En ole nyt tässä masennuksessani oikein jaksanut vieraita (enkä aina tuttujakaan...☺)
Parisen viikkoa sitten kuitenkin kutsuin erään hyvän ja ihanan ystävän luokseni teelle.
Hänen kanssaan voin olla oma itseni masentuneenakin. Olemme tunteneet n. 33 vuotta.
Ja ennenkaikkea -koska hän on niin lämmin, positiivinen, iloinen, ystävällinen, niin tiesin että hänen jos kenen seura tekee minulle hyvää.
Mieheni oli edellisenä iltana tehnyt meille iltapalaksi ihanaa lohipiirakkaa, joten tilasin häneltä seuraavaksi aamupäiväksi samanlaisen kun ystävättäreni oli tulossa.
Mies oli käynyt jo seitsemän aikana aamulla kaupassa ja teki samantien piirakan.
Minulla tuli vähän siivottuakin kun ystäväni oli tulossa.
Oli todella harmaa aamu, mutta kuvasin silti vähän kotiamme.
Ei ole oikein ollut sisustus innostustakaan, kun tämä masennus on vaivannut alkukesästä asti...
Tosin nyt tuntuu kuin pientä helpotusta olisi havaittavissa...☺
Minä olen aina ollut aamuihminen, mutta valitettavasti masennuksessa yleensä aamut ovat erittäin vaikeita... Siksipä olen yrittänyt nyt aamuisin jäädä vain sänkyyn enkä nousta ylös siellä kuuden-seitsemän maissa. Sillä silloin (kun on niin pimeää ja hämärää) siirryn vain sohvalle ja olo on entistä kurjempi... -ja siitä on niin vaikea päästä ylös!
Aina tuo ei onnistu, mutta yritän sitä aina kun mahdollista.
Vaikka kuinka illalla päättäisi että huomenna teen sitä ja sitä, mutta kun aamu on niin itseään ei saa mihinkään vaikka kuinka haluaisin.
Tässä kuvia meiltä, -laatu on huono kun oli niin hämrää.
Ruokailutila, kuvattuna keittiöstä päin.
Tuota ysäri-parkettia inhoan yli kaiken... Isäntä vain ei tätä inhoa minun kanssani jaa...☺
Olen vuosikausia haaveillut sen maalaamisesta, -tai nykyisin toivon kyllä jo täysin uutta!!
Olohuone.
Olohuoneesta, ylimmässä kuvassa näkyy vasemmalla eteistä.
Ovi taustalla johtaa vaatehuoneeseen.
Ruokailutila olohuoneesta kuvattuna.
Taustalla lasiruutuovien takana on meidän makuuhuone.
Sain ystävältäni ihanan Pentikin huopa-kaitaliinan.
Mieheni tekemä lohipiirakka, -namm!
Juttelin miehelle tuossa yhtenä aamuna, että pitäisi päästä käymään Ikeassa, että saisin keittiön ikkunan ja työpöydän eteen jonkun korkean tuolin josta katsella lintulaudan vierailijoita.
No hän ei pidä Ikeasta, joten kun tuli asioilta niin toi minulle sen korkean tuolin, -oli Jyskistä hakenut. Samalla oli ostanut minulle myös pari kaunista tuikkukippoa.
Jouluisessa Blogissani kauppasin tekemiäni Joulusukkia jotka menivätkin samantien.♡
Laitoin lisää, -joten käy kurkkaamassa TÄÄLLÄ.
Jos vaikka haluaisit antaa sukkaselle uuden kodin.
Toivotan ihanaa viikonloppua teille kaikille!♡
Taitaa olla turha toivo, ennenkuin huomaakaan niin tuokin on sulanut pois.
Niin kaunista ja harmoonista ja niin mun makuun! Onneksi Sinulla on ihana miehesi tukenasi ja tietysti poikasi morsiamineen ja muu lähisuku ja ystävät. Unohtamatta Leeviä <3 Mulla kanssa ollut vaikeaa, kun masennuslääke vaihdettu useamman kerran ja olin lähes koko kesän ilman lääkettä. Nykyinen lääke ei onneksi ole tuonut mitään ihme sivuoireita tms. Ei tosin ole kyllä mielialaankaan kovin hyvin tehonnut. Mut kokeillaan vielä ensi kuussa isommalla annoksella. Elämä on just nyt hyvin stressaavaa ja potkii päähän kunnolla, mutta en luovuta, en!
VastaaPoistaKiitos ihana Tiinuli!♡
PoistaOn tietenkin suuri onni että on läheiset, mutta valitettavasti hekään eivät aina oikein ymmärrä... Kuten varmaan tiedät, niin masennus on vaikea sairaus, -sitä ei oikein itsekkään ymmärrä, ja läheiset vielä vähemmän. Eikä heitä haluaisi oikein hirveästi tällä vaivata...
