Elokuun pehmeät illat...

Kotona en ole saanut mitään aikaiseksi... -selkäkipu on jatkunut nyt kolme viikkoa ja se vaikuttaa jo mielialaankin!!
Lääkäriajan sain sitten viimein tilattua, -kumma miten se lääkäriin meno on aina niin vaikeaa.
Halusin ajan omalle työterveys lääkärilleni joka on tuntenut minut vuosia, -ja hän on todella ihana.

En ole varma olisiko iskiasta tms. sillä kipuu säteilee jalkoihin ja niin kävely, istuminen kuin nukkuminenkin on edelleenkin vaikeaa.

No, ei se tästä valittamisesta miksikään tule, -se tässä vain harmittaa että kun ei mitään kykene tekemään niin mieliala on taas pahasti masennuksen puolella.
Mutta näillä nyt mennään. 

Jonkin verran olemme käyneet autoajelulla, -vaikka istuminen on vaikeaa, niin se on ollut mukavaa vaihtelua kun olen päivät yksin.
Viime lauantaina kävimme Turussa kyläilemässä ja samalla reissulla mieheni vaihtoi autoa.

Tulimme vasta yhdeksän jälkeen illalla kotiin, mutta päätimme juhlistaa uutta autoa kuohuvalla.
Ilta oli niin ihana ja lempeän lämmin että siinä paviljongissa istuessa päätimme avata toisenkin pullon...☺

En omista ajokorttia enkä siten siis tiedä autoista tai niillä ajamisesta yhtään mitään, mutta tykkäsin kovin meidän edellisestä autosta (Volvo Cross Country). 
Mies kuitenkin tarvitsee työnsä puolesta (yrittäjä) pakettiauton joten sellainen hankittiin. 
Komea on tämä uusikin (Fiat Ducato Black&White).

En ole edes jaksanut kokata muutamiin päiviin, muta mies on ♡ -ja parisen kertaa on syöty ravintolassa.

Kuvaaminenkin on jäänyt viime päivinä, mutta tässä sohvalla (tyynyillä tuettuna suht hyvään asentoon) kun olen katsellut valokuviani niin ajattelin muutaman jo aiemmin tehdyn ruuan kuvan julkaista.

Ja vielä kuva naapurin kissasta joka toisinaan viihtyy meidän paviljongin sohvalla... ☺

Palailen taas... Suunnitemissa on arvonta, mutta katsotaan koska sen saan aikaiseksi.

Voikaa hyvin!

Mustavalkoisia ostoksia...

Minulla oli eilen mahdollisuus päästä Jumboon -ja tokihan tilanteen hyväkseni käytin.☺

Miehellä oli työneuvottelu Vantaan suunnalla ja samalla minä pääsin shoppailemaan.


Tiesin ettei aikaa olisi paljon joten piti miettiä missä sitä kävisi.
Miehelläni meni matkoineen reilu kaksi tuntia, ja hyvin se aika Jumbossa riitti, -ei olisi kunto eikä lompakko enempää kestänytkään.☺

Miehelläni oli eilen synttärit joten ostin hänelle lahjaksi muutaman vaatteen.

Muuten ostokseni olivat lähinnä kotiin liittyviä.
Näin kesällä (ja varinkaan tällaisilla helteillä...) ei oikein jaksa innostua kodin sisustamisesta, -ja meillä eletäänkin vähän kuin "pellossa"...☺
Matot laitetaan lattialle kun säät viilenevät eikä enää kuljeta niin paljon ulos ja sisään.
Uudet hankin keväällä Ikeasta, mutta odottavat vielä paketeissaan.

Syksyä ajatellen ihania latva-artisokka juttuja; keittiöpyyhe, tiskirätti + servetit.
 

Pöytätabletteja.

Sinellistä hiukan jotakin pientä, -nuo pienet tagit (etiketit) ovat ompeluksiini (kunhan saan inspiraation...) joilla "nimikoin" tekeleitäni. 
Tänä vuonna olen suunnitellut tekeväni musta-valko-harmaa-hopea väriset joulukortit.
Mieheni kommentti: "Et ole tosissasi". Mutta olen kyllä.☺
Kysyin Sinellin myyjältä onko olemassakaan mustia Hyvää Joulua tai onnittelu ääriviivatarroja. 
Kuulemma ei, mutta hän neuvoi hyvän vinkin: hopea tai kulta tekstit voi permanentti tussilla värittää mustaksi. Näytti miten toimi, -ja sitä aion kokeilla!

Kotiin tullessa miehellä oli vielä firman asioita hoidettavana ja minähän "tapoin aikaani" kaupoissa ja kirpparilla.☺ 

Keittiö esiliina löysi tiensä koriini...
Kuvassa eteisen lipaston päällä tuossa reunassa näkyy maljakko jonka löysin kirpparilta, -tykkään kovin! Odotan että gladiolukset vihdoin avaavat kukkansa, -sellainen näyttää varmaan hyvältä tuossa maljakossa.

