lauantai 10. syyskuuta 2016

Syksyisiä asetelmia ja sieniä...

Olen ns. "viikonloppu-leskenä." Mies on sukulaisen mökkiä rakentamassa.
Eilen iltasella jatkoin vähän pihan syys-lookin laittamista.
Vähän kerrallaan sen mukaan miten jaksan!
Kuten jokin aika sitten mainitsin, niin masennus on taas ottanut jalansijaa...
Kahdekasantoista vuotta olen tämän kanssa vaihtelevasti elännyt, -olen miettinyt miksi se nyt on niin voimakas. Kaikkea ihanaa on tänä vuonna tapahtunut ja tämä onkin ollut yksi ihanimmista vuosista.
Ehkä juuri se tuo tunteet ja muistot pintaan, kun ei Esikoispoikani ole enää jakamassa tätä kaikkea...












Aikaisemmin olen laittanut nämä (krysanteemit on jo toiset).







Pihalta ja kasvihuoneista on satoa kerätty.












Viherjauhetta olen tehnyt mm. kasvimaan lehtimangoldista ja lehtikaalista, -niistä mitä etanat ja muut öttiäiset on jättäneet jäljelle...






Äitini haki minut yhtenä päivänä sinne, halusi että lähden vähän kotoa metsään piristymään.
Ihana rakas äiti, -kuinka paljon hän onkaan auttanut ja tukenut minua koko aikuisikäni kun elämä on riepotellut...
Lapsuuskodissani ei tarvitse ylittää kuin tie niin sienimaastoja riittää!
Kaksi ja puoli tuntia metsässä ja saalimme oli tämä.
Pienemmät jätimme vielä kasvamaan.


Äitini on 80 vuotias, ja hänen kuntonsa on parempi kuin minun!
No minä olen kyllä lähes kaksi kertaa hänen kokoisensa...

Äidin tyrnit...

 

Olen kuivatellut sieniä niin kuivurissa kuin kiertoilmauunissakin.





Sienistä puheenollen, -katsokaas minkä löydön tein jokin aika sitten naapuripitäjän Kierrätyskeskuksesta... Tattikulho ja hinta oli 1,50€!!!

 
Yhtenä aamuna mieheni oli mennyt kauppaan ennen töihin lähtöään ja sieltä kun tuli niin ojensi minulle kauniin syyskimpun, -arjenrakkautta!





Ja loppuun vielä pari ilmoitusluontoista asiaa.
Olimme jokin aika sitten autoajelulla Raaseporissa ja kävimme Mörbyn Tilalla.
Mies tiesi paikan sillä on joskus aikoinaan ollut maalaamassa tuota kartanoa. 
Vesisateesta ja kellonajasta (iltapäivä jo) huolimatta päätimme mennä katsomaan ja ihana yllätys oli kun Tilapuoti oli auki. 
Sieltä pystyi ostamaan tuotteita, -vihkoon merkittiin mitä otti ja hinta perään.
Oli laskin jolla sai laskea loppusumman ja maksu jätettiin pöydällä oleviin mukeihin.
Jos ei ollut käteistä niin löytyy tilisiirtolomakkeita myös.
Suosittelen siis käymään jos sielläpäin liikutte!
Minä haaveilen että jos viimeistään joulukuussa, kun siellä on näköjään Joulumarkkinat.
 

Tällä kertaa otimme näitä sekä lihoja jotka olivat pakasteessa.



Ja toinen ilmoitusasia, -Ilonan uusi Joulukirja on ilmestynyt, -posti toi eilen.





Oikein mukavaa viikonloppua kaikille!




20 kommenttia:

  1. Mä en keksi sanaa millä mä kuvaisin noita sun kukka asetelmia. Aivan ihania.
    Oikein hyvää lauantai iltaa sulle.

    VastaaPoista
  2. Todella kaunista! Upea sato ja sienisaalis.

    VastaaPoista
  3. mahta sienisaalis ja upeita asetelmia!

    Voimahalaus!

    VastaaPoista
  4. Kyllä on kauniita asetelmia. Nimim. "kateellinen".

