Kukkia ja kakku....

Olipas taas oikein otsikko... :-O
Hiljaiseloa on ollut täällä rintamalla; takki tyhjä, matalapainetta ja pientä kriisiä...
Tämä reilu vuosi mitä Esikoisen poismenosta on aikaa, on ollut meille kaikille äärettömän raskas ja vaikea!!
Ei ole helppoa opetella uutta elämää... Yhtään en tiedä miten elämäämme ja minuun tulee vaikuttamaan työkokeiluni. Työhön paluu ei oikeastaan jännitä, vaikka siitä on reilusti yli vuosi kun olen ollut. Odotan sitä kovasti, ja ensimmäistä kertaa Esikoisen poismenon jälkeen tuntui, että nyt haluan kokeilla. Uskoisin, että se neljän tunnin päivä sujuu kyllä, mutta entäs kun päivää pidennetään... No, turha sitä on vielä miettiä!

Mitään en siis ole aikaiseksi saanut... Makuuhuone remonttikin on vielä hiukan kesken.
Tässä kuitenkin kuvakollaasi äitini kukista. Minulla oli kolme orkideaa jotka kukinnan jälkeen meinasin heittää pois. Olivat mielestäni niin rumannäköiset, eikä minulla ole kärsivällisyyttä -eikä taitoa- yrittää uudelleen kukintaa. Päätin kuitenkin antaa ne äidilleni, sillä hänellä on vihreä peukalo. Ja kuinka ollakkaan, -hänellä ei koskaan ole ollut orkideaa-, mutta niin vain sai kaikki kolme minun vanhoja rotiskoitani kukkimaan. =)
Kuvissa myös äidin pasuunakukkia; ovat sellaisia parimetrisiä ja toisesta äitini oli laskenut 100 nuppua!! Toivottavasti ilmat pysyvät suht lämpiminä ja aurinkoisina niin edes osa avautuisi. Kuvasin myös etupihan pöydällä vanhassa samovaarissa olevaa lobeliaa.



Mainitsin tuolla joskus aiemmin, että mahtaakohan alppiruusuni tehdä toiset kukat tämän kesän aikana. Oli siis jo kerran kukkinut kun sen alkukesällä ostin. Ja näin kävi! Kukkiikohan ensivuonna lainkaan...



Tässä yhtenä päivänä keräsin oman puutarhan kukista tällaisen kimpun Esikoisen haudalle.



Niin ja keräämistäni vadelmista tein tässä päiväänä eräänä ihanaa minttu-suklaa-vadelma kakkua, -välissä siis myös omatekemääni minttuhyytelöä. Ei niin kovin kauniin näköinen, mutta todella hyvää!!