sunnuntai 24. elokuuta 2008

Lämmin kiitos kaikille...

Ihanaa kun olette jaksaneet jättää kommenttia tuosta työhön paluustani. Kiitos!
En todellakaan tiedä itsekkään olisinko jo kykenevä palaamaan... Se siis selvinnee tiistai
aamuna. Jos mahdollista on niin pidän kesäloman (joka on siis siirtynyt) ensi kuussa ja jos työnantajalle sopii, niin palaisin mieluummin aluksi osapäiväiseen työhön.
Työhön paluu tulee olemaan suuri ja varmasti raskas askel. Elämäni kun on kääntynyt ihan erisuuntaan siitä kun viimeeksi olen siellä ollut.
Yksi "lisämurhe" minulle on myös se, etten voi olla ajatelematta, että siinä samaisessa päiväkodissa Esikoiseni kävi eskarin, siellä hän myöhemmin oli työharjoitellussa vähän aikaa...



No, eipä tämä tästä miettimisestä nyt miksikään tule... Katsotaan sitten tiistaina.
Kovasti vain mietityttää se hoitajan mainitsema "saarna" jota epäili lääkärin minulle pit
ävän... Miksi ihmeessä... Olen kesäkuun 12:sta päivästä lähtien ollut sairaslomalla leikatun olkapääni vuoksi. Siihen ei psykologilla pitäisi olla mitään sanomista!!



Kävin eilen yhdessä kaupunkimme antiikki liikkeessä ensimmäistä kertaa ja olin aivan ihastuksissani. Suuret tilat ja paljon kaikkea kaunista; huonekaluja, astioita, tekstiilejä...
Taisin hetkeksi "unohtaa ulkomaailman" kun ihastelin sitä kaikkea!
Yht`äkkiä muistin, että mies odottaa autossa, ja jos en kohta lähde, niin tulee hakemaan.
Myyjä rouvalle selitin äkkinäisen poistumiseni ja sanoin tulevani seuraavan kerran äidin kanssa... ;-). Jotakin ehti kuitenkin tarttua mukaani! Kaunis lasikupu sekä muutama vanha kaunis tekstiili: tyyliinoja sekä pari pyyhettä. Tyynyliinoissa ihanat pitsit ja kirjailut.

LÄMPIMIÄ HALAUKSIA LÄHETÄN TEILLE JOKAISELLE. OLEN ILOINEN SIITÄ, ETTÄ BLOGISSANI ON NÄIN PALJON KÄVIJÖITÄ. =) MINULLE SE MERKITSEE PALJON JA TÄMÄN PITÄMINEN ON ERÄÄNLAINEN HENKIREIKÄ.

8 kommenttia:

  1. Halaus ja rutistus Sinulle!
    Kauniita juttuja olet löytänyt.
    Olen käynyt lukemassa blogiasi säännöllisesti. Sinä kirjoitat niin kauniisti ja avoimesti asioistasi. Kirjoittaminen on parasta terapiaa. Kirjoituksista välittyy, että Sinun ympärillä on rakkaita ja ymmärtäviä läheisiä. (miehesi,sisko,vanhemmat ja monet muut)sekä blogiystävät.
    Sinulle voimia tiistaipäivään, onneksi saat rakkaan äitisi mukaan.

    VastaaPoista
  2. Ihania löytöjä olet taaskin tehnyt..ja niin ihanasti kuvattu
    Jaksamista ens viikkoon

    Lämmöllä Sarppa

    VastaaPoista
  3. Toi lasikupu on ihana meillä oli tollanen kun olin pieni eikä nyt mitään tietoa missä se on nyt :( Tsemppiä tiistaille:) pidä pääsi ja sano miltä tuntuu äläkä mieti saarnoja..

    VastaaPoista
  4. Mukavaa alkanutta viikkoa. Kuulostat jo paljon pirteämmälle! =)

    VastaaPoista
  5. Rakas Titti! Kiitos viestistäsi. Täällä on ollut koko kesä yhtä hulinaa, mutta ajattelen sinua ja perhettäsi usein ja liidätän sinne voimia niin usein kun vain mahdollista! Lämmin rutistus täältä Skoonesta, Minna : )

    VastaaPoista
  6. Kauniita tavaroit löysit retkellesi. Ehkä oli hyvä kukkaron kannalta, että mies oli autossa odottamassa ;) Voimia huomiselle, toivotaan että lääkärillä on vastaanotolla järki mukana

    VastaaPoista
  7. Kovasti tsemppiä sulle huomiselle!!
    Olet mielessä..
    Tuo lasikupu on todella ihana..

    VastaaPoista
  8. Hei, Titti.

    Olen säännöllisesti lukenut pitkään suurella hartaudella blogiasi, koska meitä yhdistää yksi asia eli masennus.
    Tiedän mitä se todella on, ja olen monesti käynyt pohjalla, ja suureksi surukseni olen naimisissa sellaisen miehen kanssa joka ei ymmärrä alkuunkaan omaa sairauttani. On viikkoja, jolloin en saa mitään aikaiseksi, minut pitää elämässä kiinni poikani jonka sain lähes 38- vuotiaana ja valitettavasti on ainokaiseni mutta hyvin, hyvin rakas.
    Elämäni aurinko on toinen mies, joka asuu Saksassa. Saan hänestä voimaa, ehkä meistä ei tule paria koskaan mutta en halua ajatella vielä niin pitkälle. Olen oppinut tai yrittänyt ainakin elää päivän kerrallaan, mitään suunnitelmia en tee, ei ole voimia suunnitella mitään.
    Rakas Titti, olen elänyt myös suuren surusi kanssa, ollut ajatuksissa erittäin usein ja sytyttänyt kynttilöitä Sinulle.
    Minullekin oman blogin kirjoittamisesta on muodostunut eräänlainen henkireikä, joka auttaa minua jaksamaan pienen hetken eteenpäin elämässäni.
    Tiedän, että minun pitäisi harkita avioeroa oman henkisen hyvinvoinnin takia mutta siihenkään minulla ei ole voimavaroja.
    Omaan samanlaisen maun kuin Sinä, mutta nyt rahatilanteeni on suorastaan surkea, eli voin vain haaveilla.
    Jaksamista Sinulle ja minulle.

    VastaaPoista

Iloitsen kommenteista!♥
Muistathan kuitenkin muotoilla sanasi niin ettet loukkaa ketään ja että olet valmis seisomaan sanojesi takana ihan omalla nimelläsikin.
Blogini on julkinen, mutta kirjoitan tänne OMIA näkemyksiäni ja ajatuksiani.
Jos tuntuu että haluat tuoda oman -eriävän- mielipiteesi julki, niin voit laittaa minulle sähköpostia. Näin vältymme turhilta reposteluilta kommentti boxissa!♥