perjantai 31. lokakuuta 2008

Muisti pätkii...

Minä tuossa aiemmassa postauksessani kirjoitin, että jos joku olisi halukas ostamaan tekeleitäni, niin ilmoittelisi.
Viime yönä ennen nukkumaan menoa kävin vilkaisemassa sähköpostini, ja mielestäni siellä oli kaksi jotka olisivat halunneet tilata tuollaisen joulusukan enkelin kuvalla.
Tänä aamuna kun taas niitä katsoin -ja samalla poistin joitakin ylimääräisiä viestejä-... niin huomasin ettei tilauksia ollutkaan kuin yksi, -Niinan.
Nyt en ole varma, olenko yöllä unenpöpperössä lukenut jotenkin väärin, vai olenko vahingossa poistanut yhden tärkeän viestin...
Siksipä nyt kyselenkin, että jos on joku joka on laittanut meiliä tuollaisesta joulusukasta, enkä ole siihen vastannut, niin laittaisitko uuden...

Tämä on äärimmäisen noloa, -mutta inhimillistä kai minulle kuitenkin!

Pari uutta jouluista kirjaa olen tilannut. "Lämmin Joulu" ja "Tildan talossa."
Tuo Tildan talossa minulla olikin jo norjan kielisenä. Täytyy yrittää kaupata sitä vaikka tuolla Huutonetissä.
Jos joku täällä vierailevista olisi kiinnostunut tuosta Tone Finnangerin kirjasta "Tildas Julehus" -tai hänen kirjastaan "Sew Pretty Homestyle", niin otatan yhteyttä.




torstai 30. lokakuuta 2008

Ompeluksia taas vähän...

On ollut taas vähän "matalapainetta" mielessäni...
Jotakin olen kuitenkin ommellut.

Pussukoita kauniilla kuvilla.


Eräänlaista terapiaa kai tämä on. Tekeleitäni on kehuttu ja kyselty; -se saa mieleni hetkeksi iloisemmaksi. Saa pienen hetken tuntea tyytyväisyyttä siitä, että joku pitää ja haluaa itselleen näitä minun räpellyksiäni...
Huutonetissäkin olen innostunut myymään. Eihän näillä rikastumaan pääse, mutta kuten aiemminkin olen maininnut, niin tämä pitkä sairasloma tuntuu tilipussissa ja siksi joka euro o
n tarpeen...
Jos siis joku täällä blogissani näkemistäsi ompeluksista kiinnnostaisi, niin otathan yhteyttä!!
Hinnoista voimme aina sopia! Myös toiveita olen ottanut vastaan -mahdollisuuksien ja voimieni rajoissa.
Näitä sekä muutamia muita tekeleitäni yritän kaupitella Huutonetissä.


Tilda ompelukseni ovat olleet nyt tauolla. Viimeisin sellainen oli äidilleni tekemä enkeli äitienpäiväksi; muistan kuinka Esikoiseni ihaili sitä ja kyseli olenko sen tosiaan itse tehnyt.
"Sä oot sitten taitava" hän sanoi. Ja vain vajaa pari päivää äitienpäivän jälkeen Häntä ei enää ollut....
Tämä muisto mielessäni en vain ole pystynyt Tilda ompeluksiin...

sunnuntai 26. lokakuuta 2008

Leeviä laiskottaa...

Tänään on sää niin niin synkkä ja sateinen!
Takkatuli sekä kynttilät ovat olleet juuri omiaan tällaisena päivänä; -ne ovat ihanat.
Meidän Leeviäkin väsyttää; -ei mitään uutta, on harvinaisen laiska kissa...
Ehdin napata kuvan kun herra rötkötti näin autuaasti sohvan selkänojalla. ;-)

Kuvaaminen häiritsi päiväunia ja kissa vaihtoi nopeasti paikkaa...
Mustasta kissasta ei juuri yksityiskohdat etotu.


