Kesä yllätti...

Ihan ensin lämpimät kiitokset kaikille työ-tsemppauksista ja onnitteluista.
Muutaman kerran olen ollut ja vaatihan se toki vähän aikaa tottua.


Sanotaan aina että talvi yllätti autoilijat.
Tämän tytön yllätti kesä -ja luulenpa etten ole ainoa.

Ei ollut niitä viileitä -mutta kuitenkin talven jäljiltä lämpimiä päiviä jolloin totuteltiin vähempiin vaatteisiin ja seurattiin luonnon kasvua.
Aivan yht `äkkiä puissa oli lehdet ja ja moni kukka kukki; -pihlajat, mansikat ym.kukkivat toukokuussa. Omena- ja kirsikkapuut ovat olleet niin täynnä kukkia etten muista aikohin olleen.
Helteet veivät ihmiset rannoille ja shortseihin on saanut pukeutua todella monena päivänä.
Totuudennimissä täytyy sanoa että minua tuo helle on väsyttänyt, -mutta en valita!
Aivan uskomattoman upea toukokuu ollut, mutta olisin toivonut (tai oikeammin puutarha ja luonto) vesisadetta, vaikka yöllä.
Ei oikein jaksaisi kastella niin paljon kuin puutarha vaatisi, -tai oikeastaan minä tajusin jokin aika sitten etten ollut antanut puutarhan kasveille vettä kun jotkut olivat todella kitukasvuisia.😂

Harmi vain että olen ollut jotenkin aika väsynyt...
Joo, työkuviot varmasti väsyttävät, mutta tämä on ollut enemmän henkistä väsymystä.
Uusi elämäntilanne työn oaslta aiheuttaa tietenkin aluksi väsymystä myös henkisellä puolella, mutta tässä on ollut monenlaista muutakin.
Vaikka tietää että mm. luonto ja puutarhatyöt ovat hyvää lääkettä niin ei ole niitäkään jaksanut niin paljon kuin olisi halunnut.
No, täytyy muistaa olla itselleen armollinen.

Olen paljon kuvannut, mutten vain ole saanut niitä aikaiseksi käytyä läpi ja laitettua tänne, -joten nyt tulossa varsinainen kuva-kavalkaadi. V-A-R-O-I-T-U-S 😉

On ollut ihanaa kun luonnosta ja omalta pihalta on saanut kerätä kukkia maljakkoon.

Omassa puutarhassa kukkii ja kasvaa...
Osa on jo kukkinut, kuvien otosta kun voi olla aikaa.

Kesäkukkia en ole hirveästi vielä laittanut, -orvokkeja kyllä.
Jotenkin koko ajan ajatellut että kyllä sitä kylmää, pakkasta ja rakeita vielä tulee... Vaan eipä ole.
Toki voi tulla kesäkuussa vielä.
Kurkut kasvaa kasvihuoneissa (alkoivat tehdä satoa jo sisällä). Ei minulla varmaan koskaan ole ollut toukokuussa kasveja kasvihuoneissa, -yleensä kesäkuun alussa olen laittanut.
Jospa ensi viikonloppuna laittaisin muitakin kesäkukkia kuin niitä orvokkeja.
Patio kun on suuri niin näyttää jotenkin autiolta kun ei ole vielä kukkia ruukuissa.

Patiolla on ollut ihana nauttia aamiaista silloin tällöin.

Villivihanneksia tietysti on syöty (ei niin paljon kuin haluaisin kun on päiviä että isäntä kokkaa niin hän ei niitä käytä. Syö kyllä jos minä laitan).

Raparperipiirakkaa tehty.

Ja mikä parasta, olen saanut viettää aikaa myös siskoni tyttärien lasten kanssa.
Sofia (heinäkuussa täyttää 2v) oli meillä hoidossakin kerran.
Voitte vain arvata kuinka kovin nautin...💖
Olimme meidän pihalla ja tein Sofialle voikukkaseppeleen, kävimme puistossa ja isäntä jäi tekemään sillä aikaa ruokaa.
Ruokailun jälkeen menimme päiväunille meidän sänkyyn ja tuntui että sydän pakahtuu kuin sain torkkua siinä ihana pieni tuhisija kainalossani.

Viikko sitten juhlimme Veikon 2v synttäreitä.

Eilen kummityttöni piti Noshin vaatekutsut ja koska minä olen niin lihava etteivät ne vaatteet sovi minulle niin leikin Sofian ja Veikon kanssa Sofain huoneessa. Ja nautin!💓💙
On ihanaa kun nuo pienet osaavat puhua niin heidän kanssaan on ihana höpöttää ja kysellä kaikenlaista.

Ihanaa alkavaa viikkoa kaikki te ihanat jotka jaksatte täällä vielä piipahtaa vaikka postauksia on aika harvakseltaan.

Olette tärkeitä minulle!💛💚