Minulla on ollut vähän "matalapainetta"... Liekö jonkinasteista kevätväsymystä, laiskuutta vai mitä (toivottavasti ei kuitenkaan puhkea vanhaksi vaivakseni eli masennukseksi) Mikään ei ole oikein huvittanut ja väsymystä on ollut enemmän kuin laki sallii... ;-)
Työpäivän jälkeen kun on ruuan tehnyt ja syönyt niin sohva, tv sekä lehdet ovat olleet suurena houkuttimena. Mies on ollut illat töissä ja pojat tämän viikon isällä. Olisi ollut aikaa tehdä käsitöitä, haravoida pihaa tai mitä tahansa, -mutta kun ei iske niin ei iske...
Käsivarsi on ollut kipeä joten se on vähän rajoittanut noita tekemisiä. Tänään on ollut erityisen pahapäivä, -tuntuu kuin käsivarsi olisi tulessa. Vielä tässä pitäisi jaksaa vajaat kolme viikkoa sinnitellä, en haluaisi jäädä sairauslomalle, kun leikkauksen jälkeen kuitenkin joudun olemaan useamman viikon.Käsitöitä olen tehnyt töissä... Todellakin, kun lapset ovat päiväunilla ja jos olen lepohuoneessa valvomassa, niin olen muutamana päivänä tehnyt siinä samalla näitä kirjontatöitä. Tuntuu niin pitkältä muuten se aika vain istua toimeettomana.

Yritän viikonlopun aikana ehtiä/jaksaa paneutua haasteeseen jonka olen saanut sekä käydä vierailulla "tuttujen" (=blogeissa) luona! Voikaahan hyvin sisaret ihanaiset! ;-)
Käsivarsi särkee edelleen, mutta yritän taas sinnitellä töissä. Oli jo niin iso ikävä pieniä lapsosia, että näin heistä untakin. Olen nyt kaksi päivää ollut töissä, -istunut lattialla ja viisi-kuusikin lasta yrittää yhtäaikaa päästä syliin... =)
Vaikka omat ovatkin jo niin isoja, etteivät enää syliin ole tullut moneen vuoteen -onneksi... niin on ihanaa kun töissä saan helliä, halata, suukottaa, leikkiä yms. Toki halaamme omien poikienikin kansssa ja kun sanomme hyvää yötä, niin yleensä aina annan pienen suukon otsalle. Välttämättä se ei heistä aina mukavalta tunnu, mutta kun sitä on jatkunut aivan lapsuudesta asti, niin eivätköhän nuo ole siihen tottuneet.
Olen niin onnellinen kun saan tehdä tuollaista työtä! Näin pieniä meidän päiväkodissa ei aiemmin ole ollutkaan. Minäkin siirryn kesän jälkeen vähän isompien osastolle, mutta varmaa on, että välillä käyn pienten osastolla; haluan tuntea sen kun pikkuinen kiipeää syliini ja laittaa pienet kätensä kaulani ympärille... =) On se vain niin ihana tunne!
Kunnon kevät antaa vielä odottaa itseään! Vaikka aurinko on välillä paistellutkin, niin tuuli on ollut kylmä. Minulla on iso-hinku pihalle puuhastelemaan. Meillä on varjoisa tontti, joten kasvit eivät ole vielä "heräilleet". Kevätesikko yrittää kuitenkin hiukan availla nuppujaan.
Ostin muutaman orvokin lisää ja niitä meinasin laittaa ulos ruukkuihin -mahdollisimman pian!
Taidan lähteä tästä hetkeksi heiluttamaan haravaa etupihan nurmikolle. Takapihalla on vielä niin märkää, että jätän myöhempään ajakohtaan sen haravoinnin. Tiedän kyllä ettei käteni haravoinnista pidä, mutta kun sitä jokatapauksessa särkee, niin jotakin haluan tehdä!!
Ihanaa ja toivottavasti aurinkoista viikonloppua kaikille vierailijoille! =)

