Vapun ruoka postaus...

Onpa tänä vappuna meitä aurinko hellinyt paisteellaan, -mitään liian lämmintä ei ollut, mutta hyvin tarkeni!

Sää on ollut mitä mainioin! Eilen töiden jälkeen järjestelin vähän kotia ja laitoin vappu-rekvisiittaa.

Vähän naureskelin itseäni että olen kyllä aika "hullu" välillä...

Kotiin pitää löytää sisustukseen sopivat ilmapallot, -ja koska serpentiinien värit eivät ole lainkaan mieleeni, niin ostin kolmea eri väriä lahjanauhaa jotka sopivat ilmapallojen väreihin.

Hyvin kävivät toimittamaan serpentiinin virkaa! Suosittelen!

Kuvat suurenevat klikkaamalla.

Me vietimme vappuaattoa pihatöitä tehden! Useamman tunnin heiluin haravan varressa.

Isäntä jatkoi vielä tänään, mutta muuten otimme ihan rennosti ja panostimme lähinnä ruokailuun.

Kala-painotteinen oli menyymme. Kaupan kaloja sekä kala-kasvispihvejä oli tarjolla. Ja ehdottomasti herkkuamme Caviartia!

 

 

Tein perunasaalatin (eilisistä perunoista) -olen aina tykännyt valmistaa ruokaa "omasta päästä."

Raikkaan salaatin aineosia olivat mm. mansikat ja tuore vihreä tankoparsa (namm... i like it) kevätsipuli sekä viinirypäleet. Katkarapuja sai lisätä itse. Niin ja olihan siinä yhtä ihanaa keväistä herkkua, omasta pihasta; vuohenputken pieniä lehtiä. Tykkään käyttää ruuan laitosssa pihan ja luonnon antimia!

Jälkkäriksi suklaata...

Huomenna töihin, ja tiedättekös mitä -se tuntuu itseasiassa ihan hyvältä! Kiitos NIIN ihanien koleegojeni! ♥  

♥ Aurinkoista loppu viikkoa kaikille! ♥  

Huutonet päättyy...

Minun oli tarkoitukseni tässä postauksessa palata saamaani "hyvän mielen haasteeseen", jossa kerrotaan asioita joista on kiitollinen. En nyt oikein ole jaksanut pysähtyä niitä miettimään, sillä elämässä on monenlaista suurempaa ja pienempää myllerrystä!!

Yksi ylitse muiden josta olen kiitollinen, on rakas perheeni, rakkaat läheiseni! Äiti sekä sisko ja veli perheineeen. Eilen sain taas nauttia yhdessä olosta heidän kanssaan. 

Juhlimme hiukan jälkikäteen rakkaan Kuopukseni 20-vuotis synttäreitä.♥ 

Siivouksen jälkeen vaihdoin kesäisempiä tekstiilejä; sohvatyynyt (etualalla olevat kaksi) sekä kaunis virkattu peitto (niitä on kaksi), -ostin joskus talvella kun ihana ystäväni Mia soitti ja kertoi Cittarissa myytävän "minun tyylisiäni" tekstiilejä edullisesti. Takana näkyvät tyynyt ovat vanhempia.

Kuvat suurenevat klikkaamalla!

 Taivaspoikani sekä isän kuvien vieressä paloivat kynttilät, -he olivat mukana ajatuksissamme ja sydämissämme...♥ 

Tuli vielä mieleen yksi asia, -en nyt sanoisi että olisi aihe josta olen kiitollinen, -pikemminkin ihmeissäni ja yllättynyt... Ja se on kanssa-ihmiset, siellä ruudun toisella puolella! Olen saanut kauniita sanoja ja lämpimiä ajatuksia teiltä täysin vierailta ihmisiltä. Aiemminkin olen täällä maininnut kuinka joku blogini lukija on halunut ilostuttaa minua ja lähettää minulle jotakin... Olen saanut kirjan "Enkeleitä hiuksissani" sekä kauniin tilkkupeiton, -täysin vieraat, tuntemattomat ihmiset ovat haluneet tuoda minulle lohtua ja iloa! Se on jotakin aivan käsittämätöntä! Itse pidän antamisesta, -mutta kohdallani se ei ole tainnut ihan vieraisiin, täysin tuntemattomiin ihmisiin asti ulottua...

