Juhannus...

Toivotan kaikille täällä piipahtaville oikein mukavaa, rauhallista ja turvallista Juhannusta!

Mökillä...

Hei kaikille ja terveisiä täältä Punkaharjun suunnalta.
Punaisessa mökissä vietämme päiviä. Miehen lapsuudenkodin naapurissa.
Olemme nauttineet olostamme, saunoneet, grillanneet ulkona (ja syöneet hyvin...) sekä käyneet joka päivä autoajelulla.  Nämä kun siis ovat miehen lapsuusmaisemia.
Ilmat ovat olleet hienot eikä mies ole vielä aloittanut remontti-urakkaansa.
Huomenna aloittelee.

Mieheni lapsuudessa tässä alla olevan kollaasin vasemmassa reunassa näkyvässä lammessa oli majavia. Mietimme että kyllä niitä varmaan on edelleenkin, sillä kasvustossa näkyy selvä "polku" kun ovat menneet pienen tien yli toiselle puolelle lampea.☺
Nuo kaksi muuta kuvaa on eri lammesta, -Myhkyrälammesta.

 

 

Eilisellä reissulla näimme monenlaisia eläimiä...

Mies kokkasi juuri ja ruuat kypsyvät leivinuunissa.☺♡

Kun olemme syöneet niin ilta taitaa kulua telkkaria katsellen.☺

 

 

Pionien nuput....

Voi miten tänään on taas lämmin ja aurinkoinen päivä.
Isäntä meni leikkaamaan nurmikkoa ja minä kun saan imuroitua niin menen touhuamaan omia puutarha-hommiani!☺

Niin, imuroida pitäisi mutta tässä minä vain istun koneen äärellä... 
Ajattelin tehdä päivityksen tänään kun en tiedä koska seuraavan kerran ehdin.

Huomenna lähdemme itä-suomeen. 
Asumme miehen siskon mökillä -ei valitettavasti veden äärellä, mutta kaunista maalaismaisemaa.
Isäntä menee tekemään kummitädilleen remonttia. 
Minä vietän aikaani varmaankin myös siellä sekä mökillä itsekseni, -ja parasta kaikesta tapaan taas ihanaisen ystäväni Tiinan Mustikkamäeltä.
Viimeksi tapasimme viime vuoden helmikuussa.

Muistan kun tapasimme ensimmäisen kerran 2011, niin heti tuntui kuin olisimme tunteneet aina. 
On mukavaa kun miehen sukua on samalla suunnalla, niin meillä on ainakin silloin mahdollisuus nähdä. Ja nyt vielä ensimmäistä kertaa kesäaikana!☺

Minä viihdyn kotona (me molemmat) ja harvoin käymme missään. Varsinkin näin kesäaikaan minun on vaikea lähteä... -kun on tuo puutarha, kasvihuoneet ja kasvimaa... Ja kissa tietysti myös.
Pionit ovat täynnä nuppuja ja avutuvat tietenkin juuri kun olemme pois ja osassa ruusuja on myös nuppuja ja juhannusruususssa kukkiakin.
Onneksi on kuitenkin ihana äiti, sisko ja hänen tyttärensä jotka käyvät täällä hoitelemassa kasvejani ja kukkiani.♥
Poikani ja tyttöystävänsä asustelevat täällä ja varmaan kutsuvat ystäviäänkin. 

Kyllä se loppupeleissä sitten kuitenkin hyvää tekee kun välillä vähän vaihtaa maisemaa...☺

Tänä kesänä tuntuu elämänlanka ryöpsähtäneen käsittämättömään kasvuun... Sitä on aina ollut perennapenkissä, mutta nyt se puskee kasvulaatikoista ja seinäkasvihuoneen lattianraosta.
Tuolla saa kasvaa lattiaa pitkin niin kauan kuin siellä pysyy eikä villiinny seinille.

Seuraavan kerran palaan päivityksiin siellä mökilä.☺

Josefiinan Aitta...

Ihanainen Puoti Josefiinan Aitta  on viettänyt tänä viikonloppuna Kesäkauden avajaisia. 
Josefiinan Aitan facebook sivuille pääset TÄSTÄ!

