Kesälesken turinoita...

Olen keskiviikosta asti ollut `kesäleski`.
Mieheni lähti kotipaikalleen itä-suomeen, mutta tällä kertaa minä jäin kotin.
Siellä hän teki muutaman muun sukulaisen kanssa remonttihommia ja ajattelin ettei minusta ole siellä mitään apua. Minulla on täällä omalla pihalla niin paljon tekemistä...
Olen niihin tällä hetkellä aika väsynyt, mutta teen minkä jaksan. Melko iso tontti, niin kyllähän siinä puuhaa rittää!
Ei ollut helppo jäädä tuolta reissulta pois, sillä samalla jäi muutaman sukulaisen ja ystäväni Tiinan tapaaminen.
Viimeisin mikä vaikutti siihen että jäin kotiin, oli se että sain ihanan, rakkaan ystävättäreni pikaiselle vierailulle.
Emme ole olleet noin seitsemään vuoteen yhteydessä, -minulle yhteydenpito oli vaikeaa Esikoisen menehtymisen jälkeen. Edellisestä tapaamisesta oli ehkä 8-9 vuotta...
Nyt viimein pikkuhiljaa olen pystynyt ottamaan yhteyttä ja ystäväni, vaikka keski-suomessa asuukin, päätti tulla luokseni, vaikkei vonut jäädä kuin yhdeksi yöksi. Voi miten onnellinen olinkaan, -me olemme kyllä sellaiset sielunsiskot ettei ole tosikaan.
Minulla ei ole koskaan ollut, eikä varmaan koskaan tule olemaan sellaista ystävyyttä kuin mitä tämä on. Olemme kyllä niin samalla aaltopituudella ja pystymme puhumaan aivan kaikesta!

Mieheni lähti siis keskiviikkona ja minä jäin tekemään pihahommia.
Monta tuntia asennushiekan kärräämistä ja levitystä (kasvimaalle, kasvulaatikoiden ympärille) lämpimässä säässä... Saunaa en jaksanut lämmittää (johan olin pihalla hikoillut...) mutta suihkun jälkeen istuin patiolla ja nautin olostani ja punaviinistä.

Oli niin hyvä olo kun tiesin ystäväni tulevan seuraavana iltana.

Aamulla heräsin hyvillä mielin ja malttamattomana, miettien miten saan aikani kulumaan, sillä odottavan aika on pitkä.
Mukavasti se päivä kutenkin meni koti- ja puutarhatöitä tehden.
Leivoin suolaisen piirakan meille iltaa varten, -parsakaali/feta.

Puoli kymmenen maissa illalla ystävättäreni viimein tuli... Voi sitä tunnekuohun valtaa ja määrää, lujaa halausta ja itkua...
Juhlistimme tapaamistamme kuohuvalla.

Meillä riitti juteltavaa niin että jossakin vaiheessa ihmettelimme miksi yhtäkkiä on valoisampaa kuin jokin aika sitten... Hain kännykän ja katsoin kelloa, -se oli viisi!!

Seuraavana päivänä illansuussa hän lähti, -äitini käytti meitä Taivaspoikani haudalla ennen sitä.
Ystäväni on aina tykännyt minun pojistani kovin, erityisesti Esikoisesta joka jollakin tavalla muistutti hänen omaa poikaansa.

Iso ikävä jäi, mutta nyt olemme taas useammin yhteydessä, kuten ennen poikani menehtymistä.

Olin tehnyt meille ruuaksi porkkana-bataatti-linssikeittoa ja seuraavana päivänä kun olin taas itsekseni lisäsin keittoon mm. härkäpapurouhetta, psylliumia ja spelttijauhoja ja paistoin itselleni siitä pihvejä.
Olin käynyt aamupäivällä metsässä (yli kaksi ja puol tuntia) ja löytänyt vähän kantarelleja -ja mustikoitakin keräsin.
Pihvien päällä maistui kantarellikastike niin hyvältä!

Pation teko on edelleen kesken, mutta eiköhän mieheni sen loppukesän aikana valmiiksi saa.

