Sohvapäivä...

Kiitän kaikkia teitä ihanista kommenteistanne, -niin Leevin kuin miehenikin puolesta!
Kerroin hänelle, että täällä oli kehuttu, kun hän on auttanut siivoamisessa sekä ruuanlaitossa.
Hän melkein ärähti, ettei sitä varten niitä ole tehnyt että kiitoksia kalastelisi. Nauroin, ettei siitä olekkaan kyse, vaan että moni ihmetteli ja kehui siksi, että läheskään kaikki miehet eivät niin tee!! Meillä kyllä mies auttaa muutenkin aikapaljon kotitissä (kun sille päälle sattuu)...

Eilinen naistenpäivä oli minulla sohvapäivä; mikään ei huvittanut ja kaikki tuntui vaikealta.
Vietin sen siis suosiolla sohvaillen... -No sen verran pitää itseään kehua, että jaksoin kyllä tehdä ruuaksi salaatin sekä leivoin sellaisia juustoteeleipiä, joita ex-mieheni toinen mummo aikoinaan teki kun seurusteluaikoinamme hänen luonaan vierailimme. Nyt kyseltyäni ohjetta ex-mieheltäni se löytyi hänen tätinsä kätköistä... =)
Eilen aamupäivällä sohvalla loikoillessani kuulin kun ulko-ovi kävi, ja mietin että tuleeko mies vai Kuopukseni jo kotiin... Mutta eteisessä huhuilikin rakas äitini! Yllätti minut ihanasti, mitään ilmoittamatta tuli tuomaan minulle Naistenpäivä kukkia. ♥


Tänään on taas aurinkoinen päivä! Yritän"ottaa itseäni niskasta kiinni" ja käydä vähän kävelyllä. Mies on vapaalla kun vie työautonsa huoltoon, -mutta hänellä taitaa olla tänään sohvapäivä... ;-)
Sunnuntaisella päiväkävelylläni otin muutaman kuvan.



Punatulkkujakin yritin kuvata... Mutta tuo ainokaisani kamera ei ole tarkoitettu ihan tuollaiseen luontokuvaukseen. Käsivaralta arkoja lintuja...
Pieni punainen jälki on siis punatulkku... ;-)


Tällaisen matkan päästä siis yritin kuvata. Paljaalla silmällä erotin kyllä ne, mutta kameran takaa enää en...

Aurinkoista alkanutta viikkoa kaikille täällä piipahtaville!!

Aurinkoinen sunnuntai...

Ihan ensin SUURET kiitokset teille ihanaisille edellisen postauksen kommenteista!
Ette arvaakkaan kuinka mieltäni lämmittävät! ♥
Ulkona on kaunis aurinkoinen sää ja me vain kyhjötämme sisällä... On tämä kyllä ihan mukavaakin. Rauhallinen tunnelma; isäntä makoili aamulla sohvalla ja minä valokuvasin. Nyt hän ryhtyi ruuan laittoon. Minä ajattelin käydä kyllä vähän ulkona nauttimassa auringon paisteesta. Isäntä ei lähde, -epähuomiossa päästi allergia lääkkeensä loppumaan ja reseptissä ei enää ole. Silmänsä ovat punaiset ja vetiset...
Eilen olimmekin ahkeria ja siivosimme yhdessä. Minulla vaikka aikaa olisi, niin ei ole voimia eikä intoa siivoamiseen... Nyt kun mies auttoi niin homma sujui mukavasti.
Kauppamatkalla kävin kukkakaupassa hakemassa siivouspäivän kimpun. ♥ Aina sitä ottaa ruokaostoksilla käydessään sen tavaratalon tulppaani-, ruusu- tai neilikkakimpun. Nyt päätin hakea kukkakaupasta oikein oman mieleiseni.


Kauniita ovat kyllä tavaratalonkin ruusut ja neilikat (jotka muuten ovat kestäviä kukkia)



Taivaspoikani valokuvan vieressä -kynttilöiden lisäksi- pyrin pitämään aina pienen kukkakimpun...



Kun eilen saimme siivottua niin innostuin räpsimään muutamia kuvia. Meillä on tuulikaapin ovi tuollainen lasiruutuinen, -ja voitte arvata että siinä on aina sormenjälkiä... Mies senkin eilen puhdisti! ♥ Minä joka olen aina pitänyt siivoamisesta, en Esikoisen poismenon jälkeen ole jaksanut siitäkään innostua!!