Ikävä kuulla että sinulla on ollut vaikeampaa, -toivon sydämestäni että elämän ikävät tilanteet helpottaisivat ja saisit taas tuntea iloa.♡
Me olemme sitkeitä mimmejä...☺
Teillä on kaunis koti! Toivotaan että olosi helpottuu lumien myötä, voima tsempit täältä!!
VastaaPoistaLämmin kiitos Johanna!♡
PoistaTeillä on oikein viehättävä koti <3 Ystävät ovat kyllä tärkeitä, hienoa että olet jaksanut kutsua ystävän kylään! Paljon voimia tähän pimeään vuodenaikaan ja toivottavasti pahin masennus on nyt selätetty <3
VastaaPoistaKiitos Marika!♡
PoistaYstävät ovat todellakin tärkeitä, -harmittaa vain ettei heitä jaksa tavata kun olo on paha, vaikka tietääkin että he olisivat hyvää "lääkettä."
Nyt on pari päivää ollut selvästi vähän parempi olo, -on se vain käsittämätön sairaus tämä masennus...
Niin kaunista ja viihtyisää teillä on ♥ Toivon että olosi helpottuu ♥ Oikein ihanaa viikonloppua Sinulle toivottelen ♥
VastaaPoistaKiitos Leena ihanainen!♡
PoistaIhania kuvia taas kodistasi. Tuo musta ja vaalea on niin mun värit.Iso pöytäliina pöydällä on kaunis mistähän oot ostanut ? Tuikkukipotkin on kauniit.
VastaaPoistaViikonloppuja ja vointeja toivottavasti parempaan päin.
Iso kiitos Tellupa!♡
PoistaPöytäliinan ompelin Ikeasta ostamastani kankaasta, -tykkään itsekkin kovin!
Leppoisaa Pyhäinpäivän viikonloppua myös sinne!
On todellakin kaunis koti, toivottavasti saat siitä voimia jaksamiseen. Saisikohan mieheltäsi tuon lohipiirakan ohjeen? Itse en kalaa syö, mutta voisin yllättää mieheni.
VastaaPoistaLämmin kiitos Mummo!♡
PoistaMinäpä pyydän että isäntä kirjoittaa tuon ohjeen minulle, niin voin sen täällä julkaista. Sen tiedän että pohjan resepti (joka tuntui lähes sulavan suussa) on netistä löydetty, mutta täyte taitaa osittain olla miehen oma.
Kiitos Ma-te ihanainen!♡
VastaaPoistakaunista! Hyvää viikonloppua!
VastaaPoistaKiitos Sussi ihanainen!♡
PoistaKaunista teillä!
VastaaPoistaVoi kiitos Satu, -jos lompakko olisi vähän paksumpi, niin aika paljon muuttaisin täällä...☺
PoistaTodella kauniita kuvia teiltä! Mä muuten pidän tuosta parketista.
VastaaPoistaOlen ollut toista viikkoa flunssassa, mutta siskon kanssa soittelin, joten tiedän, että teillä on siellä nyt lunta enemmän kuin meillä Turussa. Minä en siis keleistä ole nauttinut, kun en ole ollut viime keskiviikon jälkeen vielä yhtään päivää täysin kuumeeton. Koko ajan pitää lämmön 37 - 37.5. ja kun normaalilämpöni on sellainen 36.3 niin eihän ole terveeltä tunnu. Nyt lisäksi tahtoo puhuessa heti lähteä ääni. Joten saas nähdä mitä tästä vielä tulee.
Ihanaa viikonloppua teille!
Kiitos Sari!♡
PoistaMinä myös sain flunssan, tosin pääsin vähemmällä kuin sinä. Pari päivää olin peiton alla sohvalla. Kuumetta ei varmaankaan ollut mutta muuten veto pois.
Me saimme todellakin lunta oikein vain reilusti, -ja perjantaina oli kaunis ja aurinkoinen talvisää. Minua niin harmitti kun ei päässyt ulos, ei tiedä koska sellainen päivä taas tulee... Suojakeliä ja vesisadetta on luvattu ensi viikolle. :( Toivottavasti sinulla on flunssa jo helpottanut!
Selailin blogiasi ensimmäistä kertaa. Kivoja kuvia ja kaunis koti sinulla. Tiedän myös mitä masennus on. Kokenut sen kun matto vedetään jalkojen alta. Kun ei halua nousta sängystä, eikä herätä. Sitten kun on hyvä olla, nauttii siitä. Voimahaleja sinulle ♡♡♡
VastaaPoistaKiitos Onneli ihanainen!♡
PoistaKyllä se tämän masennuksen kanssa on niin, ettei sitä oikein ymmärrä kuin toinen saman kokenut. Kun itselläkin on joskus vaikeuksia ymmärtää...
Toivon sinulle paljon hyviä päiviä!