Kevät on tullut...

Kiirreellä ennen töihin lähtöä...
Eilen oli kaunis aurinkoinen päivä. Olen varmaan maininnut, että työskentelen päiväkodissa. Eilen meidän ryhmän ollessa vielä sisällä iltapäivällä, tulivat esikoululaiset meidän pihalle. Ikkuna oli auki ja kuuntelin toisella korvalla lasten riemua. Hetken kuluttua kuulin kirkkaan lapsen äänen huutavan: "Hei mä löysin leppäkertun." Olisi tehnyt mieleni juosta pihalle katsomaan... Hymyssä suin maltoin kuitenkin mieleni ja ajattelin: KEVÄT ON TULLUT!

Kiitos edellisen kirja postauksen kommentoinnista! =)
Voin suositella molempai kirjoja. En ole vielä ehtinyt kunnolla perehtyä, mutta esim. tuossa Romantiskt och rofyllt kirjassa on kauniit piirroskuvat eri työvaiheista.

Töistä tullessa keräsin ensimmäisen kimpun kevättä kotiin: =)



IHANAA JA AURINKOISTA KEVÄT PÄIVÄÄ KAIKILLE!

Kirja hankintoja...

Haluan esitellä uudet ihastuttavat kirjani; Romantiskt och rofylt sekä The French-Inspired Home.
Pikaselauksella näyttivät oikein mukavilta! =) Kuten aiemminkin olen maininnut, niin kielitaitoni on olematon, mutta kauniita kuvia tykkään katsella... Onneksi on sanakirjat, ja noissa on kyllä selkeät piirroskuvat eri tekovaiheista.
Nyt lähden tarkemmin tutkimaan ja nauttimaan... =)

Kirpputori ostoksia ja ompeluksia...

Olemme lähdössä veljen tyttären 14-vuotis syntymäpäiville, mutta sitä ennen laitan pari kuvaa.
Olen taas vähän säätänyt kameran nippeleitä, joten kuvat ovat mitä ovat...
Kirpputorilta mm. kaunis vanha verhokappa, valkoinen vanha tyynyiina, ihana lasipullo. Tuon vanhan emalivadin ostin äidilleni, -hän kun on pyytänyt minun sellaista katselemaan. Kesäkukkia on hänen tarkoitus siihen laittaa.

Sisustussydämiä olen ommellut muutaman.

Kukkia ja kuvakokeilua...

Yritän opetella uusia jippoja kamerastamme, (ohjeet on englanniksi ja olen siinä NIIN onneton...) -mutta se onkin vaikeampaa kuin kuvittelin. Onhan tuo Olympus ollut meillä jo monta vuotta, mutta koskaan en sen toimintoihin ole perehtynyt.
Samalla opettelen pienentämään myös kuviani täällä koneella. On joku uusi ohjelma jota en ennen ole käyttänyt.

Tällaisia otoksia tänään;
Mies toi eilen atsalean, -valkoista ei kuulemma ollut, -kaunis on tuokin. Olen vain melkoinen "tumpelo" näiden kukkien kanssa, -varistavat lehtensä ja kukkansa alta aikayksikön.
Vaikka yritän muistaa kastella ja sumutellakkin sillointällöin...


Löysin tänään pikaisella kirppis käynnilläni tällaisen melko suuren ja todella painavan kauniisti "patinoituneen" ruukun. Laitan siihen kesällä jotakin kukkaa ja koko komeus pihalle.



Näitä köynnösmuratteja ostin kaksin kappalein, mutta minulla ei vielä ole niihin sopivaa ruukkua. Suurempaan ne pitäisi pikimmiten istuttaa, -juuret työntyvät jo pohjareiästä ulos...


Mies huutelee jo syömään. Uunilohta ja perunamuusia. Lisäksi ihanaa, mustasta Cavi-Artista, sipulista, smetanasta ja mausteista tehtyä herkkua... Nammm...

Viime kevään kuvia...

Olen kaihoten katsellut viime kevään ja alkukesän kuvia. Miten odotankaan näiden kaikkien seuraavaa tulemista...
Viimevuoden huhtikuussa keräilin nokkosia ja voikukanlehtiä ruokiin.


Kevään ensimmäisiä kasveja etupihalla.


Omenapuu kukkii.


Vaaleanpunaisia pelargoneja...


Näidenkin aika tulee vielä, -ja mikä parasta; tuo kaikki on vielä edessä! ;-)
Miten pitkältä kevät mahtaakaan tuntua tänä vuonna; sain tänään tiedon sairaalasta, että olkapään leikkaus on 14.5. Minä kun niin toivoin, että jo huhtikuussa olisin päässyt...
Leikkauksen jälkeen menee varmaan aika pitkään ennenkuin puutarhatöitä voi tehdä!! Ja se aika kun olisi juuri parhaimmilllaan silloin... :(
No, nautin sitten niistä kasveista mitä on, vaikken kovasti voikkaan uusia istutella.

Kaipaan kevättä niin....

Eipä tunnu kivalta, -ei! Lunta on tullut valtavasti, varmaan enemmän kuin koko talven aikana yhteensä. Olen kevät ihminen ja odottanut jo niin jokaista pientä kasvin alkua pihallani...
Ennen lumen tuloa kukkapenkeistä pilkottivat jo mm. narsissin, krookuksen, tulppaanin, sinivuokon ja jopa pioninkin pienet alut. Nyt ne ovat piilossa paksun lumikerroksen alla ja joutuu pitkään odottamaan niiden näkymistä. Sipulikukkien ja sinivuokon tiedän selviävän, mutta arveluttaa hiukan se pionin kohtalo... Minulla kun ei siitä ole aiempaa kokemusta. Nähtäväksi siis jää.
Kuvasin keittiön ikkunasta kun lintulaudalla käy melkoinen vilske. Rastaat siellä taitavat röyhkeinä viedä suurimman osan pähkinöistä...


Kevään alkua minulla on hiukan sisällä; tuomenoksia taitavat olla...


Ulkona paistaa aurinko niin kauniisti, jos olisi joulukuu niin tuo näyttäisi ja tuntuisi ihanalta.
Nyt se tuntuu vain kurjalta, -sitä miettii kauanko tuon kaiken sulaminen oikein kestää...