No, jos Leeviä on laiskottanut, niin me muut olemme vähän ahkeroineet.
Minulla on ompelukone surissut eilen ja tänään. Sain tilauksen joulupussukoista myös God Jul tekstillä.
Kuvassa näkyvät numerolaput ovat mittoja, kun lähetin kuvia rouvalle joka näitä tilasi.



Eilen illalla minun ommellessani tulivat Kuopukseni sekä tyttöystävänsä sanomaan, että haluaisivat askarrella jotakin Halloween aiheista.
Voi miten mukava oli katsella kun he nenut tiukasti kiinni ompeluksissaan touhuivat kankaiden ja lankojen kanssa. Kuopus leikkasi ja käsin ompeli ihanan haamun. Miten voikin äidin mielestä olla niin hellyttävä, -sekä haamu, että keväällä 17 vuotta täyttävä nuori mieheni joka tämän väsäsi... ;-)
Tyttönsä onkin käsityö ihmisiä ja hänen sormistaan syntytivät pallopää-haamut sekä lepakko.


Nyt siivoan ompelukseni pois, sillä miehellä on kohta ruoka valmiina. Minulla kun on tapana levittäytyä askareineni ruokapöydän ääreen...
Kun olemme syöneet niin siirryn kyllä sohvan uumeniin loppu illaksi.



lauantai 25. lokakuuta 2008

Edullisia löytöjä...

Kävimme äidin kanssa tänään Vivamon syksyisissä myyjäisissä. Kirpputori toimintaa oli suurinosa. Tein ihania ja todella halpoja löytöjä.
Tämä kultainen ja hiukan kolhiintunutkin äiti+lapsi seinäreliffi oli 1€. Jossakin vaiheessa maalaan valkoiseksi.


Ihania vanhoja valkoisia tekstiilejä oli paljon, -pellavaa ja puuvillaa. Ostin mm. suuren luonnonvalkoisen pöytäliinan joka maksoi vain 3€. Lisäksi muutaman vanhan valkoisen käsi-/astiapyyhkeen joissa tekijänsä nimikirjaimet kirjailtu reunaan. Myyjä oli sitä mieltä, että kankaat olisi silloin kudottu kangaspuissa. Muutaman pienemmän kauniin valkoisen pöytäliinan ostin myös, -2-3€ nekin vain kappale.
Kuvassa taustalla näkyvän madonna patsaan äitini löysi minulle hyllystä josta tavaraa sai ottaa maksutta! Etualalla oleva lapsi ja madonna patsas maksoi 0,20€.
Ihania löytöjä, -ja mihin hintaan! =)

.

perjantai 24. lokakuuta 2008

Mukava yllätys...

Sain blogi-ystävältäni Palagalta tällaisen upean pokaalin. Suuret kiitokset Sinulle, tämä lämmitti mieltäni. Valitettavasti en nyt jaksa jatkaa tätä...


Ompeluksia olen jonkin verran jaksanut. Eilen kävimme äidin kanssa kangaskaupassa ja jotakin jo mukaani tarttui. Ihanaa kun saimme toiseen paikallisista kangaskaupoista Linumin kankaita. Aiemmin ostin niitä täältä.
Kyseisen kangaskauppamme myyjä oli kovasti kiinnostunut joulupussukoistani... ;-)

Ottaa minuun yhteyttä ja ilmoittaa mittoja. Kerroin hänelle elämäntilanteeni, ja että ompelukseni on aina voinnistani kiinni. Sovimme, että teen sen verran kuin jaksan.
Tässä pari pussukkaa viini- tai glögipullolle. Raitakangas on Linumin.

Olen koittanut kaupata tekeleitäni myös täällä. Eihän näillä rikastumaan pääse, -vaikka joka sentti on tarpeeseen nyt kun olen pitkään ollut sairaslomalla. Mutta jonkinlaista terapiaa näiden tekeminen on. Ja kuinka hyvältä tuntuukaan teidän täällä antamanne kehut, tai se jos joku on kiinnostunut ostamaan. Hetken saan mielihyvää siitä, että minun ompelukseni tuottaa jollekkin iloa ja hyvää mieltä. =)

keskiviikko 22. lokakuuta 2008

Ompeluksia...