Jo jonkin aikaa sitten sain eräältä blogini lukijalta sähköpostia, -hän oli jossakin kuvassani nähnyt sellaiset vaaleat purkit;  "-coffee ja sugar." Hänellä itsellään oli saman sarjan "tea" purkki jonka halusi antaa minulle, oman kokoelmani jatkoksi! Aivan käsittämätöntä... ♥ Mutta siis NIIN ihanaa!

HUOM! Carita (jos nyt muistan nimesi oikein) laitatko minulle jossakin vaiheessa sähköpostia... Meillä mies osti jokin aika sitten uuden tietokoneen, ja kaikki tärkeät meilini ja osoitteeni jäivät vanhaan koneeseen. Lupasin lähettää sinulle kiitokseksi jonkin ompelukseni (muistan sen, vaikka muuten muistini onkin todella huono...) mutta eihän minulla ole osoitettasi enää tallella... 

Näin ihana purkki, ja teetäkin pakattu kauniisti sisälle! :)

HUUTONET <-- klikkaa- kohteeni päättyvät huomenna, vielä ehtii käydä kurkkaamassa haluisiko jotakin itselleen, tai vaikka ilahduttaa äitiä, isoäitiä, opettajaa, päiväkodin tms. hoitajatätiä...

Lisää on tulossa jossakin vaiheesa, näitä omia ompeluksia ainakin: 

Loppuun vielä ihanasta kirjasta... Posti toi parisen päivää sitten tilaamani Ilonan kirjan: Willa Sukka!  Sateenkaarentaa Puodista!

Ohjeet ovat ajankohtaisia kun syksy riepottaa puita ja vettä sataa... Voi suunnitella joulua...

Aivan uskomattoman ihana kirja kauniine tunnelma-kuvineen!

♥ ~~ Iloista ja aurinkoista vappua toivotan kaikille teille! ~~ ♥ 

Palaan varmaan aika pian... 

Kertomaan ihanuudesta jonka löysin ja onneksi onnistuin saamaan itselleni...

Te jotka tiedätte, -EI saa edes vihjata vielä täällä... ;-)

Huutonet myyntiä...

Singerini on surissut muutamana viikonloppuna ja eilisen iltapäivän sekä illan vietinkin, -ensin valokuvaten sen jälkeen kuvia käsitellen ja lopuksi niitä Huutonettiin laittaen!
On siinä kyllä melkoinen homma; -mutta senhän voi ottaa vähän niinkuin harrastuksen kannalta!  

Mietin että kuinkahan monena vuotena olen tekeleitäni Huutonetissä myynyt... Luulen että se alkoi vuonna 2008, varmaankin Esikoisen menehtymisen jälkeen kun jäin pois työstä.
Silloin ompelu harrastukseni alkoi toden teolla, -olihan se eräänlaista terapiaa, -ja on sitä yhä!
Katselin tuossa juuri vanhaa blogiani (jonka Taivaspoikani minulle oli tehnyt vuonna 2006). En vielä mielelläni tuota blogiani katsele, sillä se muistuttaa niin kipeästi elämästä joka oli silloin kun Esikoinen oli vielä kanssamme...
Tilda tonttuja, enkeleitä ja nalleja ompelin joskus aika paljonkin.
Pussukoita ja sydämiä on tullut tehtyä monenlaisia. (Klikkaa eri värillä olevia kohteita, -jos onnistuin niin niiden takaa pitäisi näkyä kuvia vanhoista töistäni)
Mutta vuodesta -08 jotenkin ne valkoiset vintage-kuvilla olevat ompelukset ovat tulleet ja jääneet suosikeiksini. Eikä pelkästään minun suosikeiksini, vaan monen muunkin... ;-)
Vaikea keksiä välillä jotakin uutta; -aina jonkin ajan kuluttua joku muukin myy samantyylisiä kuin mitä itse olet tehnyt.

