Ortodoksinen kaste...

Aika on hurahtanut kuin siivillä. 
Kesäaikana tulee oltua vähemmän koneella, -tosin olen kyllä ihan tarkoituksellakin vähentänyt sitä.
Kauniista kesäpäivistä pitää nauttia (nautin kyllä myös sateisista kesäpäivistä) synkän syksyn ja talven aikana tulee taas oltua enemmän sisällä ja koneella.


En varmaan ole täällä kertonut että siskoni vanhin ja keskimmäinen tytär odottivat vauvoja, -yhtäaikaa. Historia toisti itseään, sillä aikoinaan minä ja siskoni odotimme yhtäaikaa, -sisko heidän kolmatta tytärtään ja minä esikostani, (Taivaspoikaani). Näillä serkuksilla tuli ikäeroa vain kaksi viikkoa.

Siskoni vanhin tytär on minun kummityttöni, -hän on ihan pienenä antanut minulle nimen Titti.
Kaikki puhuivat aina kummitädistä, niin pienen tytön suussa se muuttui Titiksi.
Olen ollut siis yli 30 vuotta Titti.♥

Olimme kaikki äärettömän onnellisia tyttöjen odotuksista, -meillä näitä surun vuosia on ollut, joten oli ihanaa kun oli tulossa ihania asioita ja perhetapahtumia.

Vajaa pari viikkoa sitten vietimme siis kummityttöni + miehensä suloisen tyttären ristiäisiä.♥
Perheen isä on ortodoksi ja tytärtä alettiin heti kutsua nimellä.
Meillä suomalaisilla ja luterilaisillahan usein on tapana että nimi pidetään salaisuutena ristiäisiin asti.
Sofiaa kutsuttiin nimellä jo äidin raskauden loppupuolella.
Minä aina huutelin kummitytöni vatsan vieressä, että: "tule jo Sohvi, Titti odottaa niin kovin."☺

Ristiäiset oli siis ortodoksinen kaste, -jonka toimitti ihastuttava Isä Mitro.

Nämä olivat tiivistetty versio sillä Isä Mitrolla oli muita toimituksia.
Sofia oli vasta pari viikkoinen kun hänet kastettiin, syystä että isoäiti ja kummitäti (joka on isän sisko) pääsivät suomeen juuri silloin.
Se oli perjantai iltapäivä kun Sofia kastettiin ortodoksisella rukoushuoneella.
Oli hienoa kokea se kaikki!♥
Pikku-neiti sananmukaisesti kastettiin!
Ortodoksi kasteessa vauva on alasti, Sofialla siis vain vaippa.
Toimituksessa olivat mukana vanhemmat, kummitäti sekä isoäiti jota me kutsumme Mamaijaksi.
Sofialla on siis iso-Mummi eli Mummi (meidän äiti) siskoni on Mumma ja sitten on Mamaija.

En nyt kaikkea niin tarkasti edes muista...
Voitte arvata että olin aika liikuttunut. Kuvasin vähän videota ja minusta tuntuu että siinä kuului enemmän minun niiskutustani kuin Isä Mitron puhetta.
Jos jotakuta kiinnostaa, niin TÄÄLLÄ on tietoa ortodoksi kasteesta.
Meillä oli siis tiivistetty versio.

Kummitäti toi tullessaan kaksi ihanaa mekkoa Sofialle.
Toiseen niistä hänet puettiin kasteen jälkeen (jonka jälkeen kaulaan laitettiin myös Vaarin -kummityttöni isä- ostama pieni kaunis kasteristi)
Mekko oli niin kaunis, takaa hiukan pidempi, rusetti edessä, pieni jakku, ihanat satiiniset lahkeelliset pöksyt, hattu sekä pienet töppöset -jotka tippuivat siinä toimituksen aikana kun kiersivät kasteastiaa, Isä Mitro niitä nosteli.☺

 Tässä näkyy vähän mekkoa kun Isä Mitro nostaa Sofiaa.

Kasteen jälkeen oli pienimuotoinen kahvitilaisuus heillä kotona.

Sunnuntaina sitten oli varsinainen juhla, joka ei ollut kotona ja johon tuli vieraita enemmän.
Kummityttöni mies on kokki joten ruokaa oli ja se oli niin hyvää!
Mamaija oli tehnyt viininlehtikääryleitä, jotka olivat todella herkullisia (kyllä siinä minun tekemät jäävät kirkkaasti kakkoseksi)
Harmi vain etten kaikkia ehtinyt kuvaamaan.

Tuo taustalla näkyvä kaunis tylliunelma oli kynttilän pidike, sen kummitäti ja Mamaija toivat tullessaan ja Mamaija kantoi sitä kastetilaisuudessa.

Näihin juhliin Sofia oli puettu toiseen kummitädin tuomaan mekkoon.

Minä sain ilon ja kunnian tehdä juhliin kukka-asetelmat.

Tämä kenkä on kummityttöni ristiäisistä yli 30 vuoden takaa, -ehdotin hänelle että jos tekisin siihen myös Sofian ristiäisiin.
Mumma hankki kukat ja osan otin omalta pihalta.

Niin itse kaste kuin nuo molemmat tilaisuudet jälkeenpäin olivat ihanat ja lämminhenkiset.
Yhteistä kieltä ei Mamaijan kanssa ollut, hän ei osaa englantia -ja minunkin englanninkielen taitoni on niin vähäinen etten edes Sofian kummitädin kanssa uskaltanut juurikaan jutella.
Mutta kummityttöni ja miehensä toimivat tulkkina.

Oli ihanaa saada uusia perheen jäseniä, niin nämä uudet vauvat kuin uudet sukulaiset.

Minä ompelin Sofialle Hyvänyön Enkelin.
Lahja unohtui kuvata, annoimme kauniin valokuva-albumin (johon tulostin muutaman kuvan valmiiksi) ja sellaisen sievän pannan joita pienillä tytöillä pidetään päässä.♥

Tulevana sunnuntaina on sitten siskon keskimmäisen tyttären pojan ristiäiset.♥


Helle on tänään(kin), haluaisin niin kovin metsään katsomaan josko sieniä löytäisin (meillä on jo yhden kerran ollut kantarellikastiketta). Miehellä on tänään "etäpäivä" töistä joten hän voisi viedä ja hakea minut. Matkaa kun on yli tunnin kävely yhteen suuntaan.
Parempihan se tietysti olisi tehdä kotitöitä viileässä asunnossa, mutta ehkä käyn kokeilemassa kauanko jaksan metsässä olla...