 Pieni matto... 

Ja sorruin sitten erääseen ehkä vähän tyhmään/turhaan ostokseen...
Tämän ikäisen (-ja kokoisen) ei ehkä pitäisi enää käyttää mitään koripallotossuja, mutta kun olin löytänyt musta-valkoraidallisen pitkähihaisen T-paidan ja mustat caprit niin jotenkin vain nuo tossut sopi väreihin... En tosiaankaan aio caprien kanssa noita koristossuja käyttää, mutta pitkien housujen kanssa menevät varmaankin...
Olen koko aikuisikäni käyttänyt pääsääntöisesti hyvin paljon mustia vaatteita, niiden kanssa sitten valkoista tai joskus jotakin muuta väriä.

Toivotan kaikille mukavaa viikonloppua!
Jos viikonloppuna ei ole hellettä, niin me ajattelimme käydä katsomassa josko sieniä ja mustikkaa löytyisi.☺
 


 

Ukkosmyrsky ja sadetta...

Meillä oli eilen lyhyt mutta raju ukkoskuuro.
Olimme tulossa hautausmaalta ja minun piti vielä käydä kaupassa ja postissa, mutta kun taivas tummeni tummenemistaan ja alkoi jyrinä ja salamointi, niin sanoin miehelleni että ajetaan vain suoraan kotiin. Pelkään ukkosta ja salamointia.

Vettä tuli todella kovaa, -sisälle päästyämme mies irroitti johtoja sähkölaitteista ja minä sytytin kynttilöitä.

Kauaa se ei kestänyt, -ja vaikka vettä tuli reilusti niin koska maa on ollut todella kuiva niin ei siitä varmaan puutarhan kasveille suurta apua ollut.

Täksi päiväksi on luvattu käsittääkseni vieläkin rajumpaa ukkosmyrskyä.
Kävin aamulla laittamassa kukkia suojaan katoksen alle ja keräsin myrskyn hakkaamia liljoja sekä pieniä ruusuja sisälle maljakkoon.
Suurinosa ruusuista ja liljoista oli jo kukkinut ja niin sateen hakkaamia ettei niitä voinut ottaa.

Sisustusostoksia...

Olen hankkinut jotakin uutta pientä kotiin; astioita, liinavaatteita, lamppuja, mattoja yms.
Mattoja tosin näin kesäaikaan meillä ei ole kuin makkarissa, muut saavat odottaa syksyä.

Minun kukkarolleni sopivia ostospaikkoja ovat mm. Ellos, Jotex, NetAnttila yms.
Nettimyymälät ovat tällaiselle ajokortittomalle muutenkin oikein passeleita!☺


Makuuhuone on niin nätti, -tykkään!

Leeevikin tykkää!☺

Työhuoneessani myös uusi valaisin ja verhot, jotka ompelin Marimekon Kaivo kankaasta.
Oli vain niin harmillisen kokoinen pala minulla, että jouduin laittamaan kuvion väärinpäin,
-ei oikein hyvä...

Keittiöön ompelin kapan ruutukankaasta.

Ja koska tilasin vähän uusia astioita niin siivoilin myös hiukan kaappeja.

Ja vanhoja laitan myyntiin kunhan jaksan kuvata...

Maalipensseli sekä suhumaali ovat olleet käytössä...

Kaikkea en ole mustaksi muuttamassa tai maalaamassa, -hiukan vain haluan särmää sisustukseen.☺


Hyvin vähän olen pystynyt tekemään, -ja nekin hitaasti ja rauhallisesti- selkäni on edelleen todella kipeä!!
Oireet ovat iskiaksen -ja joka sen on kokenut niin tietää varmasti miten kivuliasta voi olla.
Sain veljeltäni vinkkejä venyttelyyn yms. (hän ei siis ole lääkäri vaan urheiluhieroja).
Tänään on kuitenkin lepopäivä; Poikani oli eilen meillä, -vietimme ihanaa äiti-poika laatuaikaa yhdessä. Istuimme paviljongissa otimme viiniä ja juttelimme!♡
Meillä on todella hyvät ja läheiset välit, ja pystymme puhumaan aivan kaikesta!
Poikani kokkasi ihanaa tonnikalapastaa meille kaikille -siitä onkin aikaa kun olemme mieheni kanssa voineet vain istua ja odottaa olohuoneessa ja joku muu touhuaa keittiössä.☺
Valvoimme kuopukseni kanssa myöhään joten se (ja ehkä myös viini) tuntuu tänään...☺


Lopuksi vielä kaikille isot kiitokset onnitteluista eläköitymiseni johdosta...☺



  

(sairas)Eläkeläisen Puutarhassa...