Aivan toimeettomana en ole tänään ollut.
Muutama jouluinen pussukka on valmistunut. Yritän niitä ehkä kaupata Huutonetissä tai kirpparilla, jos otan paikan ensikuussa. Aika mukava joulutervehdys perinteisen joulukukan sijaan -tai lisäksi.


Tämä seuraava on kääntöpussukka.

Myös tämä on käännettävä pussukka ja ruudullisella puolella on tuo teksti "piparkakkuja".
Näitä pipareita en ole itse leiponut...

tiistai 21. lokakuuta 2008

Pieniä jouluisia ajatuksia...

Olen aina rakastanut joulua ja yleensä jo heinäkuussa alkaa suunnittelu. Tänä vuonna on toisin.
Yhtään en tiedä millainen joulumme tulee olemaan, miten sitä vietämme, miten jaksan tehdä ja laittaa. Itseasiassa vähän pelottaa... Ensimmäinen joulu ilman Esikoista, -ja hänen poismenostaan on kuitenkin niin vähän aikaa.

No, turha sitä kai on etukäteen miettiä.
Tänään jaksoin lähteä kävelylle kauppaan, sillä tiesin uuden Toivekoti&Puutarha lehden ilmestyvän. Myös Joulu Maalla lehti oli tullut kaupan hyllylle. Tuo Maalla lehti onkin jo vanha tuttu ja nyt oli mukava saada valikoimiin myös tuo Toivekoti.
Poikkesin myös Jyskissä, jossa joulua laitettiin jo hyvää vauhtia. Niin,- se joulu tulee ja huomasin, että kyllä minua tuolla Jyskissä nuo ko. tavarat ja tekstiilit kiinnostivat. Mitään ostamisen arvoista en huomannut, mutta ihan mukava niitä oli katsella.
Kuvassa näkyvä madonna ja lapsi patsas on kirpputori ostos, tarkoitukseni olisi maalata valkoiseksi.


Vaatehuoneessa silmiini sattui laatikko jossa oli jonkin verran jouluisia kankaita. Niistä leikkasin jo sydämiä ja pussukoita. Nyt vain täytyy odotella ompelu-inspiraatiota.
Olen suunnitellut ottavani kirpputoripöydän vielä ennen joulua, -se tosin on paljolti kiinni voinnistani ja voimistani.

maanantai 20. lokakuuta 2008

Maanantain mutinoita....

Taas uusi viikko edessä. Oloni on oikeastaan entistäkin kurjempi, -jos voisin niin nukkuisin vain. Ei tarvitsisi ajatella eikä tuntea mitään.
Aikaa olisi tehdä vaikka mitä, ja monenlaisia ompelu ja askartelu suunnitelmia on kyllä mielessä! Mutta voimat ja into puuttuvat.
Tänäänkin on kaunis ilma, voisin lähteä vaikka kävelylle tai piha puuhiin, -mutta kun ei pysty itseään pakottamaankaan. Yritän lohduttaa itseäni, ettei minun tarvitse! Teen silloin kun siltä tuntuu. Toki itseäni tämä vähän harmittaa, mutta tila
nne on nyt tämä ja se on kestettävä.... No, tämä nyt oli taas tällainen "purkaus", -se siitä!

Lauantai iltapäivä meni rattoisasti vanhempieni ollessa päivällisellä. Ruoka ja viini oli hyvää. ;-)

He toivat kauniin kukkakimpun.


Eilen kävimme miehen kanssa autoajelulla ja poikkesimme täällä sekä täällä.
Ihmisiä tuntui olevan kovasti liikkeellä, eikä minun kiertely-fiilikseni olleet kovin korkealla.
Jotakin pientä kuitenkin tarttui mukaan.
Köyhänmiehen hopeinen pieni lautanen sekä tuoksukynttilä. Kauniit haarukat ja lusikat. Veitsiä samaan sarjaan ei valitettavasti ollut, mutta haarukat toimivat salaatti sellaisina.


