Onpa taas vierähtänyt aikaa edellisestä postauksesta.
Instagramissa laitan kuvia varmaan lähes päivittäin.
Päivät tuntuvat kuluvan nopeasti, -masennus ei juurikaan ole otettaan hellittänyt joten jaksamiseni on ollut rajallista.
Selkä on ollut todella kipea nyt viikon ajan, epäilen välilevyn pullistumaa joka minulla oli kaksi vuotta sitten, oireet ovat niin samanlaiset...
Tiedän ulkoilun ja liikunnan hyvää tekevän vaikutuksen, mutta vaikeaa on ollut lähteä..
Onneksi olen jo paljon ennen selän kipeytymistä vähän jaksanut niistä nauttia.
Täällä kotinurkissa.
Eikö olekin ollut upea ruska, -olettehan nauttineet väriloistosta?
Jokin aika sitten mieheni meni laittamaan erään mökkiläisen laituria talvikuntoon ja koska päivä oli upea niin päätin lähteä mukaan.
Lähdin metsään katsomaan löytyisikö sieniä, -paikka on lapsuuskotini naapurissa joten paikat ovat tuttuja.
Äiti oli flunssassa joten ei voinut lähteä mukaani.
Usein nuorena kuljin tuolla metsässä ja kalliolla...
Kun olin pari tuntia kierrellyt metsässä (sieniä sain jonkin verran) menin mieheni luo rantaan.
Olimme ottaneet mukaan minulle onkivehkeet, joulukirjan sekä evääksi meille molemmille ruokatermoksessa keittoa sekä muutama voileipä, minulle kaakaota ja miehelleni kahvia.
Laitoin ongen veteen ja söimme leivät, kaakaota ja kahvia. Myöhemmin kuumaa keittoa.
Oi kuinka minä nautin siinä laiturilla istuessani...
Mies kävi välillä rautakaupassa hakemassa tarvikkeita ja sillä aikaa minä sain seuralaisen.
Joka sai palkkioksi yhden särjen kun olin lähdössä.☺
Harmi vain, minulta loppuivat madot, -niinpä kiipesin ylös rannasta ja menin äidin luo.
Vein Mimmi kissalle kalat ja perkasin sienet siellä.
Kuvasin pari äidin kukkaa, maljakossa oman (siis äidin) pihan gladiolus sekä monta monta vuotta vanha orkidea -joka taas kerran kukkii. Itseasiassa minä olen tuon joskus äidille antanut, -kukinta loppui ja minä en sitä rankaa halunut säilyttää. Äiti on saanut sen tosi monena vuonna kukkimaan.
Syksystä ja ruskasta olen nauttinut myös auton ikkunasta katsellen ja vaikka kauppareissulla käydessämme. Läheltä löytyy ihana omentarha jossa eräänä päivänä kävin kuvaamassa.
Tai vaikka hautausmaalla kun käyn Taivaspoikani haudalla.
Omaa pihaa on pikkuhiljaa laitettu ja satoa kerätty.
Sisällä tunnelmavaloja ja kynttilöitä polteltu.
Eilen miehelläni oli asioita Hangossa ja minä lähdin mukaan, reilu pari tuntia hiljalleen könkkäsin ja kuvasin. Laitan jonakin päivänä niitä kuvia. Siellä oli juuri silloin Hanko-maraton.
Toivotan suloista sunnuntaita ja ihanaa alkavaa viikkoa.
Aurinko paistaa ja lähdemme miehen kanssa hetkeksi pihalle hommiin, sen jälkeen ruokaa, tv+sohva ja varmaan päiväunet!☺
sunnuntai 2. lokakuuta 2016
lauantai 17. syyskuuta 2016
Vielä kasvihuoneiden syksyä ja vieras puutarhassani...
Kiitos edellisen postauksen kommenteista ihanaiset!♥
Sain toisenkin kasvihuoneeni syyskuntoon.
Siskoni oli auttamassa sen tyhjentämisessä, -kiitos rakas A!♥
Laitoin sinne siis callunoita yms. ja toiseen (tai siis siihen ensimmäiseen) kasvihuoneeseen laitoin kesällä kirppikseltä löytämäni kauniin peilin.
Omenat laatikossa tuovat ihanaa syksyn tuoksua...
Tämä seinäkasvihuone on siis se `toinen`, eli myöhemmin hankittu, -ensimmäisen sain silloin 2008 Esikoiseni menehtymisen jälkeen.
Taivaspojan haudalle laitoin myös jo callunat, -vielä kun jostakin saisi sellaista harmahtavaa havua.
Minun puutarhassani vieraili tällä viikolla nainen jonka moni varmaan tuntee tv:stä.☺
Paula Ritanen-Närhi, joka on pitänyt mm. Puutarhaunelmia ohjelmaa.
Blogi-ystäväni Tuija oli vinkannut pihastani Paulalle.
Minä tosin olin sitä mieltä ettei meidän piha ole sellainen jota johonkin voisi yleisesti kuvata, mutta Tuija ja Paula eivät antaneet periksi.☺
Paula kulki kameran kanssa ja otti kuvia vähän sieltä ja täältä.
Katsotaan sitten tuleeko johonkin lehteen joku juttu. Mukavampi tietysti olisi jos juttu tehtäisiin vaikka ensi kesänä kun pionit ja muut kukkivat. Tällä hetkellä piha on surkean näköinen, syksy on saapunut, ja meillä on vähän kasvien siirtoja ja istutuksia kesken.
No, Paula ammattitaitoisena kuvaajana ja toimittajana osaa kyllä kuvata niin ettei ihan kaikki näy kuvissa...
Paula on aivan ihana, -niin mukava ja huumorintajuinen! Turhaan jännitin hänen käyntiään etukäteen.
Kävin yhtenä päivänä Hankkijalla hakemassa muutaman pensaan. Pari päivää sen jälkeen lehdessä mainostettiin että siellä myydään suurinosa puista ja pensaista ym. -50%.
Enpä olisi ollut niin hätäinen... No, menimme uudestaan ja sain mm. vuosia haaveilemani helmipihlajan.
Nyt odottelen että mies ehtii istuttamaan kanssani näitä.
Kuvat voivat näyttää vähän oudoilta, -mies osti minulle uuden kännykän.
Edellisessä ei ollut mitään vikaa, toimi hyvin ja pärjäsin sen kanssa (kuvat olivat huonoja, mutta onhan minulla kaksi hyvää kameraa), -mutta tietäähän nuo miehet, tekniikka ja koneet on sellaiset jotka pitää olla kunnossa.☺
Tämä uusi on Honor 7 -ja kuvat ovat kyllä hyviä. Harjoittelua tosin vielä vaatii.
Osa alla olevista kuvista on otettu siis uudella kännykällä.
Mopo on meinannut karata käsistä kukkasipuleiden kohdalla...
Varmaan vielä jotakin tulee kyllä hankittua.
Näistä suurinosa taitaa olla Lidlistä, joitakin mm. K-Raudasta ja Prismasta.
Tähän loppuun vielä on pakko esitellä ihanuus jonka hankin itselleni.
Koti kaupungin laidalla Frida ja Kasperiinan Merja ovat tehneet aivan uskomattoman ihanan kalenterin ensivuodelle.
Jos tämän kanssa ei ensi vuodesta tule hyvä, niin ei sitten millään.☺
Toivotan kaikille mukavaa viikonloppua!♥
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)











































