Tänään olisi Esikoiseni täyttänyt 20 vuotta, -sitä päivää emme saaneet nähdä ja kokea...
Aamulla laitoin kynttilät palamaan hänen kuvansa ympärille. Olen itkenyt ja miettinyt miten tästä ikinä selviän, -tai eihän tästä tarvitsekkaan selvitä, minun toiveeni on että joskus opin elämään tämän kanssa. Se vie aikaa, sillä enhän vielä edes ymmärrä että Rakas Lapseni on lopullisesti poissa... En voi ymmärtää miksi tämän piti sattua juuri minulle, -meille!!
Myös Kuopukseni viettää tänään syntymäpäiväänsä, -pojat olivat syntyneet samana päivänä, kolmen vuoden väliajalla, eli Kuopus täyttää tänään 17v. <3
Hänen syntymäpäiviään juhlimme kaikki yhdessä sunnuntaina. Ex-mieheni ja hänen avovaimonsa järjestävät ne heillä, sillä minulla ei voimia siihen ole... Onneksi meillä on niin äärettömän hyvät välit keskenämme!
Edessä on vielä monta vaikeata päivää... Onneksi minulla on rakas Äitini, -joka juuri nytkin on täällä kanssani. Ei tarvitse olla yksin näinä tuskaisina hetkinä!
Ja kaiken tämän lisäksi mieltäni on entisestään masentanut se, etten ole saanut mistään rahaa... Odottanut ja ihmetellyt, kysellyt jo kerran Kelasta. Eilen taas soitin sinne -ja viimein kun virkailija koneelta asiaa kunnolla tutki, selvisi, että joku virkailijoista oli UNOHTANUT lähettää minun kuntoutustukihakemukseni eteenpäin...!!??!! (Lääkärin lausunto kyllä oli lähetetty)
Toki ymmärrän inhimillisen erehdyksen, mutta kun nykyisin tuollaiset asiat hoidetaan sähköisesti niin miten voi olla unohtunut! Ja sitä kun luottaa, että ihmiset jotka tällaisia asioita hoitavat, niin tekevät työnsä huolellisesti... Tämän ihmisen virheen tähden minä olen odotellut rahojani, kaiken muun lisäksi itkenyt myös sitä, -ja kuitenkin olin jo kerran asiaa kysellyt, eikä virhettä huomattu silloin.
No, tulihan taas vuodatettua... Henkilökohtaisia asioita, -mutta joskus on pakko purkaa johonkin näitäkin...
Luja ja lämmin halaus teille ihanat blogi-ystäväni! Kiitollisin mielin teistä jokaista ajattelen ja kiitän kun olette jaksaneet täällä vierailla!
Me lähdemme äidin kanssa nyt viemään ruusuja Esikoisen haudalle!
lämpimästi sinua halaan ja rukouksin muistan...jotain haluaisin sanoa, mutta sanat takertuvat ja silmät kostuvat....
VastaaPoistalämpöisin ajatuksin-malla-<3
Haleja sinulle <3
VastaaPoistaLämmin halaus!
VastaaPoistaHei Titti! Olet ollut mielessäni useasti näinä viimepäivinä. En osaa pukea ajatuksiani sanoiksi mutta toivotan sinulle voimia ja jaksamista ison halauksen kera
VastaaPoistaTerveisin Minnamarika
Taivaan Isän siunausta ja jaksamista Sinulle Titti toivotan koko sydämestäni!
VastaaPoistaLiisa
Voimia ja jaksamista sinulle.
VastaaPoistaKela on tuttu minullekin siellä ei mikään toimi kunnolla,aina päätökset on myöhässä,pitäähän ihmisen tulla toimeen joka päivä,ja se ei käy ilman rahaa vaikka kelassa niin luullaankin.
Lämpimin ajatuksin-Tytti-
ystävä hyvä, lämmin ja voimaa- antava rutistus täältä sinulle<3
VastaaPoistatoivon kaikkea hyvää näihin voimaa vaativiin päiviisi ja auringonpilkahduksia elämääsi <3
halauksin päivi
Lämmin halaus ja huokaus ylöspäin... Todella ikävää että kaiken lisäksi vielä Kela tuottaa murheita :/
VastaaPoistaLämpimät onnittelut 17v kuopukselle kuitenkin! :)
Lämmin halaus!