Viikolla käydessäni Prismassa ruokaostoksilla näin kauniin kukan;-ornithogalum balansae-
sehän piti tietenkin saada. Jonkinlainen sipulikukka siis, -tähdikki käsittääkseni suomeksi.
Tässä kuvattuna vanhassa kauniissa samovaarissa joka on kirpputori ostos. ♥



Samovaarit ovat minusta kauniita, -pari tuollaista valkoisilla kahvoilla olevaa minulla on. Sellaisista erityisesti pidän.
Ja niihin saa jonkun pienen kukan laitettua sisällä olevista vastuksista huolimatta.



Tällaisen kauniin valkoisen maljan löysin myös kirpputorilta, -viinirypäleet näyttäisivät tässä varmaan hyvältä. =)



Tämän tyylisiä maljakoita ostan kirppareilta jos edullinen silmiini osuu. Oikean puoleinen on viimeisin ostokseni.


Lopuksi vielä kuva puhtaasta Leevistä. =) Hän käy aina kanssamme saunassa, mutta harvoin pestään, -emme halua kiusata toista! Eilen kuitenkin päätimme että nyt on pesun aika. Kuva otettu tänä aamuna kun turkki oli kunnolla kuivunut ja Leevin pahin järkytys oli laantunut... ;-)



Nyt käyn kävelyllä, isäntä laittaa sillä aikaa ruokaa; -hunaja-Aurajuusto uunilohta juurespedillä, raikasta salaattia, -ja ehkä pikku-pikku lasi valkoviiniä. =) ♥

Askartelua ja aherrusta...

Nyt olen saanut jotakin aikaiseksi!
Ompelut ovat vähän jumissa, mutta jotakin kun pitää toisinaan saada käsillään tehdä, niin olenpa tehnyt koristemunia. Tein näitä samaisia viime vuonnakin, silloin myin Huutonetssä ja bloginikin kautta muutama tilasi. Tänäkin vuonna on tullut pari "tilausta". Hiukan ovat vielä keskeneräisiä, kun osa materiaalista loppui.
Nämä viimevuotisia.



Ja näitä olen näperrellyt nyt.



Minä olen sellainen, että kun pääsen alkuun esim. juuri askartelussa, niin en malttaisi millään lopettaa... Tällaisia tötteröitä olen myös väsäillyt. Enhän minä näillä kaikilla mitään tee, mutta ehkäpä joskus kun jaksan käydä kirpparille meneviä tavaroita läpi ja vuokraan pöydän, niin laitan näitä sinne myyntiin. Oikeanpuoleisessa on sisällä laventelia.



Pelkästään askarteluun ei aikani ole mennyt. ;-) Olen jopa laittanut ruokaa (mitä en siis aina ole jaksanut Esikoisen poismenon jälkeen) sekä leiponut! =)
Joskus harvoin teen lounasta itselleni kun olen yksin kotona, mutta yhtenä päivänä tein nopeaa ja hyvää ruokaa; cuscusia ja sekaan ihania GoGreenin papuja currykastikkeessa. Lisäksi tein raikasta salaattia, jota myös päivällisellä kalan ja perunoiden kanssa, kun mies tuli töistä kotiin.


Seuraavana päivänä lisäsin salaattiin katkarapuja sekä avocadoa.



Niin, ja eilen siis leivoin. =)



Nyt alkaa tulla kiire... Äiti ja sisko ovat tulossa hakemaan minua; -käymme kaupoissa sekä viemässä Taivaspoikani haudalle kynttilät.

Ei mitään uutta auringon alla...

...-niin minkä auringon, kun ei sitä ole aikoihin näkynyt...
En ole saanut aikaiseksi oikein mitään mainitsemisen arvoista. Aikaa olisi, muttei sitä tarmoa.
Lähestyvä kevät saa mielen taas niin alas, että sieltä nousemiseen vaaditaan paljon "työtä".
Huhtikuussa olisi Taivaspoikani täyttänyt 21v, toukokuussa äitenpäivä ja heti sen jälkeen tulee 2 vuotta hänen poismenostaan.
Ei tällaisiin asioihin auringon paiste juurikaan vaikuta, mutta kyllä sitä silti toivoisi auringon pilkahduksia päiviinsä! Paitsi että sitten taas huomaa likaiset ikkunat, pölyn yms. -jotka tosin eivät niin suuresti minuun vaikuta enää kuin ennen.
Viime lauantaina olimme nuorten kanssa pihalla kun mies laittoi sisällä ruokaa.♥
Teimme lumiukkoa, mutta kun mies löysi autotallista pulkan niin meidän nuoret "laskivat mäkeä." Pation reunalla oli sen verran lunta (katolta pudotettua) että osittain sen kaiteelta pääsivät pulkalla vähän matkaa alaspäin, -seisten!! Sen jälkeen hyppivät katolta! Tavallaan ihanaa kun tuollaiset juuri 18-vuotta täyttävät nuoret innostuvat lumesta noin kovin! Kuvasin heitä noissa talvi-touhuissaan. Lumiukosta nyt kuitenkin vain kuvaa, -jäi vähän puolitiehen kun tuli kiire, isännän huudellessa meitä syömään. Mukava yhteinen hetki meillä. ♥
Huom. Kuopus teki lumiukolle nuo korvat, ja minusta siitä tuli heti hauskemman näköinen...