Tällaisen sievän koristeen löysin myös. Liekö jonkinlainen pääsiäiskoriste, sillä on munan muotoinen. Meillä se kyllä tulee olemaan jatkuvassa koristekäytössä, vaikka pääsiäiskoristeeksi olisikin tarkoitettu. Minusta herkän kaunis.




Tahtoisin vielä esitellä tällaista ihastuttavaa ruotsalaista kirjaa kuin "Märk bok". Se on äitini nuoruudesta. Muistan itsekkin lapsena tuota ihastelleeni ja voipaperin läpi piirrelleeni siitä kauniita kuvia. Siis kirjontaan ja ristipistoihin erilaisia kuvia ja kirjaimia. Piti tähän kirjoittaa, että tuo on vanha... Mutta enhän voi niin tehdä ;-) -samaa vuosikertaa se on kuin itsekkin, -eli vuodelta -62. *Ja mikäs vanha se sellainen nyt olisi... =)*
Toivottavasti joskus innostun jotakin tästä kokeilemaan.

lauantai 18. lokakuuta 2008

Lauantain löpinöitä...

Lämmin kiitos taas teille ihanat ystävät, -lääkärin sekä pomon lisäksi myös teiltä on riittänyt ymmärrystä minulle! =) Se tuntuu hyvältä!
Niin kipeää tekee Rakkaan Esikoiseni poismeno, etten halua/pysty sitä edes ajattelemaan...


Vanhempani ovat tulossa meille syömään. Mies ehdotti sitä aamulla ja vaikka minusta tuntui, etten jaksa, niin en kuitenkaan sanonut sitä ääneen. Soitin äidille ja kutsuin heidät.
Hyvä niin, -nyt tulee jotakin tehtyä. Mies on jo laittanut paistit ym. uuniin ja minulle jää kasvisruoka, salaatit sekä pöydän kattaus, -joka on yksi mielipuuhistani.
Isäni on absolutisti, mutta meille muille on hyvää täyteläistä punaviiniä.
Taidankin tästä pikkuhiljaa lähteä tekemään omaa osuuttani. =)


Tunnelmallista ja leppoisaa lauantaita kaikille!

torstai 16. lokakuuta 2008

Työhön paluu siirtyy...

Lämpimät kiitokset teille kaikille jotka kommentoitte työhön paluutani!
Tilanne on nyt kuitenkin muuttunut. Olin siis valmis palaamaan töihin koska psykiatri niin oli päättänyt.
Sen tarkemmin tässä kertomatta totean, että sairausloman jatkaminen lähti pomosta sekä
työpaikan lääkäristä. Olen heille kiitollinen! Vaikkei minulla mitään työhön paluuta vastaan ollutkaan, niin en kuitenkaan tuntenut itseäni "täysin valmiiksi". Kuukauden nyt ainakin olen vielä sairaslomalla. Päivä kerrallaan yritän mennä, ja kun työhön palaan, niin se tehdään työkokeiluna ja saan siis aloittaa lyhyemmällä päivällä. Kuten oli tämän aiemmankin tarkoituksena.

Kävimme tässä yhtenä päivänä äidin kanssa kirpputorilla ja siellä on eteisessä sellainen pöytä josta saa ottaa siihen jätettyjä tavaroita. Yleensä en sitä edes tarkastele, sillä tavarat ovat aivan roinaa. Nyt kuitenkin löysin neljä kaunista valkoista kahvikuppia. Ja otettavahan ne oli.
(vaikka niitä ennestäänkin jo jokunen on...)


Eipä puutu enää kuin kahvivieraat... Niitä meillä ei juurikaan ole käynyt, sillä minulla ei ole voimia kutsua ja kestitä vieraita. Siinähän tietysti olisi yksi "askel" jonka toteuttamista voisi kokeilla, mutta vielä kuitenkaan ei ole sen aika...