VastaaPoistaEt varmaan jaksa itse antaa Kelan toiminnasta heille palautetta mutta pyydä joku läheisesi tekemään se, kannattaisi.se nostaa heidän toimintojen tasoa....
Kerron kokemuksesta, kun olen auttanut lastenlasteni asiointia ja Kelan toiminnoissa on usein "unohduksia".
Siunausta keväisiin päiviisi!
Hei Titti,
VastaaPoistaVoimia ja auringonpaistetta!!
Ystävällisesti, Virpi
SUURET KIITOKSET KOKO SÄRKYNEEN SYDÄMENI POHJASTA!
VastaaPoistaKOMMENTTINNE LÄMMITTIVÄT JA LOHDUTTIVAT MIELTÄNI!
LUJA RUTISTUS!
Lämmin halaus ja voimia sinulle!
VastaaPoistaT. Sussi
Halauksia myös täältä! Kyllä siitä selviää tai kuten sanoit, oppii sen kanssa elämään, mutta aikaa se vie. Ystävättäreni,joka menetti lapsensa samalla tavalla kuin sinäkin kävi monta vuotta terapiassa ennenkuin asiat alkoivat näyttää valoisammilta.
VastaaPoistaTuo Kelan touhu on uskomatonta! Vaikka sama tilanne on täälläkin. Mies työttömänä ja liiton jonot 6-7viikkoa, joten yhteisiä aiheita löytyy. Silti on vain pakko mennä eteenpäin. Päivä vain ja hetki kerrallansa sanotaan virressä.
Onneksi on tämä blogimaailma, jossa voi purkaa tuntojaan ja saada ystäviltä voimia.
Muistan teitä iltarukouksissa.
Ystäväiseni, yritän aivan hiljaa kirjoittaa...olet aina ajatuksissani.
VastaaPoistaTuosta Kelan jutusta, en tiedä se on minusta jotain aivan käsittämätöntä, omalta kohdaltanikin on päivärahani hylätty kahteen kertaan, olen valittanut, mutta ne kestävät ainakin puolitoistavuotta vähintään sanottiin, nyt olen jo yhdeksänkuukautta odottanut...ilman senttiäkään, vaikka on kahden erikoislääkärin lausunnot.
Lämmin halaus ystävä.
Halauksia minulta ja paljon voimia jaksaa taas huomiseen.
VastaaPoistaKirjoitit kelan kanssa asioimisesta ja kuntoutustuesta. Olen itsekin saanut painia kelan kanssa milloin mistäkin. Viimeksi odottelin rahoja kun b-lausuntoani tutkittiin kelan lääkärin toimesta mutta onneksi soitto auttoi ja rahat ilmestyivät neljä päivää soitosta. He kyllä unohtavat ja helposti.
En tiedä miksi haet kuntoutustukea mutta itsekin joudun ilmeisesti tukeutumaan siihen kun s.päivärahani tulevat täyteen.
Ruusuisin terveisin niitä teille lähetän :)
Jaksamista päiviisi ja pienin askelin pikku hiljaa eteenpäin. Halausta ja voimia sinulle Titti!
VastaaPoistaVoimia ja valoa päiviisi!
VastaaPoistaMuistan sinua lämmöllä.
Aurinkoista viikonloppua Titti!
Toivottelee Toukokalliolta Sanna
Hei!
VastaaPoistaJaksamista sinulle ja voimia! Tuntuu todella pahalta puolestasi.
Sinulla on suuri suru ja vielä pitäisi taistella Kelaa vastaan. Ei kukaan sellaista jaksa. Mutta he eivät sitä ymmärrä. Eivät ole varmaankaan itse joutuneet sellaiseen tilanteeseen. Sympatiat ovat täysin puolellasi.
Voimia sinulle toivoen,
Pauliina.