Kävin viime viikolla pesemässä pari mattoa...

Nytkin haluaisin mennä kun on niin upea sää. Mutta, -selkä on toista päivää niin kipeänä etten kykene mihinkään... Tyynyillä tuettuna olen puoli istuvasssa asennossa sohvalla.
No, -tässä minä viihdyn vaikkei olisi selkäkään kipeä.☺

Turhautunut olo ja aika tulee pitkäksi kun ei pysty mitään tekemään. Mutta tuttuahan tämä minulle on, nuoresta asti olen aika-ajoin kärsinyt kovistakin selkäkivuista.
Tällä nyt vain mennään; -selkää sairastetaan niin kauan kuin on tarvis! Lepoa ja lääkettä, -dolania tuossa otin lounaan jälkeen.


Minulla oli toukokuun alussa palaveri lääkärin sekä työnantajapuolen kanssa.
Heidän ehdotuksestaan minulle haettiin pysyvää työkyvyttömyyseläkettä.
Minut paremmin tuntevat sekä blogiani pidempään lukeneet, tietävät että paljon on sattunut ja tapahtunut minun elämässäni...
Viimeiset kuusi vuotta Esikoisen menehtymisen jälkeen ovat olleet todella vaikeita, ja sitten oli se pyöräonnettomuus... Työkokeiluissa olen ollut ja työkuviot ovat menneet uusiksi pariinkin kertaan.
Oikea käsivarsi ei tuon onnettomuuteni jälkeen palautunut ennalleen ja sekin vaikutti työhön paluuseen.
Olin varma (ja jotkut minulle sanoivatkin) että eläke-hakemus ei mene läpi -ei ensimmäisellä eikä varmasti toisellakaan kerralla. Monenlaista juttua olin kuullut vakuutusyhtiöiden lääkäreistä...

Kun viime kuussa olimme siellä iltäsuomessa, niin posti oli tuonut kirjeitä kaksin kappalein...
Minulle oli myönnetty työkyvyttömyyseläke 1.9 alkaen!☺
Toisessa kirjekuoressa oli tullut eläkekortti! 
Mieheni tekee kiusaa, että se on minun bingo-korttini!

Eihän sitä kukaan haluaisi 51-vuotiaana eläkkeelle, mutta täytyy sanoa että minulle tämä oli helpotus. Vuodesta -98 kun sairastuin ensimmäisen kerran masennukseen olen ollut vaihtelevasti työelämässä. Aina sai miettiä työkuvioita ja sitä olenko työkykyinen. Yrittänyt ja yrittänyt, -joutunut pettymään moneen kertaan kun työt eivät olekkaan onnistuneet. 
Nyt ovat ammatti-ihmiset virallisesti päättäneet etten ole työkykyinen ja minun ei tarvitse enää miettiä ja tuntea paineita siitä että pystynkö olemaan työssä...
Kuten mainitsin niin helpotus tämä oli, -elämäni on muuttunut Esikoisen menehtymisen jälkeen niin täysin, ja minä "vanhenin" hetkessä monta vuotta...

Nyt opettelen hyvillä mielin nauttimaan siitä että saan olla kotona, ei ole työstressiä (eikä kyllä muutakaan). Elämäni on niiltä osin niin hyvin kuin vain voi olla. 
Poikani menehtyminen tulee aina olemaan asia jota en koskaan tule ymmärtämään enkä kai oikein hyväksymäänkään, -mutta se on myös asia jolle en voi mitään. 
Minä opettelen lopun elämääni sen kanssa selviämään ja elämään. 
Minulla on hyvä mies, kaunis koti joka on minulle tärkeä ja rakas, maailman ihanin Kuopus Poikani, muu perhe, ystävät ja tuttavat -ja olen äärimmäisen kiitollinen heistä kaikista!♡

No, siinä nyt oli vähän tuollaista vakavampaa, mutta sitähän blogissani aika-ajoin on, se on minun elämääni. Ei pintapuolista kiiltoa -vaikka blogini onkin vain raapaisu elämästäni.

Nyt kuvia puutarhasta. 

Ensimmäiset liljat ovat avautuneet, kaunis anemone bride on kukkinut jo jonkin aikaa. 

Kuvat suurenevat klikkaamalla.

Ruusut kukkivat...

Myös kottikärryt ovat "täydessä kukassa"... ☺

Ensimmäisestä kasvihuoneestani;

Takapihan perennoja...

Toisesta kasvihuoneesta, -basilika on todella suuri ja vihdoin ensimmäiset tomaatit sekä paprikat ovat saaneet väriä.

Nyt taitaa alkaa lääke väsyttämään...

Ensi kerralla sitten vähän sisustus ostoksia...☺