Tuolla samaisella kirpparilla kierrellessämme sattui silmiini eräässä myyntipaikassa jotakin tuttua... Minun ompelemani vintage-sisustussydän sekä minun kauniisti paketoima saippua. Muutama viikko sitten myin niitä toisella kirpputorilla...
Tottakai jokainen tekee omille ostamilleen tavaroille mitä haluaa; -mutta väkisinkin heräsi kysymys, että onkohan kyseinen henkilö todella ostanut ne muutama viikko sitten viereiseltä kirpputorilta, huomannut ettei pidäkkään niistä ja päättänyt myydä toisella kirpparilla...

Kirpputoreiltahan lähtee tavaraa paljon kassan ohi...

Kirpparilla sanoin äidilleni, että jos jossakin näkee vanhoja kuusenkynttilän pidikkeitä niin hihkaisee heti minulle. Äiti totesi, ettei niitä tarvitse kirpputorilta etsiä, sillä hänellä on niitä kotona. =) Ja niinpä minä sain vanhassa Pulmu-sokeri laatikossa vanhoja ihania kynttiläpidikkeitä, jotka ovat siis joskus minun pienenä ollessa koristaneet joulukuustamme. Näillä on tunnearvoa NIIN paljon.

maanantai 13. lokakuuta 2008

Pientä päivitystä....

Suuret kiitokset taas teille jotka olette jättäneet ihania kommentteja! =)
Varmaankin siirrän tämän kirjoittelun jossakin vaiheessa salasanan taakse. Eipä tarvitse miettiä missäpäin kylää elämäni on puheenaiheena. Vähän aikaa menen nyt kuitenkin vielä näin. Kerron siitä sitten, kun tulee ajankohtaiseksi.
Nyt en oikein jaksa ajatella koko asiaa.
Olo on ollut edelleenkin pahasti pakkasen puolella, ja varmaankin lähestyvä työkokeilu lisää paineitani.
Tänään kävin pikaisesti työpaikalla, Rakas Äiti mukanani. Vastaanotto oli ihana ja lämmin!
Torstaina olisi tarkoitus pikkuhiljaa aloitella, -vähän kerrallaan... Toivotaan että onnistuu.
En ole vähään aikaan jaksanut edes ommella, -joulusukkia on pari leikattuna, mutta kaikenlainen halukkuus minkäänlaiseen puuhasteluun, on nyt kadoksissa...

Sohva houkuttaa; otan käteeni tämän uuden joululehden ja painan pääni sohvatyynyn uumeniin.




perjantai 10. lokakuuta 2008

Tarkennusta...

Lämmin kiitos Teille ihanat ihmiset...
Oli mukava huomata, että on monia jotka toivovat minun jatkavan!
Haluan vielä tarkentaa, että KUKAAN ei ole negatiivisesti kommentoinut.
Päinvastoin, -olen saanut ihania, positiivisia ja kannustavia kommentteja.
Nyt vain on mieleni ollut todella maassa ja herkillä, joten ihan sen tähden olen reagoinut joihinkin kommentteihin ehkä vähän väärällä tavalla...
Kuten tuossa toisessa poistetussa postauksessa kerroin, niin terapeuttini ihmetteli mihin
kätken masennukseni, kun se ei näy päälle... No, kokemuksesta tiedän, ettei masennus todellakaan aina näy päälle (vaikka terapeuttini toista mieltä olikin), mutta luulenpa myös, että ihmiset jotka minut tuntevat, niin "näkevät" masennukseni.... (olen kaukana siitä mitä olin ennen Esikoisen poismenoa.)
Täällä ihmiset ovat tarkoittaneet vain pelkkää hyvää, mutta omasta mielialastani johtuen, tilanteeni vertaaminen toisten menetyksiin tai se hyvää tarkoittava "eteenpäin potkiminen" ei tässä vaiheessa minua auttanut, vaan päinvastoin!
Minä suren, koen ja tunnen juuri näin: enkä sille mitään voi!!
Tuntuu myös, että olen kertonut liian henkilökohtaisia asioita. Blogiosoitteeni on tainnut täällä kotikonnuilla levitä "puskaradion" välityksellä tutulta tuttavan tutulle, ja siis moni minut tietävä seuraa elämääni... En tiedä moniko heistä on uskaltautunut kommentoimaan...!!??!!