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Satu!♥
      Älä turhaan ole "kateellinen", -on ollut henkisesti melkoinen ponnistus että nyt olen nuo jaksanut tehdä...☺

      Poista
  5. Kauniita asetelmia ja hieno sienisaalis!
    Nuo tilapuodit ovat tosi kivoja. Meillä Houtskarissa on myös tuolla samalla formaatilla vihanneksia myyvä Isakssonin puutarhan puoti.
    Aurinkoista sunnuntaita ja tsemppiä!
    T.Maija (myrskyluodolle.blogspot.com)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Maija!♥
      Minä tykkään myös kovin tuollaisista tilapuodeista.
      Jos eläisin ko.tyylistä elämää niin tykkäisin itsekkin pitää puotia.

      Poista
  6. Kiitos Mate!♥
    Kyllä kuivattuja ja pakastettuja sieniä on jo ihan mukavasti.☺

    VastaaPoista
  7. Kaunista ja viihtyisää sinulla. Olen lukenut pitkään jo blogiasi ja vasta nyt kommentoin.
    Toivotan sinulle kauniita ja aurinkoisia päiviä kaikesta huolimatta, sinulla ollut ja on vieläkin surua ja ikävä poikaasi. Menetin siskoni aivosyöpään, hän oli vasta 25v,eikä mikään ole niinkuin ennen. Masennusta ja surua on vieläkin, välillä helpompaa.

    Aurinkoa ja voimia sinulle<3
    t.Minna

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lämmin kiitos Minna!♥
      Kyllä elämä muuttuu kun menettää rakkaan läheisen, -on kaksi elämä- ennen ja jälkeen.
      Voimia ja kauniita syyspäiviä Sinulle!♥

      Poista
  8. Olen vaan niin kateellinen noista sienisaaliista...mustiatorvisieniäkin...namm..:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih, -vai kateellinen.☺
      Ihanaa kun äiti lähti kanssani, -itse kun en omista ajokorttia eikä tuo mieheni ole niin innokas metsässä rämpiä kuin minä!☺

      Poista
  9. Ihania syyskukkia; erityisesti tykkään noista valkoisista callunoista. Ne ovat sopivan hillityn värisiä, eivätkä "hyppää" silmille.

    Puutarhassa puuhaileminen piristää aina mieltä, toivottavasti sinullakin <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Kristiina!♥
      Minä myös tykkään noista valkoisista.
      Tässä juuri odottelen siskoani joka on tulossa vähän kanssani puutarhahommiin, -tulee jotakin tehtyä kun on kaveri joka tykkää auttaa!

      Poista
  10. Ihania kuvia jälleen sun syysasetelmista ja sadonkorjuusta. Viinirypäleet näyttävät aivan mahtavilta ja nuo sienisaaliit ovat aivan mahtavia.
    Mä uskon, että tiedät itse tuon masennusta nostattavan syyn. Kaiken ihanan ja ilon alta pilkistää väistämättä se ikävä. Mutta se on ihan ymmärrettävää. Luin juuri uudesta Eevasta selviytymistarinan pariskunnasta, joka menetti molemmat poikansa auto-onnettomuudessa ja siinäkin äiti sanoo, että joka aamu hän ajattelee poikiaan. Onnettomuudesta on aikaa lähes 30 vuotta. Nuo ovat asioita, joita ei voi unohtaa.
    Toivotan sinulle kuitenkin pirteitä syyskuun päiviä, kun kelit ovat ihan mahtavat ulkoiluun ja auringosta nauttimiseen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sari!♥
      Viinirypäleet olivat tosi mehukkaita ja makeita, -pieniä kyllä ja kivi sisällä.
      Niin, ei siinä vuodet sitä surua ja ikävää poista, -lastaan kaipaa ja ajattelee joka ikinen päivä!

      Poista

Iloitsen kommenteista!♥
Muistathan kuitenkin muotoilla sanasi niin ettet loukkaa ketään ja että olet valmis seisomaan sanojesi takana ihan omalla nimelläsikin.
Blogini on julkinen, mutta kirjoitan tänne OMIA näkemyksiäni ja ajatuksiani.
Jos tuntuu että haluat tuoda oman -eriävän- mielipiteesi julki, niin voit laittaa minulle sähköpostia. Näin vältymme turhilta reposteluilta kommentti boxissa!♥