeä...
Jos nyt tästä synkkyyden syöveristä nousen (tällaisessa mielentilassa ei pitäisi blogia päivittää) niin palaan ja koitan jaksaa järjestää ne arpajaiset...
Voikaa hyvin!

Kyyneleet silmissä, itku kurkussa...

♥ Tänään olisi Taivaspoikani täyttänyt 21-vuotta... Itku ja ikävä vieraanani tänään...
Mutta myös Rakas Kuopukseni viettää tänään synttäreitään; -18 vuotta ♥
Häntä juhlimme sunnuntaina! ♥

Nämä kauniit vanhat hautaristit ovat Pohjan hautausmaalta.

Hiljaiseloa...

Aika kuluu ja kevät lähenee...
Minulle se tietää entisestään lisääntyvää ahdistusta.
En ole oikein mitään saanut aikaiseksi...
Viikon kuluttua on Rakkaan Kuopukseni 18v-päivä -ja samana päivänä hänen isoveljensä,
minun Rakas Esikoiseni -Taivaspoikani- olisi täyttänyt 21v.
Suurinosa lukijoistani taitavat olla äitejä, -joten minun ei varmaankaan tarvitse kertoa tunteitani sen enempää....

Vaikka tuntuu että meillä on ollut vain hiljaiseloa, -niin jotakin olemme kuitenkin saaneet aikaiseksi. Minä olen tehnyt viimeisiä ns. "tilaustöitä". Minulle on tullut "vaki-asiakkaita" ;-) jotka ovat Huutonetin tai blogini kautta ihastuneet töihini ja haluneet niitä!!
Joillekkin heistä olen tehnyt mm. tyynynpäällisiä tai pääsiäisen koristemunia (iso kiitos teille jotka halusitte niitä vielä näin pääsiäisen jälkeenkin)
Tekemiäni tötteröitäkin on kyselty, niin että olen ollut ihan hämilläni...


Minulle on käynyt niin ikävästi, että työterveyslääkäri ei ehtinyt/muistanut kirjoittaa B-lausuntoa Kevaan... Hän jäi lomalle -ja siitä johtuen en ole saanut uutta lausuntoa vieläkään... Siksi en myöskään ole saanut sitä vähäistä "tuloani"....
Ymmärrän inhimilliset virheet ja yritän ymmärtää myös kiireen yms. Mutta mietinpä vain, että jos ns. "normaalit" työtä tekevät -kuten lääkärit- jäisivät ilman palkkaansa, kun se on "unohdettu" maksaa... Miltähän heistä mahtaisi tuntua...

Paljon olen talven aikana tehnyt askartelua ja ompelua. Omalla ajalla ja omilla voimillani, -jotka usein ovat hyvinkin rajalliset...
Minulla oli onni saada pieni "tilaus" Sisustajan Taivas -Pialta!! ♥
Pia kyseli minulta sisustustötteröitäni... Kesken on tämä "projekti", mutta kunhan saan lisää materiaalia niin eiköhän into siitä löydy...



Vaikken mitään jaksa lukea niin tilasin pari kirjaa.
Minulle kun riittää kauniit kuvat, -ja Minnan kirja on juuri sellainen. Pelkät kuvat riittävät...
Minnalla on taitoa kukkien yms. asettelun lisäksi myös kuvaamiseen.
Toinen kirja; "White on White" on myös ihana!



White on White kirjasta muutama kuva:



Tänään on meillä aherrettu normaalia enemmän; kävimme aamulla miehen kanssa kävelyllä, sen jälkeen Esikoiseni haudalla ja kaupassa. Sen jälkeen mies aloitti pientä remonttia kylppärissä jossa lavuaarin vesilukko oli rikkoutunut. Minä leivoin pullaa ja autoin Kuopusta joka mankeloi todella ison pinon liinavaatteita... Parinkympin innoittamana... -jonka mieheni hänelle lupasi.

Pihalla on vielä paljon lunta, -mutta kunhan ne ovat sulanneet, niin minä olen pihalla aamusta iltaan... Ompelukone ja askartelutarvikkeet saavat lomailla....

Pääsiäinen jatkuu...

Eilen olimme päivällisellä vanhempiemme luona; sisko ja minä perheinemme. Veli perheineen on Rukalla. Ihania ovat nuo yhteiset hetket, -vaikka haikeaa ja vaikeaa on kun ei Esikoinen enää ole mukana. Siskon vanhin tytär opiskelee Jyväskylän yliopistossa ja hänet olen nähnyt viimeeksi jouluna, -ihanaa kun hänkin oli mukana, oli tullut jo aiemmin viikolla ja lähti eilen illalla takaisin.
Äiti oli kokannut taas niin paljon kaikkea ihanaa, ♥ -jälkiruokaakin oli tehnyt kahta erilaista, kun oli halunut kokeilla taas jotakin uutta.
Vein tuliaisiksi tekemäni pupun...
Vähän tämä neiti oli "vinksallaan" joka suuntaan, -mutta äiti (sekä kaikki muutkin) ihastui kovin!



