Pihalla riittäisi puuhaa, mutta koska ne ei tekemällä lopu niin välillä on ihanaa lähteä korin kanssa metsään; -hortailemaan.
Villivihanneksista oli jo postaus Part 1.
Pyydän vielä palaamaan siihen, ja lukemaan alussa olevat varoitukset ym. tekstit!
Jokainen kerää siis omalla vastuullaan, ja kasvi täytyy tunnistaa ennenkuin voi maistaa.
Nyt vuorossa siis osa 2.
Tässä jo aiemmin keväällä kerättyjä. Pihlajansilmuja ei enää saa, mutta kokeilkaapas ensi vuonna, -maistuu karvasmantelille.
Nyt olen kerännyt mm. näitä.
Voikukka tulikin mainittua ja ensimmäisessä osassa, siitä siis voi käyttää kaikki osat, lehdet, nuput, kukat, varren sekä juuren.
Maistuu niin tuoreena, paistettuna/wokattuna kuin säilöttynäkin.
Leivän päällä hortaa...
Poimulehti tuli myös viimeksi mainittua, ja niitä keräsin taas.
Juuri tuollaisena pienenä, hiukan viuhkamaisena lehtenä ovat parhaimmillaan.
Piharatamo taitaa olla kaikille tuttu...
Tässäkin nämä ensimmäiset pienet ja pehmeät lehdet ovat parhaita!
Kuusenkerkkää meillä saa napsia suuhun ihan tuoreeltaan omalta pihalta.
Ja pakstimeen tietenkin.
Suosikseni on noussut tämä, -isomaksaruoho.
Sitä olen syönyt ihan sellaisenaan, leivän päällä ja salaateissa.
Ajattelin kokeilla wokkaamista myös.
Paljon on ihania kasveja, mutta valitettavasti kävelymatkan päästä ei löydy kaikkia mitä haluaisin kokeilla. Miehellä on töitä niin ettei ole jaksanut pahemmin autoajelulle lähteä.
Tällä viikolla yhtenä päivänä lähdin aamun salikäynnin jälkeen metsään ja siellä meni melkein kaksi ja puoli tuntia.☺
Maisemia kuvasin kännykällä, kun en jaksanut ottaa järkkäriä kannettavakseni.
Minulle luonto ja kasvit ovat olleet lähellä ja tärkeitä jo ihan pikkutytöstä.
Kirjojakin on kerääntynyt vuosien saatossa monenlaisia.
Kaunis päivä näyttää taas olevan.
Me lähdemme käymään torilla ja Taivaspojan haudalla... -seitsemän vuotta sitten kevätjuhla päivä oli lauantai 31.5 -meillä vietettiin silloin hautajaisia...
Ihanaa viikonloppua kaikille!♡