Suku on pa.... -ras!!

Meillä oli pieni muotoiset sukujuhlat lauantaina.
Äitini ja siskoni + veljeni perheineen.
Ihan kaikki eivät päässet tulemaan, mutta 13 meitä oli + yksi koira.
Poikani ja miniäni eivät päässeet, sillä heillä oli edellisenä iltana tupaantuliaiset...
Juhlat tietenkin venyneet pikkutunneille ja heille jäi yövieraita.

Perjantaina aamusta minä aloin tekemään suolaisia piirakoita nuorten tupareihin.
He olivat pyytäneet broiler- ja kasvispiirakkaa, mutta tein vielä tonnikalastakin.
Piirakat olivat maistuneet ja kaikki oli mennyt. Poikani kertoi ettei ehtinyt maistaa kuin kasvispiirakkaa jota kuulemma oli myös kovin kehuttu.
Olivat sitä mieltä että kasvispiirakkani oli paras. Eivät kai meinanneet uskoa että kyseessä oli kasvispiiras.☺
Tein taas kaikki "omasta päästäni", -vähän sitä ja vähän tätä. 
Kasvispiirakkaan [kuva] laitoin kotimaista uutta kukkakaalia ja porkkanaa sekä kesäkurpitsaa. 
Ja paljon omia ihania yrttejä. Lisäksi pieniä tomaatteja ja fetaa.

Illansuussa keräsin kukkia seuraavan päivän juhlaamme.

Pidimme juhlat niinkuin nyyttikesteinä, -jokainen toi jotakin.
Mieheni loimutti lohta ja minä tein kasvisvuokaa sekä tsatsikia.

Siskoni vanhin tytär on kummityttöni ja hänen miehensä on kokki.
He tulivat aikaisemmin kuin muut sillä herra C grillasi, porsaan filettä sekä kanavartaita.

Myös näitä mielettömän ihania perunapyöryköitä kokki teki.

Äitini teki lihapullia [joita ilman emme vietä yksiäkään juhlia] sienisalaattia ja Louhisaaren simaa.

Veljeni vaimo oli tehnyt näitä kauniita ja herkullisia alkupalaleipäsiä.

Valitettavasti en ehtinyt juurikaan kuvailemaan...
Oli uusia perunoita, sillejä ja saaristolaisleipää, salaattia ym.
Ihana päivä, sää suosi meitä niin että saimme syödä patiolla.
Meillä on pation laajennus/uusiminen vielä kesken, kaiteita puuttuu mutta pohja on valmis, joten hyvin mahduimme -ja olisi jäänyt tilaa vaikka tanssimiseen.
Juuri kun viimeiset lopettelivat syömistä niin alkoi satamaan -ukkonen oli jyrissyt jo hetken aikaa.
Siirryimme siis sisälle ja pian oli ihanan jälkiruuan vuoro.
Siskoni keskimäinen [kokki myöskin] ja nuorin tytär olivat tehneet ihanan kolmen suklaan juustokakun. Minä hain ulkoa mansikkamintun lehtiä ja orvokin kukkia koristeeksi.

Kauheasti en tosiaan ehtinyt kuvaamaan, -mutta Ottoa [siskoni keskimäisen tyttären koira] tietty ehdin!
Hänellä oli niin kuuma että hakeutui varjon alle.

Aivan ihana päivä!
Meillä on hyvät ja läheiset välit joten voin todellakin sanoa, että suku on paras, -ja rakas!♡