Ja vielä löytö joka pitkästä, pitkästä aikaa sai minulle hyvän mielen...♥
Kirpparilta löysin tämän Mailegin pupun, kokoa xl. Hinta ei mielestäni ollut liikaa; 40,00€
sillä eivätköhän nuo uutena maksa lähes tuplaten tuon!


Nyt on otettava itseään niskasta kiinni ja alettava valmistelemaan ruokaa ennenkuin mies tulee töistä. No, syömme kyllä eilen tekemääni tofu-nuudeliwokkia, mutta suunnittelin tekeväni sen kanssa tomaatti-mozzarellasalaattia.
Voikaa hyvin ystävät ihanaiset! Ja suuret kiitokset, että jaksatte täällä vierailla! ♥

Tekokukkia ja Huutonet`iä...

Lämmin ja suuri kiitos teille ihanista ystävänpäivä viesteistä! ♥
Minulla on ollut normaalia kurjempi olo... (luulin ettei edes olisi mahdollista tulla enää kurjemmaksi...)
Näen aika usein unta rakkaasta Taivaspojastani; -ja seuraavana aamuna ikävä on entistä suurempi ja sydämeni entistä suuremmalla mykkyrällä...
Siksi kai en ole juuri mitään jaksanut kotona tehdä.

Eilen äitini haki minut päiväksi heille, että saan vähän muuta ajateltavaa.
Kävimme ensin pikaisesti tässä lähi kirpputorilla. Näin siellä kauniin vanhan Uuden Testamentin, -vuodelta 1874.
Fontti oli juuri sellaista vanhaa ja ihanaa (jota en kyllä oikein osaa lukea).
Eihän minulla tietenkään siihen varaa nyt ollut, mutta rakas äitini halusi ostaa sen minulle! ♥
Yritin vastustella ettei hän voi niin kallista kirjaa minulle ostaa, -muttei siinä vastustelut auttanut. "Se on tiistai-päivälahja", totesi äitini! =)
Se on signeerattu omistajansa nimellä 24.6 1884, -liekö kyseinen Ida Maria saanut sen silloin lahjaksi.



Minä en koskaan ole erityisemmin pitänyt minkäänlaisista tekokukista, -mutta näin talviaikana kun luonnosta niitä ei saa, eikä aina voi olla ostamassakaan, niin olen joitakin löytämiäni kelpuuttanut.
Tässä ensimäisessä kuvassa kuitenkin ihan oikeat ja aidot valkoiset ruusut.


Mutta ihan kauniit ovat nämä tekoruusutkin...


Tekoneilikat viihtyvät hyvin tässä Riviera Maisonin suuressa kynttilälyhdyssä...


Löysin täältä -sekaisesta- työhuoneestani pari kaunista vanhaa tyynynpäällistä ja laitoin ne vielä HUUTONET myyntiini. Minulle kävi vain turha ja typerä moka!! Painoin tuollaiseen kauniiseen vanhaan paksuun ilmeisesti pellavaiseen tyynynpäälliseen kauniin kellotaulun kuvan, ja sen tehtyäni huomasin sinne kuvan ja kankaan väliin jääneen kissankarvoja tms.
Kyllä kuului pari ärräpäätä, -enhän sellaista kehtaa Huutonettiin myyntiin laittaa.
No, koitin sitten vielä pienempään tyynynpäälliseen painaa samaisen kuvan. Se onnistui kun osasin olla tarkempi, mutta tyynynpäällinen ei ollut ollenkaan niin kaunis kuin tämä ensimmäinen.

Ystävänpäivänä 14.2

Lähetän virtuaalisen kortin ja toivotan aurinkoista Ystävänpäivää kaikille teille ihanille blogi-ystävilleni sekä niille "ihan oikeille" jotka minut tuntevat ja täällä vierailevat!
Erityisesti Mialle iso ja lämmin halaus! ♥