Kuvasin äidin ostaman kauniin madeiranvihman...



...sekä meidän yhdessä tekemän neiti Kesäheinän talvi-lookissaan.
(ideoin tämän neidin sinä kesänä kun Esikoinen oli menehtynyt ja yhdessä isän ja äidin kanssa rakensimme sen.) Neidillä on talvisin luistimet kaulassaan. Kuva otettu keittiön ikkunasta, siksi siis takaapäin.



Armas ihana mieheni käytti minua tänään vähän tarvike ostoksilla, -nyt vain pitäisi saada into askarteluun/ompeluun... Harmi ettei sitä voi ostaa kaupasta...

Orvokkeja...

Tänään ensimmäistä kertaa tuntui hiukan keväiseltä... Lunta on edelleen todella paljon, mutta nyt huomasin sulamisen selvästi.
Metsään ei tämän päiväisen jälkeen ole asiaa pitkään aikaan!
Päätin lähteä tuonne takametsään katselemaan josko radan varresta saisin pajunoksia. Arvelin että helppoa kulkeminen ei siellä ole ja siksi jätin suosiolla kameran kotiin. Polku kannatti ihan hyvin, mutta jos vähänkin siltä jalka lipesi, niin se oli menoa; -kaksi kertaa kaaduin rähmälleni kun toinen jalka upposi niin syvälle pehmeään lumeen... (Tuli ihan mieleeni se yksi ja ainoa hiihtoreissuni -josta kirjoitinkin)
Se ei ollut kaunista katseltavaa... -kun tämä täti kaatuu niin siinä tanner tömisee!! ;-)

Hain tänään myös kukkia, -Sohlmanin puutarhasta -joka on naapurissamme- sain jo orvokkeja! Tällaisen tein ja vein Esikoisen haudalle.
Eiväthän orvokit kestä varmaan yhtään kun lunta on niin paljon, sehän varmasti hohkaa kylmyyttä. Mutta se ei haittaa, -kestää sen minkä kestää.



Minä en laita tänä vuonna sen suuremmin pääsiäistä. Laatikon kuitenkin kaivoin esille, ja huomasin etten niistä halua kovinkaan monia koristeita säästää... Keltainen ei vain enää miellytä silmääni, sillä Esikoisen poismenon jälkeen hävisivät elämästäni värit.
Nämä puiset kanaset säästän ja laitoinkin ne etupihan pöydälle.



Harmittelin etten ottanut laatikkoa aiemmin esille, -olisin voinut näitä koittaa kaupata Huutonetissä... No, nyt se on myöhäistä, -kunpa ensivuonna muistaisin ajoissa.
Vasemmalla yläkulmassa kauniit Aarikan puput ja vuosia sitten Pentikiltä ostamani puiset tipu-servettirenkaat. Keskellä alareunassa myös Pentikin pääsiäiskoristeita, suuret ja pienet tiput, pupu kynttelikkö munanmalliselle kynttilälle ja jostakin syystä noita pieniä lasi-koristemunia oli vain kaksi...



Me vietämme miehen kanssa pääsiäisen kahdestaan, -ei mitään ihmeellistä. Huomenna menemme kaikki vanhempieni luo päivälliselle. ♥
Itse emme kutsu ruokavieraita. Mies tekee pitkää päivää (herää aamulla viiden maissa ja tulee kotiin illalla viiden jälkeen), hän haluaa varmasti vain olla ja levätä. Enkä itsekkään jaksa alkaa siivoamaan yms. Taidan ommella ja askarrella. Meiltä täältä ei enää mistään saanut sellaisia suurempia styroxmunia joista tein niitä omia tekeleitäni, -mutta mies oli tänään työmatkallaan hakenut niitä minulle Sinooperista! Sain vain päivällä kuvaviestin jossa niitä oli kassissa. Ja oli ottanut myös sellaisia joita en edes ollut pyytänyt, -odottavat ensivuotta!
Nyt saan siis tehtyä myös teille joille niitä lupasin, ja jotka vielä jouduitte jäämään ilman!

TOIVOTAN KAIKILLE TÄÄLLÄ KÄYVILLE RAUHAISAA JA LEVOLLISTA PÄÄSIÄISTÄ!