En usko pystyväni kokonaan lopettamaan tätä blogiani, -jonkinlainen "henkireikä" tämä kuitenkin on. Ja olen saanut niin monia ihania Blogi-ystäviä, etten varmaankaan osaisi "elää ilman teitä"...
Ja tällaiselle herkälle erakko-luonteen omaavalle nämä virtuaali ystävyyssuhteet ovat kultaakin kalliimpia!! <3
Yritän (tosin epäilen, etten ehkä siinä onnistu...) pitää toistaiseksi tämän niin pintapuolisena kuin kykenen, -jos se käy ylivoimaiseksi, niin laitan salasanan taakse
(varmaankin siihen neuvoja saan). Jos vielä joku sen jälkeen haluaa blogiani seurata, niin haluan tietenkin tietää kuka, mistä ja miksi... , -kaikilta sitä ei tosin tarvitse kysyä... ;-)
Muistattehan siis rakkaat ystävät, etten missään nimessä syytä ketään mistään!!
On ihan omaa syytäni jos olen liian herkkänahkainen.
Elämä kai monilla meillä on "vuoristorataa".
Minun vuoristoratani taitaa vain olla pysähtynyt sinne alamäkeen sen jälkeen kun menetin Rakkaan Esikoiseni.
Annattehan minun olla vielä täällä alamäessä; heti kun sen lähtee nousuun, niin te olette ensimmäiset jotka siitä saatte tietää...
Lämpimät halaukset lähetän teille kaikille!! <3

torstai 9. lokakuuta 2008

Poistoa...

Poistin kaksi edellistä postaustani. Kiitän teitä jotka kommentoitte. Ilmeisesti olen nyt tavallista herkemmässä mielentilassa, sillä tunsin tarvetta selittää kirjoitteluani....
Miksi turhaan, -bloginihan on julkinen, joten jokaisella on oikeus kommetoida omilla mielipiteillään.
Jos minä pahoitan mieleni jonkun sanoista, on siis syytä mennä itseensä!!
Nyt kuitenkin hyvää tarkoittavat kommentit ja menetykseni vertaaminen toisten ihmisten menetyksiin tuotti mielipahaa.

Tällä hetkellä minä tunnen ja suren näin, -tämä on minun tapani. Ei ehkä "oikea",- mutta...


Jään miettimään lopetanko blogini pidon kokonaan, siirränkö salasanan taakse vai yritänkö pitää vain mahdollisimman pinnallisena, kertomatta sen enempää omia henkilökohtaisia tuntojani. Tätä lukee moni minut tunteva, ja nyt tuntuu, että päästän ihmiset liian lähelle elämääni... No, pintaraapaisuahan tämä vain on ollut, mutta kuitenkin!



sunnuntai 5. lokakuuta 2008

Pientä puuhastelua...

Olin itseeni melko tyytyväinen eilen...
Mies lähti aamupäivällä omiin menoihinsa ja minä jäin mm. miettimään ruokaa illaksi kun hän tulisi kotiin. Ensin laitoin kikherneitä marinoitumaan (marinadi "omata päästä", -kuten muukin ruoka...). Sen jälkeen valmistin Lindströmin pihvejä soijarouheesta. Niiden kanssa viipaloituja yrttiperunoita (oliiviöljyä, rosmariinia sekä meiramia). Vielä tein uuniin hautumaan mantelikuorrotteisen "kiusauksen" salaattifenkolista sekä kukkakaalista. Lisäksi oli viel
ä ituja.
Yllätyin itsekkin, miten jaksoinkin tehdä noin paljon ja aika suuritöisiä kuitenkin!?!

Mutta hyvä niin. Kuopus oli isän perheen luona, joten kunnon kasvisruualle ei ollut esteitä. Häntä kun ei enää huijata syömään soijarouhetta tms. kasvisruokaa... ;-)
Ruoka oli todella hyvää,-mies hehkutti Lindströmin pihvejäni! ;-)
Katoin pöydän kauniisti ja söimme kynttiän valossa, -ei meillä mitenkään epätavallista, mutta nyt Esikoisen poismenon jälkeen en ole tällaisiin oikein jaksanut paneutua.


