lauantai 1. lokakuuta 2011

Syksyä ja joulusukkia...

Ihan ensin suuret ja lämpimät kiitokset kaikille teille ihanista sanoistanne koskien tuota lehtijuttua! Toivotaan että Muistopäivä vakiinnuttaisi paikkansa ja saisimme siitä vaikka liputuspäivnkin.
Lapsen menetys on arka puheenaihe!!  
Ja jostakin syystä vain tuntuu olevan ihmisiä jotka eivät ymmärrä kun ei ole päässyt eteenpäin tai jopa "yli" lapsensa menetyksestä... Viimeksi eilen sain kommentin asiasta!! 
Olen vain niin huono "puolustamaan" itseäni, -itkettääkin yrittää saada jotkut ihmiset ymmärtämään, ettei tilanne ole muuttunut eikä muutu!! Lapseni kuoli ja on aina ja ikusesti kuollut!!! 
Siihen totuuteen minä herään joka aamu, -eikä se ole helppoa!
Ehkä sekin, että se tulee niin yllättäen kun ihminen kysyy enkö vieläkään ole... 
Kolme vuotta on kuitenkin oikeastaan hyvin hyvin pieni aika kun on kyse Lapsen kuolemasta... 
Menemme edelleen päivä kerrallaan eteenpäin, -minulla on kuitenkin oma rakas ihana Kuopus Poikani -ainokaisani!Kaikkeni!


Mutta nyt muihin aiheisiin:

Jouluinen blogini on päivitetty tänään. 
Syystä että; laitoin jo Huutonettiin joulusukkia ja muutaman sydämen myyntiin. 
Aikaistahan se vielä on, mutta pakko aloittaa ja tehdä silloin kun siltä tuntuu!
Tarkemmin siis tuolla jouluisessa blogissani!

On ollut upeat pari päivää, -eilen ja tänään.
Eilen jaksoin laittaa pihalle ruukkuihin vähän callunoita. Havuja en vielä laittanut, sillä muratit ovat niin hyvässä kunnossa ettei raaskii vielä pois heittää! 
Havujen aika on sitten vähän myöhemmin.








 Ihanaa viikonloppua! Nauttikaa syksyn ruskasta!

12 kommenttia:

  1. En tiedä mitä sanoisin,jotakin haluaisin kuitenkin sanoa...
    Minä melkein menetin esikoiseni,kuolema oli liian lähellä...Saimme tytön takaisin mutten koskaan itse tuosta ole toipunut,miten sinä voisitkaan koskaan päästä yli...Ei tarvitsekkaan,kun vain pystyt jotenkin elämään,Olen niin pahoillani,voisinpa ottaa surun pois teiltä.Voimia!!

    VastaaPoista
  2. Voi minulta tuo edellinen postaus onkin jäänyt väliin.

    Olet kokenut sen, mitä pahempaa kukaan vanhempi ei voi kokea.
    Olen tosella pahoillani.♥

    VastaaPoista
  3. Ihastuttavia syksyisiä kuvia ja kauniita asetelmia.

    Mukavaa lauantai iltaa<3

    VastaaPoista
  4. Kauniita syksyisiä kuvia.

    Voi sentäs, miten ajattelemattomia ihmiset ovat. Ei surun määrällä tai pituudella ole mittaa, jokainen suree omalla tavallaan. Voimia ja jaksamista sinulle. Halit!

    VastaaPoista
  5. Kauniita kuvia ja ompeluksia...pakko HUUUUTAAA:)

    VastaaPoista
  6. Voi Titti, en tiedä mitä sanoisin. Ihmiset on niin ajattelemattomia! :( Ymmärrän hyvin sinua... Voimia ja jaksamista <3

    Nyt menen kurkkimaan jouluiseen blogiisi. Ihania kuvia jälleen täällä, saat niin paljon kaikkea kaunista aikaiseksi!

    VastaaPoista
  7. niin toivon, että olisi sanoja, joilla sinua lohduttaa.

    Ihmiset voivat olla niin ajattelemattomia.

    Iso voimahalaus sinulle!

    VastaaPoista
  8. Kuvista huokuu kauneus, rauha ja viesti sinun ajatuksista.
    Mukanaeläen.

    VastaaPoista
  9. Hei Titti! Kauniita kuvia. Täytyypä mennä joulublogiin ja huutonetiin kurkkailemaan.
    Tänään Kalevassa kerrottiin Harri Koskelan väitöstutkimuksesta, joka kertoo siitä, kuinka lapsen kuolema muuttaa vanhempien identiteetin loppuiäksi, niin traumaattinen kokemus on. En ollenkaan epäile ja kummastuttaa, kuinka joskus kanssaihmiset ovat liian ajattelemattomia puheissaan. Älä välitä, kyllä meitä ymmärtäjiäkin on. Voimia syksyysi!
    Arja M

    VastaaPoista
  10. Me ihmiset olemme niin ERILAISIA.Täytyy ymmärtää niitäkin ihmisiä joita ei ymmärrä.Ystävämme menettivät poikansa runsas vuosi sitten, heistä suru ei näy enää ollenkaan ulospäin ja molemmat palasivat töihin parin viikon jälkeen kuolemasta.

    VastaaPoista
  11. Lämpöisin ajatuksin.
    Voimia päiviisi.

    VastaaPoista
  12. Ihania joulusukkia olet jälleen jaksanut ommella. Oletko koskaan ajatellut, että myisit huuto.netissä taikka täällä blogissa noita ihania silitettäviä siirtokuvia ? Löysin pitkän etsinnän jälkeen yhden myyjän , jolta kuvia voisi ostaa, mutta myytävät kuvat eivät olleet niin kauniita kuin sinun käsitöissäsi on. Minulla olisi muutama vanha perinnöksi saatu tyynyliina, johon haluaisin painaa sellaisen vanhan kuvan.

    Jaksamista sinulle.

    Anne

    VastaaPoista

Iloitsen kommenteista!♥
Muistathan kuitenkin muotoilla sanasi niin ettet loukkaa ketään ja että olet valmis seisomaan sanojesi takana ihan omalla nimelläsikin.
Blogini on julkinen, mutta kirjoitan tänne OMIA näkemyksiäni ja ajatuksiani.
Jos tuntuu että haluat tuoda oman -eriävän- mielipiteesi julki, niin voit laittaa minulle sähköpostia. Näin vältymme turhilta reposteluilta kommentti boxissa!♥