Tänä aamuna on tämä äippä viettänyt hetken nostalgisissa muistoissa, pieni kyynel silmä kulmassa; mihin tämä aika on oikein kulunut... Vastahan nämä veljekset tömistelivät pitkin ja poikin kodin lattioita.
Tämän kuvan aikana asuimme kaksikerroksisessa rivitalossa. Poikia ei siis pidetty "vankeina", vaan yläkerran aulassa rappusten yläpäässä oli portti. Kuvasta voisi luulla jotakin muuta, kun esikoisella on vasara kädessä... ;-) Ihan hymyssä suin sieltä veljekset "karkuun pyrkivät...." ;-)
Kuopuksen katse näyttää kiinnittyneen tuttiinsa joka on veljen kädessä. =)
Tässä kuvassa kuopuksella on nenä ruvella, -muistaakseni oli kiipeillyt rattaissa ja arvaahan sen miten siinä kävi...
Niin onnellinen olen näistä miehistäni. Fiksuja, rauhallisia ja kilttejä ovat rakkkaat poikaseni! =)
Ai että miksikö tämä hehkutus!? Tänään tulee esikoisen syntymästä kuluneeksi 19 vuotta ja kuopuksen syntymästä 16 vuotta! Pojat ovat syntyneet siis samana päivänä, mutta vuosia on välissä kolme. Nyt ovat molemmat PALJON minua pidempiä... Sunnuntaina vietämme synttäreitä lähisuvun kanssa. ONNEA RAKKAILLE NUORILLE MIEHILLENI!

...ihanaista EssunTaskun emäntää Katinkaista hänen ihanasta blogistaan joka tänään täyttää vuoden! Ja Katinkaa itseään siitä, että on olemassa, -ja on niin ihana ja lämmin ihminen!
Emme koskaan ole henkilökohtaisesti tavanneet, mutta tuntuu kuin olisimme tunteneet kauan!!

Pieni onnen helmi-kyynel silmäkulmassani ajattelin Häntä ja olin ajatuksin Hänen luonaan keltaisessa talossa... ;-) kun löysin postilaatikosta tämän kauniin kortin! Kiitos Ystävä!
Pyykit hulmuavat ulkona, minä tassuttelin pihalla ja istutin aiemmin keväällä ostamieni kukkien sipuleita maahan. Eipä siellä vielä paljoa voi tehdäkkään kun on niin märkää.
Keväinen sää sai minut kävelemään naapurustossamme olevaan puutarhaan katsomaan olisiko orvokkeja... =) Ja olihan niitä!! Annan näiden nyt hiukan kasvaa makuuhuoneen ikkunalla ennenkuin laitan ulos.
Puutarhalla oli myös jo mm. ulkomuratteja. Hillitsin kuitenkin itseni (vaikka sieluni silmillä näin jo orvokkeja ja muratteja ulkoruukuissa), eihän ensimmäinen keväinen päivä vielä tarkoita että se kevät olisi jo oikeasti tullut. Vielä voi vaikka sataa luntakin.
Puutarhurilta kyselin mikä eläin olisi voinut krookukseni syödä ja kuulemma peurat, jänikset ja hiiret niillä herkuttelevat. No, peuroja ei täällä ole, mutta pupuja ja hiiriä kyllä!
Samaan aikaan minun kanssani oli eräs rouva tältä samalta kadulta ja hän kertoi jänisten syöneen hänen krookuksensa jo useampana vuotena. Höh, kyllä minua harmittaa!
Näitä kauniita leinikkejä ostin pari oksaa ilokseni.
Mies on auttamassa tuttavaansa ja minäpä taidan ottaa puutarha- ja sisustuskirjoja pinon vierelleni ja loikoilla hetken sohvalla, Enkä panisi pahakseni pienistä päiväunistakaan... ;-)
Tuossa aiemmassa postauksessa mainitsin, että pitäisi järjestellä kotia, -mutta kun ompeleminenkin houkutti. No, enpä sitten siivonut, -päinvastoin- taisinpa sotkea vain lisää kankaineni, lankoineni...
Olen kovasti innostunut näiden ruusujen kirjomisesta, ja niitä olen tehnyt iltaisin telkkua katsellessani. Jälki nyt ei ole kovin kaunista, mutta kun tekemisen ilo on niin suuri, niin se korvaa laadun...

Neulatyynynkin tein Tilda-tyyliin....
Kasvispihvi "taikina" on teon alla, teen sen jääkaappiin odottamaan ja lähden taas vähän kävelylle. Aurinko ei paista, mutta eipä sada vettäkään. =)
Jotakin tässä on tehtävä!
Kotona olo ei tunnu nyt hyvältä; minulla kun on taustalla vuosien takaa masennus, niin tämä kotona olo välillä vähän ahdistaa... :(
Kylvin hiukan kukkien ja vihannesten siemeniä, -laitoin osan vanhoihin kahvikuppeihin ja vanhaan piirasvuokaan jotka olen joskus kirpputoreilta haalinut. Yhteen uuteen pieneen sinkkiämäriin laitoin myös. Enpä tiedä miten lähtevät kasvuun, täytyy vielä laittaa kelmua päälle. Osan kylvän ihan kaupan muoviseen "kasvihuone-laatikkoon."