Kuopus poikani on ollut silloin tällöin auttamassa miestäni.
Eräänä lämpimänä päivänä vein heille evästä pihalle.

Pioneista on enää muisto jäljellä (ja kuvia). Sade on hakannut ne niin ikävän näköiseksi.
Jokin aika sitten keräsin niitä sisälle maljakkoon että sain nauttia vähän pidempään siitä kauneudesta ja tuoksusta.

Tänään en jaksanutkaan lähteä metsään vaikka olisin halunnut.
Tein eilen keräämistäni mustikoista pannukakkua johon laitoin mm. Alpron suklaa-soijajuomaa, speltti- ja tummaa täysjyväriisijauhoja.

Mieheltä tuli jokin aika sitten viesti että on lähtenyt ajelemaan kotia kohti, joskus illalla on vasta perillä.

Mukavaa alkavaa viikkoa kaikille!

Titti

Suku on pa.... -ras!!

Meillä oli pieni muotoiset sukujuhlat lauantaina.
Äitini ja siskoni + veljeni perheineen.
Ihan kaikki eivät päässet tulemaan, mutta 13 meitä oli + yksi koira.
Poikani ja miniäni eivät päässeet, sillä heillä oli edellisenä iltana tupaantuliaiset...
Juhlat tietenkin venyneet pikkutunneille ja heille jäi yövieraita.

Perjantaina aamusta minä aloin tekemään suolaisia piirakoita nuorten tupareihin.
He olivat pyytäneet broiler- ja kasvispiirakkaa, mutta tein vielä tonnikalastakin.
Piirakat olivat maistuneet ja kaikki oli mennyt. Poikani kertoi ettei ehtinyt maistaa kuin kasvispiirakkaa jota kuulemma oli myös kovin kehuttu.
Olivat sitä mieltä että kasvispiirakkani oli paras. Eivät kai meinanneet uskoa että kyseessä oli kasvispiiras.☺
Tein taas kaikki "omasta päästäni", -vähän sitä ja vähän tätä. 
Kasvispiirakkaan [kuva] laitoin kotimaista uutta kukkakaalia ja porkkanaa sekä kesäkurpitsaa. 
Ja paljon omia ihania yrttejä. Lisäksi pieniä tomaatteja ja fetaa.

Illansuussa keräsin kukkia seuraavan päivän juhlaamme.

Pidimme juhlat niinkuin nyyttikesteinä, -jokainen toi jotakin.
Mieheni loimutti lohta ja minä tein kasvisvuokaa sekä tsatsikia.

Siskoni vanhin tytär on kummityttöni ja hänen miehensä on kokki.
He tulivat aikaisemmin kuin muut sillä herra C grillasi, porsaan filettä sekä kanavartaita.

Myös näitä mielettömän ihania perunapyöryköitä kokki teki.

Äitini teki lihapullia [joita ilman emme vietä yksiäkään juhlia] sienisalaattia ja Louhisaaren simaa.

Veljeni vaimo oli tehnyt näitä kauniita ja herkullisia alkupalaleipäsiä.

Valitettavasti en ehtinyt juurikaan kuvailemaan...
Oli uusia perunoita, sillejä ja saaristolaisleipää, salaattia ym.
Ihana päivä, sää suosi meitä niin että saimme syödä patiolla.
Meillä on pation laajennus/uusiminen vielä kesken, kaiteita puuttuu mutta pohja on valmis, joten hyvin mahduimme -ja olisi jäänyt tilaa vaikka tanssimiseen.
Juuri kun viimeiset lopettelivat syömistä niin alkoi satamaan -ukkonen oli jyrissyt jo hetken aikaa.
Siirryimme siis sisälle ja pian oli ihanan jälkiruuan vuoro.
Siskoni keskimäinen [kokki myöskin] ja nuorin tytär olivat tehneet ihanan kolmen suklaan juustokakun. Minä hain ulkoa mansikkamintun lehtiä ja orvokin kukkia koristeeksi.