Piipahdimme siellä miehen kanssa eilen. 
Puodin emännän ystäväni Iriksen pyynnöstä kuvasin, ja sillä aikaa mies nautti kahvista, -viereisellä tuolilla mukava kaveri... ☺

 
Suosittelen lämpimästi piipahtamaan jos liikutte valtatiellä 25. 
Lohjan keskustasta on n. 12 km.
Tuosta tieltä 25 risteyksestä ei ole kuin noin 200m puodille, ja opasteet näkyy hyvin.
Josefiinan Aitan osoite on Arontie 1 08800 Lohja. 
Avoinna kesäkuun alusta syyskuulle.
Maanantaisin suljettu
Ti-Pe 11-18
La 11-15  Su 12-18.
Maksuvälineenä käy käteinen, pankkikortit, sekä visa ja mastercard.

Itse kaupantäti Iris on aivan ihana ihminen; mukava, rento ja puhelias.
Varatkaa aikaa, sillä sieltä löytyy kaikkea ihanaa!!☺

On vanhaa ja uutta, kauniita pellavamekkoja, ihania huiveja, koruja, sisustustekstiilejä ym ym.

Antaa kuvien puhua puolestaan...

Kollaasit suurenevat klikkaamalla.

Sain kuvauspalkkiona ihanan vanhan perunakuokan...
Tällaisesta olen haaveillut ja mies aikoo tämän syksyllä testata pienellä perunamaallamme.☺

Kesän kuluessa saattaa siellä minuakin nähdä, -olen luvannut mennä ystävääni auttelemaan, -mukavaa vaihtelua minullekkin! 

Ämpäri minulla oli jo ennestään...

 

Omaa, äidin ja vähän vierastakin puutarhaa...

Huh miten nopeasti aika kuluu...

Kuvia on kerääntynyt koneelle paljon, joten päätin pikaisesti tehdä niistä kollaasit. Suurenevat klikkaamalla!
Tämä kun on itselleni myös vähän niinkuin päiväkirja niin tänne aina palaan katselemaan kuvia ja mitä milloinkin on tapahtunut.

Omassa puutarhassa kaikenlaista kaunista (pionien avautumista odotan malttamattomana...)
Ja tietenkin kollaasissa myös ruokakuvia... ☺

Äidin puutarhasta...
Kollaasin oikeassa yläkulmassa näkyvä kasvi on bataatti, -äiti kasvatti sen ihan kaupan bataattia lasissa pitäen ja on nyt siirtänyt sen ulos. Satoahan tuo ei suomessa tee, mutta upea kasvi.
Äitini on niin taitava hortonomi, että saisi varmaan kivetkin kukkimaan.☺

Yhtenä päivänä lähdimme autoajelulle kun sää oli vähän epävakainen pihapuuhiin.

Minua on pikkutytöstä asti kiehtonut vanhat talot, -muistan kun kotini lähellä olevan kartanon mailla oli aikoinaan tyhjillään oleva vanha talo- siellä me lapset kävimme kuikuilemassa -ja pelotti ihan hitokseen.☺

Edelleen vanhat rakennukset kiehtovat, mutta vierailen vain näissä julkisimmissa paikoissa. Monet vanhat talot kun saattaa perikunta omistaa niin en halua mennä kenenkään pihalle tai taloon kurkkimaan, olkoonkin ollut vuosikymmeniä tyhjänä.

Viime kesänä vierailimme TÄÄLLÄ!  

Luin aikoinaan kirjan Kellokosken Prinsessasta ja mietin että joskus haluaisin käydä katsomassa minkälainen paikka tuo on. 
Niinpä suuntasimme Volvon nokan kohti Tuusulaa.
Harmi ettei sairaalan museo ollut auki.

Kuvat ovat vähän harmaita, sillä vettä tihutti koko ajan...

Kotiinpäin lähdettäessä poikkesimme Ainolaan ja siellä Cafe Aulikseen kahville.
Ainolaan sisälle emme jaksaneet mennä, -olen itse käynyt siellä vuoden 2008 kesällä -veljen vaimon ja siskon kanssa- aika pian Esikoisen menehtymisen jälkeen. Yllättävän hyvin muistin asioita pihapiiristä.

Päätimme jatkaa tätä `kulttuuria` vielä kotona; haimme siskon nuorimmalta tyttäreltä lainaan Kellokosken Prinsessan ja pizzeriasta pizzat.☺ 
Olen nähnyt elokuvan aiemminkin, muttei vedä tietenkään vertoja kirjalle, -halusimme katsoa oliko sitä kuvattu tuolla Kellokosken sairaalassa. 

Nyt viikonloppuna jatkuu puutarhassa puuhailu, -kunpa vähän tuo helle helpottaisi- on niin kuuma että hiki valuu vaikkei mitään tekisikään...☺ 
Satamatta ja ukkostamatta voisi olla myös! 
Palailen jossakin vaiheessa uusien kuvien kera.