Eilisellä kirppari reissulla ei löytynyt oikein mitään tosi kivaa. Jotakin pientä kuitenkin, muunmuassa kaunis vanha kulho (köyhänmiehen hopeaa) ja kauniit vanhat lasilautaset.
Kulho ei kunnolla kuvassa erotu kun siinä on nuo lasilautaset. Lautasia ei ollut kuin viisi, mutta kyllä niistä joskus varmasti kakkua tms. syödään. ;-)
Viinicooleri tulee todennäköisesti kukkaruukuksi/-maljakoksi. (Pullo on omasta kaapista.)
Kirjakerhosta tilasin tällaiset kirjat: Jamie Oliverin "Jamien kotona" (ihanaa kun sen saa nyt suomenkielisenä, on iloa tällaiselle kielitaidottomallekkin...) sekä "Menneenajan tunnelmaa" jossa on yli 40 erilaista ompeluohjetta kaikkeen kivaan kodin sisustuksessa.
Näitä olen tänään lueskellut; -mieli on vähän mustana kun olen taas sairauslomalla kipeän olkpääni takia. Olen monta yötä nukkunut niin huonosti, että oli mentävä lääkärille. Olen nyt reilun viikon pois töistä... :(
Tein eilen valmiiseen marenkipohjaan "pikakakun", -kun jotakin hyvää teki mieli. Nautin hetken olostani kirjoja lueskellen. Sisustuskirjat ovat kyllä juuri vaihtumassa puutarhakirjoihin... =) Alkaa jo "sormia syyhyttää"...
Enpä ole kirjontaa kokeillut varmaan sitten koulun jälkeen, mutta eilen -ja vielä tänä aamunakin olen muutaman ruusun tehnyt. Mihin nämä tulevat, -siitä minulla ei ole vielä tarkkaa tietoa. Vielä pitää aikatavalla harjoitella...
Nyt lähdemme miehen kanssa kirpparilla käymään, -toivottavasti jotain pientä kivaa löytyisi.
Sain Merjalta tällaisen tunnustuksen. =) Kaunis kiitos Merja!
Kaivoin eilen maasta maa-artisokkaa ja tänään olisi tarkoitus tehdä siitä gratiinia. Yrttipenkissäni näytti olevan jo sen verran kasvua, että saan sieltä ihanaa makua, ja nokkostakin pihalla on, joten sitä laitan myös. Katsotaan sitten mitä tulee... ;-) Olen toki ennenkin tehnyt, -olen vain sellainen etten tee keittokirjan ohjeiden mukaan vaan "sävellän" itse!
Vihdoin viimein mies sai laitettua hyllyn kodihoitohuoneen seinälle, (pitää paikkansa sanonta "suutarin lapsella ei ole kenkiä"; -hän on kirvesmies, mutta omassa kodissa tahtoo tuo remontointi yms. jäädä...) ja sinne pääsi nyt pari Mailegin pupua kalusteineen.
Kuvassa näkyy myös Wanilla Rosesta tilaamani ihana pölyhuisku.
Minä en siis todellakaan siivoa pitsihansikkaissa... ;-) (käytän hyvin harvoin siivouksessa minkäänlaisia hanskoja). Ne ovat vain kuvausrekvisiittana, tuo huiskukaan ei ole tulossa käyttöön.
Tämän uuden kirjan kanssa olen viettänyt aamulla hetken aikaa; "Kodikkaasti valkoista".
Ei mikään niin kovin ihmeellinen kirja, mutta menettelee. Minulle siinämielessä hyvä, että kun on suomenkielinen, niin ymmärrän muutakin kuin kuvat... ;-0
Lopuksi vielä tällainen kaunis nettimyymälä kuin Willa Nostalgia jonka löysin. Itse en ole mitään tilannut (ainakaan vielä...). Vasta tänään tähän törmäsin, -kauniilta näyttää.
Leivoin hetki sitten iltateelle muffinseja. Osan koristelin vaaleanpunaisella pumadalla ja kookoshiutaleilla. Kuvassa myös Wanilla Rosesta tilaamani Mailegin pupu-neiti.