Kauheasti en tosiaan ehtinyt kuvaamaan, -mutta Ottoa [siskoni keskimäisen tyttären koira] tietty ehdin!
Hänellä oli niin kuuma että hakeutui varjon alle.

Aivan ihana päivä!
Meillä on hyvät ja läheiset välit joten voin todellakin sanoa, että suku on paras, -ja rakas!♡

Viininlehtikääryleet omista lehdistä...

Perjantaina harvensin toisessa kasvihuoneessa olevaa viiniköynnöstäni.
Sain kasvihuoneen (+ viiniköynnöksen veljeni perheeltä) seitsemän vuotta sitten poikani menehtymisen jälkeen.

Köynnös kasvaa joka vuosi hyvin ja rypäleitä teki muistaakseni viisi vuotta sitten ensimmäisen kerran.
Nytkin on taas rypäleitä tulossa ja koska pihamme on melko varjoisa niin harvensin köynnöstä että rypäleet saavat vähän paremmin valoa.

Osasta lehtiä tein kääryleitä.
Annan tässä samalla vähän ohjetta, -mutta kuten aiemminkin niin noita määriä en osaa antaa.
Jokainen tekee sen mukaan mikä tuntuu sopivalta.
Laitoin nyt basmati riisiä kun oli sopivasti vajaa laatikko.

OMAT VIININLEHTIKÄÄRYLEET  

viininlehtiä
riisiä (basmati) (voi olla myös kuskusia, amaranttia, hirssiä tms.)
sipulia (valkosipulia)
valkosipulinvartta
ruohosipulia (myös kukintoa)
timjamia
rosmariinia
persiljaa
sieniä (leppä-, haapa- ja karvarousku ryöpätty pakasteesta)
sitruunamehua
kasvisfondia

Lisäksi liemi kypsennykseen, sekoita nämä:
2-3 dl kiehuvaa vettä
1/2 dl oliiviöljyä
1/2 sitruunan mehu

Huuhtele lehdet ja keitä niitä n. 5-10 minuuttia runsaassa suolalla maustetussa vedessä.
Käännä levy pois päältä ja anna lehtien vähän jäähtyä keitinvedessään.
Kaada vesi pois.
Valuta lehtiä hetki lävikössä.

Keitä riisi ohjeen mukaan.
Silppua sipuli, lisää pannulle ja kuullota miedolla lämmöllä (myös valkosipuli)
Pilko sienet pieniksi ja lisää sekaan.
Paista 5-10 minuuttia.
Lisää joukkoon (kypsä) riisi ja yrtit.
Tarvittaessa lisää hiukan vettä ja sen jälkeen kasvisfondi sekä sitruunamehu.
Sekoittele hyvin.
Anna hiljalleen kiehua pannulla 10-15 minuuttia.

Levitä viininlehti esim. pyyhkeen päälle alapuoli ylöspäin ja lisää täyte.
Itse laitoin reilun ruokalusikallisen, riippuen vähän lehden koosta.
Käännä ensi lehden sivuosat täytteen päälle ja sen jälkeen rullaa lehteä täytteen ympärille.

Laita valmiit viininlehtikääryleet uunivuokaan vieriviereen.

Sivelin kääryleitä oliiviöljyllä ja sen jälkeen lisäsin liemen.

Peitä viininlehdillä ja laita vielä folio päälle.

Kypsennä 175 asteessa 1-1 1/2 tuntia (itse pidin tuon puolitoista tuntia)

Syö huoneenlämpöisenä tai kylmänä.

Näistä tuli ihan hävyttömän hyviä, -nyt odotan että köynnös teksisi lisää lehtiä.☺

Jos on kysyttävää tai ohjeessa on joku painovirhe paholainen niin jättäkää kommentti-boxiin viestiä

Myös esim. mustaherukan lehdistä voi tehdä kääryleitä, ja ovat jotkut tehneet leskenlehden ja vaahteran lehdistäkin.


Perjantaina meillä avattiin mansikka kesä.☺

Kertokaa jos kokeilette tai olette kokeilleet kääryleiden tekoa.☺