Tässä kuitenkin kuvia nyt viimeaikojen ompeluksista joita siis laitoin HUUTONETTIIN myyntiin. 

Kuvat suurenevat klikkaamalla!

Käykäähän kurkkaamassa TÄÄLLÄ <- klikkaa josko joku miellyttäisi!



Koitan seuraavaksi palailla "Hyvän mielen haasteeseen" jonka olen muutamalta blogi-ystävältä saanut. Nyt vain on ollut hiukan kapuloita rattaissa...
Ja huomenna olisi Taivaspoikani ♥ syntymäpäivä, -hän olisi täyttänyt 23v. Ikävä ja suru tulee taas enemmän pintaan.
Rakas Kuopukseni täyttää huomenna 20v.♥
 

    

 

Kuu kiurusta kesään...

...puolikuuta peipposesta. Västäräkistä vähäsen, pääskysestä ei päivääkään.

Näinkös jotenkin se vanha äidin opettama loru meni... ;-)

Olen jo monia päiviä sitten nähnyt pihallamme lintulautojen alle peipposia, -mutta ei todellakaan tunnu että kesään olisi puolikuuta...

Luntakin on tullut muutaman kerran sen jälkeen kun peipot huomasin.

Torstaina kävelin kirpparille ja kauppaan ja sillä matkalla näin sitruunaperhosen!! Sellaisen lämpimän jo osittain sulaneen rinteen kohdalla. Mutta lunta on kuitenkin vielä niin paljon ja lisää tullut sen jälkeen kun perhosen näin. 

Mitenhän sille mahtoi käydä, -yötkin kun ovat kylmiä!!

En ole hirveästi jaksanut pääsiäistä laitella, -ja sitäpaitsi ompelukseni ovat taas levitettynä ruokailutilan suurelle pöydälle... ;-) Eilen ompelinkin vähän pussukoita. Työhuonekin on, mutta kummasti ne ompelukset löytävät tiensä tuohon ruokailutilan pöydälle... :)  Samalla voi vähän telkkua katsella.

Minun pääsiäiseeni ei vuosiin ole juurikaan värejä kuulunut, -hiukan laitoin keltaista.

Kuvat suurenevat klikkaamalla.

Rakas ainokaisani on ollut meillä yökylässä muutaman päivän. ♥

Voi miten ihana onkaan ollut viettää aikaa yhdessä, -jutella kaikenlaista, -tärkeääkin.

Olemme valloittaneet olkkarin sohvat ja puput joutuivat nurkkaan... ;-)

Mies lähti tänään veljeni kanssa kaatamaan puita äitini luokse. Huomenna menemme sinne isolla porukalla; minä, veli ja sisko perheineen. Toivotaan ilman meitä suosivan siellä puu-savotassa!

Viime vuonnakin kaadoimme (tai siis miesväki) puita tuolla lapsuuden kodissani, -silloin oli vielä isä kanssamme,♥ vaikkei enää oikein mitään jaksanut tehdäkkään...

Tämän kauniin (ja todella painavan) relieffin olen ostanut joskus kirpparilta ja maalanut valkoiseksi. 

Tykkään siitä, vaikka uskoni onkin Esikoisen menehtymisen jälkeen hävinnyt lähes kokonaan... 

Hienostihan tämä sopii tähän pääsiäisen aikaan.

 

Nyt me lähdemme ainokaisani kanssa pienelle happihyppelylle ja haemme samalla lisää pajunoksia. Sitten syömme ja ehkä pienet päikkärit sohvalla! ♥

Ihanaa ja aurinkoista pääsiäisen jatkoa!