Menetyksesi on suuri ja suru syvää. Ymmärrän hyvin.
VastaaPoistaVoimia sinulle toivotan.
Voi, ei vielä tuota Kelan virhettä.
Onneksi siis soitit ja asia alkaa edetä.
Lämpimiä ajatuksia sinulle lähetän!
Lämpimät halaukset täältäkin...muistan sinua rukouksissani. Anjuska
VastaaPoistaHalauksia minultakin..
VastaaPoistaTitti, me ihmiset emme voi tietää, emmekä useinkaan ymmärrä Taivaan Isän teitä, mutta tiedä, että Hän ei ole sinua hyljännyt, Hän rakastaa sinua todella paljon!!!
VastaaPoistaHalaan ja rutistan sinua, rukoilen puolestasi ja voimia sinulle pyydän.
Halauksella, Marge
Voimia ja siunausta sinulle!
VastaaPoistaVäsyneet maan
VastaaPoistaKuulkaa väsyneet maan
väsyneitten satamaan Hän kuljettaa.
Kuulkaa masentuneet maan,
teidän kyyneleet nyt talteen korjataan.
Kun taivas itkee,
lohdun helmet pisaroi.
Juha Tapion laulusta
Nämä säkeet sinulle Titti!
Liisa
Toivon voimia arkeesi edelleen, sanoja on vaikea kirjoittaa mutta Äitinä osaa vain kuvitella mitä sydän tuntee...
VastaaPoistaTähän ei voi muuta kuin toivoa sinulle voimia Titti!!! Miten yhdelle ihmiselle annetaankin noin paljon taakaa kannettavaksi....
VastaaPoistaOnneksi sinulla on perheesi ja kuopuksesi, jotka tuovat surun keskellä lohtua!!
halauksia!
<3 Sinua täällä kannan taivaaniskän kämmenelle<3 Voimia!
VastaaPoistaOn niin vähän sanoja, mutta paljon tunteita.
VastaaPoistaSiksi Sinua Niin Suuresti Halaan! Ja yhden kyyneleistäsi otan itselleni, ettei Sinun tarvitsisi niitä kaikkia yksin itkeä... Kannan sitä helminauhassa ja toivon Sinulla paljon voimia.
KYYNELSILMIN JA KIITOLLISIN MIELIN LUEN TÄÄLLÄ KAUNIITA SANOJANNE!
VastaaPoistaOLETTE IHANIA IHMISIÄ! <3 <3
Lämmin halaus ja voimia sinulle!
VastaaPoistaLämpimiä ajatuksia ja halauksia Sinulle!
VastaaPoistaKertoessasi,että oli poikiesi syntymäpäivät ja et olisi jaksanut niitä laittaa, mutta onneksi isänsä huolehti tästä puolesta.
VastaaPoistaTästä tuli mieleeni hyvä ystäväperhe, joilta kuoli myös onnettomuudessa lapsi.Surua, murhetta ja tuskaa oli,(ja on vieläkin) mutta eräänä päivänä tämä perheen nuorempi lapsi oli äidilleen sanonut;" äiti, minä elän vielä".
Tällä viestilläni tahdon toivottaa kaikkea hyvää, ja voimia tulevaan aikaan.
-e-
Sanattomana täälläkin.
VastaaPoistaLämmin halaus ja voimia sinulle!
Halaus sinulle..
VastaaPoistaOn mennyt tovi, kun viimeksi olen käynyt täällä tai paljon muuallakaan. Aika on huvennut johonkin ja pitäisi olla muutama lisätunti vuorokaudessa. Teillä on samaan aikaan syntyneitä, kuin itsekin olen. Tosi ikävää, että toisen juhlapäivä, muistuttaa myös ikävällä tavalla tapahtuneesta. Onnea kuitenkin kuopukselle ja toivon sinulle armollisia päiviä. Toivon, että joskus sisimmässäsi hieman helpottaa tuo tuska ja pystyisit elämään tapahtuneen kanssa. Halaus sinulle ja valoa kevääseen.
VastaaPoista