Tänään kävin pikaisesti sunnuntai-kirppiksellä katsomassa josko pitsimyyjä olisi paikalla. Ja siellähän hän! Ostin siis hiukan pitsiä sekä puuvillanauhoja. Eräältä myyjältä löysin ihanat vanhat tyynyliinat. Hän kertoi niiden olevan äitinsä peruja, -kauniit nimikirjaimetkin. Kangas oli kuulemma puissa kudottu ja pitsi käsinvirkattu. Kerroin hänelle ompelevani tuollaisista taas jotakin muuta ja uutta.


Tämäntyylisiä joulusukkia minulla olisi mielessä, -nyt vain eilisen puuhastelun (ruuanlaiton lisäksi myös ompelin) jälkeen on "takki tyhjä"!!



lauantai 4. lokakuuta 2008

Kasvihuoneen syystunnelmia...

Nappasin muutaman kuvan kasvihuoneestani. Iltaisin kun hämärtää, sytytän lyhdyn tai kaksi sinne, mutta päivällä siellä näyttää mm. tältä.




perjantai 3. lokakuuta 2008

Perjantai päivitystä...

Kiitän lämpimästi kaikkia arvontaan osallistuneita, -ja peräänkuulutan vielä yhtä voittajaa. Neljän lapsen äiti uudeltamaalta, jos vielä vierailet täällä, niin laitathan osoitetietojasi tulemaan. Voittosi odottelee täällä.

Minun oloni on pitkään ollut vaikea... Päiväpäivältä tämä tuntuu pahemmalta.
En pysty enkä halua ajatella, sillä niin käsittämättömältä ja tuskaisen kipeältä tämä menetys tuntuu. En ole pystynyt kirjoittamaan sähköpostia muutamalle ihanalle ihmiselle, jotka minuun ovat ottaneet yhteyttä (jos täällä vielä vierailette, niin pyydän sydämestäni anteeksi).
Miten kirjoittaa kun en haluaisi edes ajatella...


Yritän kuitenkin jotenkin jatkaa elämää, kun pystyn niin ompelen. Olen huutonetissä kaupannut tekeleitäni, -ja äärimilleen joudun voimani ponnistamaan jaksaakseni huolehtia loppuun asti kaupantekoni. Mutta hyvä kun siihen pystyn itseni pakottamaan...
Olen saanut kehuja ja positiivista palautetta, -se lämmittää mieltäni. Kovasti siellä
jotkut odottavat, että kun taas laitan ompeluksiani myyntiin... =)

Paljon muuhun en sitten pystykkään! Olen aina pitänyt siivoamisesta, mutta nyt en saa itsestäni irti aloittaakseni jostakin nurkasta nuohoamisen...

Tilasin Hanniksen Augustin Huvila Puodista mm. Maison Belle toilet siivousainettakin...
Mistähän saisi tilattua voimia, intoa ja inspiraatiota näihin normaaliin kodin askareisiin...


Olin aiemmin tilannut Hannikselta Jul-kirjan, -kiireisen ja huonon paketin avaamisen jäljiltä minulta oli jäänyt huomaamatta kortti jossa kiitokseksi tilauksesta luvattiin seuraava tilaus postikuluitta... Tein siis uuden tilauksen ja maksoin myös postikulut. Hyvitykseksi Hannis laittoi minulle ihanan Maison Bellen joulu-siivousaineen! =)
Hän on kyllä nähnyt vaivaa paketoidessaan tuoteitta, niin nätisti oli laitettu!


Tilasin myös muutaman näitä ihania Jeanne d´Arc Livingin käpykoristeita.
Kuvassa ovat lasikuvun alla, joten niiden kauneus ei ehkä pääse oikeuksiinsa. Myös tuo vasemmassa reunassa näkyvä nostalginen kortti oli Hanniksen paketissa.